Digituki Pohjois-Karjala Jarmo Heiskanen

Pohjois-karjalan maakunta on laaja ja harvaanasuttu, väestöstä noin 30 % asuu taajamien ulkopuolella. Maakunnan väestötiheys on 8.9 as/km² (koko Suomi 18.1 as/km²) Yli puolet pohjoiskarjalaisista (53,3 %) asuu kuitenkin edelleen tilastoluokituksen mukaisella maaseudulla. Väestörakenteen ikääntyminen on jo nyt, mutta myös tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan merkittävin haaste. Se lisää palvelujen tarvetta ja aiheuttaa muutostarpeita nykyisiin palvelujärjestelmiin ja niiden ylläpitoon. Pohjois-Karjalan väkiluku oli 162 986 (31.12.2017), joista Joensuun seutukunnalla asuu noin 120 000 henkilöä Maakunnassa asuu noin 6000 äidinkielenään muuta kuin Suomea puhuvaa henkilöä, eri kieliä on yli 80. Pohjois-Karjalan kunnat Heinävesi (1.1.2019 alkaen), Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Valtimo.

Maakunnan erityispiirteet Tulevan Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat perustivat syksyllä 2015 tulevan maakunnan sotekokonaisuutta vastaavan Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän eli "Siun soten". Siun sote on vastannut sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastuslaitoksen ja ympäristöterveydenhuollon järjestämisvastuusta 1.1.2017 lukien Koko maakunnan yhteinen potilastietojärjestelmä Mediatri mahdollistaa sen, että potilas voi käydä perusterveydenhoidossa missä kunnassa tahansa ja tiedot ovat aina reaaliajassa. Myös erikoissairaanhoidossa käytetään samaa Mediatri-tietojärjestelmää. Potilaan tiedot, laboratoriokokeiden tulokset ja röntgenkuvat ovat samassa järjestelmässä niin perus- kuin erikoissairaanhoidossakin. Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy (PTTK Oy) on Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien omistama, voittoa tavoittelematon ICT-palveluyhtiö. Koko Suomen mittakaavassa PTTK Oy:n toiminta on ainutlaatuista, sillä missään muualla ei ole koko maakunnan laajuisesti toimivaa inhouse ICT-yhtiötä. Kaiken toiminnan perustana on koko maakunnan kattava tietoverkko, Pohjois-Karjalan maakuntaverkko. Maakuntaverkko on ollut käytössä 2000-luvun alusta alkaen. Maakuntaverkko tarjoaa luotettavan sekä nopean internet-yhteyden ja huolehtii tietoturvallisista yhteyksistä maakunnan sisällä sekä ulkopuolelta. Vuodesta 2011 PTTK Oy on tarjonnut omistajilleen tuotteistetut palvelut. Maakuntaan on saatu mm. täysin yhtenäiset potilastiedon, sosiaalitoimen, taloushallinnon, asianhallinnan, varhaiskasvatuksen ja kirjastotoimen tietojärjestelmät

Pilotin valmistelu Pilottialueeksi ilmoittautumista koskevaan vuoropuheluun ja toimintamallin sisällön alustavaan suunnitteluun on osallistunut laaja joukko Pohjois-Karjalan maakunnan kuntatoimijoita, Joensuun kaupunginkirjasto (alueellinen kehittämistehtävä /Laki yleisistä kirjastoista), järjestöjä, kansalaisopistojen edustajia, maakuntaliitto, oppilaitokset (mm. Karelia amk, toisen asteen koulutusta tarjoava koulutuskuntayhtymä Riveria, Lieksan kristillinen kansanopisto), Siun soten ja Pohjois-Karjalan maakunnan valmistelutiimin edustajat sekä yritystaustaisia toimijoita, jotka ovat tunnistaneet olemassa olevat synergiaedut kansalaisten sähköisten palveluiden käytön kansalaistaitojen vahvistamisen ja oman toimintansa välillä. Pohjois-Karjalan maakunnan alueella digitukea tarjoavat julkisen sektorin toimijat omista palveluistaan, järjestöt ja hankkeet yleisemmin ja yritykset. Digituen tarjonta on tällä hetkellä hyvin hajanaista ja tietoa ei ole helposti saatavissa, mistä digitukea voi ylipäätänsä saada. Tarvetta on tulevaisuudessa yhä enemmän digituelle sähköisen asioinnin lisääntyessä. Tarvetta on myös matalan kynnyksen asiakaslähtöiselle digituelle. Digitukea tulisi saada eri paikoista, esimerkiksi palvelupisteet, chat, puhelin, video mutta myös tarvittaessa kotona lähitukena. Resursseja digituen antamiselle tulisi lisätä ja on tarvetta digituen antajien koulutukselle. Kirjastoissa on tietokoneita asiakkaiden käytössä ja kirjastojen henkilökunta antaa resurssiensa puitteissa myös neuvontaa, mutta resurssit ja osaaminen rajoittavat digituen antamista.

Pilotin valmistelu Pilotin käynnistyessä syksyllä 2018 kootaan tarkempaa tietoa Pohjois-Karjalan alueella olemassa olevasta digituesta ja sen järjestäjistä. Muodostetaan kuva, kuinka olemassa olevat resurssit voidaan hyödyntää paremmin toimijoiden välisenä yhteistyönä.