Bioenergiasta voimavara

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vihreä sähkö.
Advertisements

Metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuussitoumukset
Juha Ikäheimo Pohjois-Savon ELY-keskus
Mistä puhutaan, kun puhutaan bioenergiasta?
1 EU-osarahoitteisten kehittämishankkeiden käsittely Hankkeiden käsittelystä on maininta - Rakennerahastolaissa, - valtioneuvoston rakennerahastoista.
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
Uusiutuvat energialähteet
Itä-Suomen Energiatoimisto ltä-Suomi - Uusiutuvan energian mallialue Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnalliset liitot.
Maailmanluokan osaamista nyt ja tulevaisuudessa Metsäteollisuuden koulutuslinjaukset Kesäkuu 2010.
Juhani Karvonen, Soome Metsaselts
YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTA JA
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Vahvuuksia voimistaen ja voimavaroja kooten uudella kehittämisotteella Hannu Korhonen.
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
Irti fossiileista Puusta uusiutuvaa materiaa ja voimaa.
Verkko-osuuskunnan ja toteuttajan yhteistyömallit sekä yhteistyön syventämisen mahdollisuudet Jukka Kapela
- mahdollisuus kehittämiseen -
Etelä-Pohjanmaan EU-rakennerahastohanke
Miten korvata kivihiili
Kainuun bioenergiaohjelma KAIBIO Timo Karjalainen Kaukametsä
BIOENERGIAN TULEVAISUUS KAINUUSSA Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus Kainuun Opisto
Energinen Suomi.
V INKA Road Show &Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus Risto Pietilä Nivala, Raahe, Oulu, Kemi
1 Peltoenergia Kainuussa EU-osarahoitteinen kehittämishanke ─ ─ Elina Virkkunen MTT SOTKAMO Elina Virkkunen.
ProAgriaYrityspalvelut Menestyksen mahdollisuuksia ProAgrian palvelut ovat investointeja tulevaisuuteen.
Rakennerahastokausi Itä-Suomen kehittämisstrategia Työpaikat Yrityskanta Työllisyysaste Työttömyysaste Arvonlisäys T&K-toiminta Vienti Koulutustaso.
KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
Tekesin organisaatio, verkosto ja budjetti. Tekes DM Kasvu- yritykset Nuoret yritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot.
ESSI –HANKE Energia omavaraisuusohjelman luominen pilottialueille Hanketta koordinoi Vaasan yliopiston energiainstituutti Hankkeen toteuttajina Jyväskylän.
VISIO KMO: Kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä TULEVAISUUSKATSAUS: Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia Liite 2.
Uusiutuva energia ja Suomi Timo Juurikkala.
Sukunimi Salo 2009 Salon kaupungin energia- ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009.
4/8/2017 UE direktiivin tavoitteiden saavuttamisen edellytykset ja vaikutukset sekä mukanaan tuomat kehittämistarpeet alueellisen energiayhtiön näkökulmasta.
VISIO 2015 Tulevaisuuden metsät - lisää hyvinvointia uusiutuvista luonnonvaroista EHDOTUS : Liite 1.
Menestystä yrittäjälähtöisyydellä ja yhteistyöllä Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja Osa: Työkirja.
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
VISIO 2015 Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia uusiutuvasta luonnonvarasta Liite 6.
BIOENERGIA Osa uusiutuvista energialähteistä (kts. dia 2)
Kalatalouden tulevaisuuden mahdollisuudet
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys – tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR Terttu Väänänen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan.
Biopolttoaine Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine; Biopolttoaineesta saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi.
Investointi strategisena päätöksenä. ”PÖYTÄKIRJAOTE” Investointi on kannattava, Ei vaaranna yrityksen maksuvalmiutta ja Tukee yrityksen valitsemaa strategiaa.
HEINÄVESI ELINVOIMASTRATEGIA 2016 Sisältö  Strategiset lähtötiedot ja johtopäätökset 2016 (liite)  Keskeiset tulevaisuuden kehitystrendit Heinäveden.
Rovaniemen voimalaitoshanke 120 MW S / 120 MW L Esisuunnittelu ja toteutus
SeAMK kehittämisohjelma Kehittämisseminaari Tapio Varmola.
Bioenergia, Suomen kansallinen voimavara Konkreettisia toimia energia- ja ilmastostrategiaan FINBIO ryPuuenergia r.y.Turveteollisuusliitto ry.Suomen turvetuottajat.
Energiakatsaus Martti Kätkä Ryhmäpäällikkö.
PUUPOLTTOAINE. Puupolttoaine - Puupolttoaine on polttoaineena käytettävää biomassaa eli biopolttoainetta, joka on peräisin puun rungosta, oksista tai.
Miten tästä eteenpäin? Teemme yhdessä Pohjois-Karjalan tulevaisuutta POKETTI-hankkeen loppuseminaari, Joensuu Jarno Turunen Pohjois-Karjalan.
Bioenergia, Suomen kansallinen voimavara Tavoitteet 2010 FINBIO ryPuuenergia r.y.Turveteollisuusliitto ry.Suomen turvetuottajat ry.
Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti.
Lauri Myllyvirta energiavastaava.
VTT/Tampere Keskiviikko Esa Tolvanen
WEC Finlandin aamiaisdebatti: Voiko bioenergialla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä? Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Scandic Hotel.
Hankkeen esiselvittelyn tausta
TURVE On muodostunut kuolleista kasvin osista maatumalla kosteissa olosuhteissa. Kasvava turvekerros syntyy, kun kasvit eivät pääse hajoamaan hapenpuutteen.
Uusiutuvan energian kuntakatselmukset Tampereen seudulla
Energiantuotannon riskit/tulevaisuus s. 90
Mervi Jansson Oppimiskumppanuuksien johtaja Omnia
Energiavuosi 2015 Sähkö (päivitetty )
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN ALUEYKSIKKÖUUDISTUKSEN KUULEMISTILAISUUS
Tiivistelmä 12. Energian tuotanto ja käyttö
Metsäteollisuus Aapo rantonen 8b.
Energiavuosi 2017 Kaukolämpö
Energiavuosi 2017 Kaukolämpö
Energiavuosi 2017 Kaukolämpö
Case – esittely Emännänkatu 2, Kaarina
Bioenergia on maaseudulla MTK:n tiedotustilaisuus
Metallienjalostuspäivät 2014 Toimitusjohtaja Mika Nykänen Metallinjalostajat ry
Pohjois-Savon EU-rahoitusinfo 7. 11
Energiavuosi 2018 Kaukolämpö
Esityksen transkriptio:

Bioenergiasta voimavara klusteriohjelma 2007 – 2015 Markku Paananen 24.12.2018

Bioenergiasta voimavara -klusteriohjelma Perusteluita: EU:n määrätietoinen tahto nostaa uusiutuvien energioiden osuus 20 %:iin 2020 mennessä Keski-Suomen maakuntasuunnitelma: Keski-Suomi on öljystä vapaa maakunta vuoteen 2015 mennessä, lukuun ottamatta osaa liikennepolttoaineista Öljyn saatavuus ja hinta merkittävin maakunnan energiahuoltoon kohdistuva uhka Maailmanlaajuinen energia-alan murros tarjoaa valtavia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Keski-Suomi on bioenergian edelläkävijöitä. Keski-Suomessa hyvät raaka-ainevarat, kumuloitunutta osaamista ja kokemusta, kilpailukykyisiä yrityksiä ja poliittista tahtoa Bioenergian käyttö ja alan T&K sekä koulutus pitkälle kehittyneitä. Merkittävimmät mahdollisuudet liittyvät laitteiden ja asiantuntijapalveluiden vientiin. 24.12.2018

Bioenergiasta voimavara -klusteriohjelma Perusteluita: Alan toiminnalle ollut ominaista resurssien hajanaisuus, rahoituksen lyhytjänteisyys ja valintojen puute T&K –toiminnan nykyinen volyymi ei riitä johtavan osaamiskeskittymän aseman pitämiseen Teknologiayritysten resurssit, valmiudet ja yhteistyön taso eivät vielä ole riittävät menestykselliseen vientiin Ala ei toimi klusterinomaisesti ja synergiaetuja ei hyödynnetä riittävästi Muiden osaamisalojen, kuten ICT, nanoteknologia ja FIF (forest industry future) mahdollisuudet hyödynnetty laimeasti 24.12.2018

Bioenergiasta voimavara -klusteriohjelma Bioenergia -klusteri 24.12.2018

Bioenergiasta voimavara -klusteriohjelma Bioenergia –klusteri Ohjelman valmistelun rakenne 1. Maakunnan energiahuollon tarpeet 6. Kehitysteemojen vaihe 2. Potentiaaliset vientiyritykset 4. Klusterin kehitysteemat (visio 2015) 7. Bioenergiasta voimavara klusteriohjelma 3. Bioenergian osaamisalueet 5. Klusterin kehittämisen strategia 24.12.2018

Bioenergiasta voimavara -klusteriohjelma 1. Maakunnan energiahuolto 24.12.2018

Bioenergiasta voimavara -klusteriohjelma 1. Maakunnan energiahuolto: Keski-Suomen biomassavarat Hankinta-alue jaettuna laskenta-alueisiin puuston rakenteen mukaan 600 Metsähake Keski-Suomi 2 – 4,4 TWh (2020 – 2045 metsät muuttuvat mäntyvaltaisemmiksi) Turve 3,4 TWh ( teknis-taloudelliset varat 450 TWh ) Peltobiomassa 600 GWh (30 000 ha peltoala) Kierrätyspolttoaineet 500 GWh) Biojalostamon puun ja turpeen käyttö? 4 terawattitunnin lisäys 24.12.2018

Energiateknologian yrityksiä Keski-Suomessa 2. Teknologian ja osaamisen vienti Valtra PV Putkitus Moisio 24.12.2018

Bioenergiasta voimavara -klusteriohjelma 4. Maakunnan energiahuolto Bioenergian lisäys Kehittämis- teemat 24.12.2018

Bioenergiasta voimavara -klusteriohjelma 4. 24.12.2018

Bioenergiasta voimavara -klusteriohjelma Bioenergiaklusterin tavoitteiden ja nykytilan tunnuslukuja Tavoitteen mukaisen bioenergian tuotannon lisäyksen arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Laitteiden ja osaamisen viennin jalostusarvon nousu noin puolet viennin arvosta, eli 165 miljoonaa euroa. Mikäli bioenergian lisätuotannolla korvataan fossiilisia polttoaineita, vähentyvät vuotuiset hiilidioksidipäästöt noin 750 000 tonnia. 24.12.2018

Bioenergiasta voimavara -klusteriohjelma 5. Ohjelman strategia 24.12.2018

Bioenergiasta voimavara -klusteriohjelma 6. Kehitysteemojen vaihe markkinoilla 24.12.2018

Bioenergiasta voimavara -klusteriohjelma 7. 24.12.2018

Bioenergiasta voimavara -klusteriohjelma Klusterin hallinto 2015 Bioenergiasta voimavara –klusterin suunnittelusykli 2007 - 2015 2013 Tavoite Oppiminen Kutsu Projektit 2011 Arviointi Kutsu Projektit 2009 Projektit Arviointi Kutsu Liiketoiminta ja yrittäjyys Projektikoordinaatio Foorumityö Projektisalkun koordinointi Julkaisu- ja tiedotustoiminta Kehityksen seuranta ja analysointi 2008 Arviointi Kutsu Projektit 24.12.2018

Energiateknologian klusteriohjelma 1(2) Energiateknologian klusteri– ohjelma keskittyy teollisuuteen, joka valmistaa energian tuotannossa, käytössä ja jakelussa tarvittavia koneita ja laitteita sekä yrityksiin, jotka tuottavat alalle palveluita. Klusteri muodostuu viidestä osaamiskeskuksesta. Merinova (Vaasa) toimii klusterin koordinaattorina. 24.12.2018

Hankeaihioita ylimaakunnalliseen yhteistyöhön WFA -alueella Bioenergiateknologian ja osaamisen "vientikeskusten" (työnimi) perustaminen muutamiin valittuihin kohdemaihin, Biokaasun jakelun kokonaisvaltainen suunnittelu, Bioenergia-alan tiedotus ja valistus. Biokaasualan investointien edistäminen ja tiedottaminen Kaasumaisten polttoaineiden käytön edistäminen liikenteessä Korsibiomassojen (ruokohelpi ja olki) tuotanto-käyttöketjun kehittäminen aluelämpö- ja voimalaitoskattiloiden polttoaineeksi Energiasisältöön perustuvan pilkekaupan (ePilke) demonstraatiohanke Lämpöyrittäjyys Metsäenergian korjuu, logistiikka ja potentiaali 2. sukupolven liikennepolttoaineen valmistus Etelä-Pohjanmaalla Biokaasun jakeluasemien suunnittelu ja rakentaminen Lämpölaitosinvestoinnit (muutostyöt bioenergiaan) Sisämaan tuulivoiman kartoitukset Peltoenergian viljelyn, logistiikan ja käsittelytekniikan kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun bioenergiayhteistyö 24.12.2018