Savonia-ammattikorkeakoulu,

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta
Advertisements

Lääkkeen antaminen injektiona
Keuhkot ja hengitys Mankkaan koulu Helena Rimali -
Junttilan tila: Mädättäminen energiantuotannossa
LÄMPÖOPIN PÄÄSÄÄNNÖT.
Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO –
Tommi Mäkynen Arkkitehti, tutkija ”Better City Better Life?” Kaupunkisuunnittelu tämän päivän yhteiskunnallisessa kontekstissaan.
LÄMMITYSVERKOSTON VIRTAAMIEN TASAPAINOTUS. Tausta ja tavoite Lämmitysverkoston virtaamien tasapainotus on tyypillinen putkiurakoitsijan tehtävä. Tässä.
FYKE6 Arkista kemiaa. 9. Kemiaa keittiössä Hiiva Hiiva sieni, pilkkoo taikinan sokerin hiilidioksidiksi ja vedeksi, kohottaa taikinan sieni, pilkkoo taikinan.
1. Arkipäivän fysiikkaa ja kemiaa
Prosessimetallurgian tutkimusryhmä Eetu-Pekka Heikkinen & Pekka Tanskanen, 2016 Sulamisen ja jähmettymisen tarkastelu faasipiirroksia hyödyntäen Ilmiömallinnus.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
AikuiskoulutusEP - tietokantatilanteen yhteenveto
Ilma.
Filosofian ja elämänkatsomustiedon didaktiikka: AD-perusteet kurssin suoritus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Leena Paaskoski & Mikko Sola Finnan konsortioryhmä
8 Lämpölaajeneminen.
Innovaatioprojekti XX00BH Ilma-ilmalämpöpumppujen toiminnan demonstraatioympäristö Rasmus Metso, Tomi Pitkänen, Joonas Färdig.
Biokaasun tuotanto, käyttö ja kannattavuus 5 op
Savonia-ammattikorkeakoulu,
Maissin mahdollisuudet Pohjois-Savossa Kasvi-Taito –hanke
Rakennettu ympäristö: orientaatio kandiopintoihin
Luonnonkuitukomposiittien koulutuksen ja oppimisympäristön kehittämishanke (Kuitu 1) (Kuitu 2)
Miten koulu ympäristönä edistää terveyttä, turvallisuutta ja toiminnallisuutta
Suomen vaalit Suomessa äänioikeutettuja ovat kaikki yli 18-vuotiaat maan kansalaiset. Äänioikeus on yleinen ja yhtäläinen Äänioikeudesta ilmoitetaan kirjeellä,
Vety energiaNlähteenä
Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta
LuK-tutkielma ja –projekti Soveltava kemia ”Biojalostuksen analytiikkaa” Jarmo Louhelainen
1 Termodynaaminen systeemi
Paikkatieto ja paikkatietojärjestelmät
Biokaasun tuotanto, käyttö ja kannattavuus 5 op
ILMA Emma ja Vilma 5B.
Pelit opetuksen tukena
Nuuska
Mitä kemia on? KEMIA.
Taiteellisen toiminnan raportointi VIRTA-julkaisutietopalveluun
Yhteyttäminen.
Äidinkielen yo-koetyyppi keväästä 2007 alkaen
Äidinkielen yo-koetyyppi keväästä 2007 alkaen: oma tekstilajinsa
Lämpölaajeneminen Lämpötila johtuu rakenneosasten liikkeestä
Reetta Eskola, Niklas Kaikonen, Saku Kaikkonen, Pauli Kanervo, Sami Korhonen, Essi Nora, Viktor Petuhov, Markus Roslakka.
Jeremia, aleksi, lauri, santeri & oona
Lämmön johtuminen ja eristäminen
RYHMÄN NIMI? MITÄ RYHMÄ TEKEE? MISSÄ ? MILLOIN? YHTEYSTIEDOT ?
4 Resistanssiin vaikuttavat tekijät
Käyttöturvatiedotteet
<Hankkeen nimi>
Ravinne- ja energiatehokas maatila
Pirkanmaan ELY-keskus, Emmi Pajunen
Tietopaketti kompostointipuiston vierailun jälkeen
SePPO-osahanke Keudassa Lahti
Palautteesta Eetu-Pekka Heikkinen.
MINERA-hankkeen loppuseminaari , Kuopio
Toimiva lajittelu purkutyössä - Purkumerkki Oy
Työturvallisuus homepölysiivouksessa
II Ekologia.
”Avaruusseikkailu 2006” Verkko-opetuskokeilu
3.lk vanhempainilta.
Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta
Lämpö ja infrapunasäteily
2 Palaminen ja päästöt Biomassan poltto
Tampere 3-hanke Koulutusyhteistyö rakennustekniikassa Matti Pentti, rakennustekniikan professori
Näyttöpinta-alan laajennus virtuaalitodellisuuden keinoin
Vasikkalan työjärjestys aamulla ja iltapäivällä
Järjestö 2.0 hankkeiden jatkosuunnitelma
Prosessimetallurgian tutkimusyksikkö
Biokaasua maatalouden syötteistä
Biokaasu osana ravinnekiertoa
Esityksen transkriptio:

Savonia-ammattikorkeakoulu, Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö LABORATORIOKOKOLUOKAN BIOKAASUTUTKIMUS Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikön laboratoriossa Kuopion Technopoliksella toteutetaan biokaasukokeita sekä panoskoelaitteistolla että jatkuvatoimisilla laboratorioreaktoreilla. Biokaasukokeissa selvitetään eri materiaalien tai materiaaliseosten biokaasuntuottopotentiaalia. Molemmissa koetyypeissä käytössä on märkäprosessi ja analysoitavana syntyvän biokaasun määrä sekä koostumus. Biokaasun koostumus määritetään kaasuanalysaattorilla ja tuloksena saadaan metaanin, hiilidioksidin, hapen sekä rikkivedyn ja ammoniakin pitoisuudet kaasussa. Tutkittavista materiaaleista tehdään molemmissa koetyypeissa kuiva-aineen ja orgaanisen aineen analyysit sekä pH-mittaus. Myös BOD- ja COD-määritykset ovat mahdollisia. BIOKAASUPANOSKOKEET Biokaasupanoskokeet toteutetaan viiden litran säilöpulloissa. Pullojen korkeissa on läpivienti, jonka kautta syntyvä kaasu kerätään venttiileillä varustettuihin kaasupusseihin. Kaasu mitataan säännöllisesti sekä tilavuuden että pitoisuuden osalta. Säilöpullot sijoitetaan lämpökaappiin, jonka avulla kokeeseen on mahdollista säätää joko mesofiilinen tai termofiilinen lämpötila. Kokeita oma mahdollista tehdä kerralla yhdellä – kuudella eri näytteellä. Myös ymppi tutkitaan erikseen ja sen vaikutus poistetaan lopputuloksista. JATKUVATOIMISET BIOKAASUREAKTORIT Jatkuvatoimiset biokaasureaktoreja laboratoriossa on neljä kappaletta ja ne ovat tilavuudeltaan 10 litraa. Laitteisto lämmitetään lämpömattojen avulla ja sekoitus on automatisoitu. Reaktoreihin on mahdollista syöttää ja poistaa materiaalia. Ne simuloivat siis todellisen jatkuvatoimisen biokaasulaitoksen toimintaa. Kaasu kerätään ja tutkitaan samalla tavalla kuin panoskokeissa.