Translitterointikyselyn tuloksia Katerina Sornova & Ulla Ikäheimo Melindan talonmies 14.2.2018

Sisältö Yleistä Translitterointi auktoriteettitietueissa Translitterointi bibliografisissa tietueissa Vastaajien kommentteja Lopuksi

Yleistä Kysely kirjastoille, arkistoille ja museoille toimijoiden/auktoriteettien ja bibliografisen kuvailun translitteroinnista tehtiin loka-marraskuussa Tarkoituksena kartoittaa nykyiset tavat ja selvittää mahdollisuudet siirtyä yhtenäisiin käytäntöihin Vaihtoehdot: kansallinen standardi (SFS), kansainvälinen (ISO9), jokin muu standardi, ei standardia Kyselyyn vastasi 39 asiantuntijaa 33 organisaatiosta, joista 31 kirjastosektorilta ja kaksi arkistosta Vastauksista 40 % on yleisistä kirjastoista, 25 % yliopistokirjastoista (ml. Kansalliskirjasto), 18 % ammattikorkeakoulukirjastoista, 9 % erikoiskirjastoista Varsinainen raportti valmistumassa Tässä esityksessä keskitytään erityisesti venäjän translitterointiin, mutta translitteroitavia kieliä on kirjastoissa runsaasti

Selvitys ensisijaisten nimien translitteroinnin tavoista toimijakuvailussa Vastanneista noin kolmasosa tekee auktoriteettitietueita toimijoiden nimistä. yliopistokirjastot (4) Helsingin yliopiston kirjasto Jyväskylän yliopisto, Avoimen tiedon keskus, kirjasto Taideyliopiston kirjasto Helka JYKDOK Arsca Kansalliskirjasto Fennica Viola yleiset kirjastot (2) Espoon kaupunginkirjasto Helsingin kaupunginkirjasto Helmet erikoiskirjasto (1) Eduskunnankirjasto Selma arkistot (2) Kansallisarkisto Yle Arkisto VAKKA Fono, Rark Ammattikorkeakoulujen kirjastoissa ei vastausten perusteella tehdä auktoriteettitietueita.

Selvitys ensisijaisten nimien translitteroinnin tavoista toimijakuvailussa Henkilön ensisijaisen nimen translitterointi (kirjastoissa) Kansallista standardia noudatetaan johdonmukaisesti henkilön ensisijaisen nimen translitteroinnissa Kansalliskirjaston Fennicassa ja Violassa, yleisten kirjastojen kirjastojen Helmet- ja yliopistokirjastojen Arsca- ja JYKDOK-tietokannoissa. Kansallisen standardin käyttöä on perusteltu esimerkiksi seuraavasti: ”kotimainen tapa tuttu melkein kaikille suomalaisille”, ”pääkaupunkiseudun kirjastojen kesken näin on aikanaan sovittu”, ”Luumu-ryhmän musiikkinimien ohjeluettelossa tekemän linjauksen mukaisesti”, ”noudatetaan kansallisbibliografian ohjeita”.

Selvitys ensisijaisten nimien translitteroinnin tavoista toimijakuvailussa Henkilön ensisijaisen nimen translitterointi (kirjastoissa) Kansainvälistä standardia puolestaan noudatetaan henkilön ensisijaisen nimen translitteroinnissa Helsingin yliopiston Helka-tietokannassa ja Eduskunnan kirjaston Selmassa. Kansainvälisen standardin käyttöä on perusteltu esimerkiksi seuraavasti: ”selkiinnyttää venäläisten nimien kirjoittamista ja nopeuttaa hakuja (kansainväliset julkaisut)”, ”poimittavuus muista kirjastojärjestelmistä”, ”perinteet”.

Selvitys ensisijaisten nimien translitteroinnin tavoista toimijakuvailussa Yhteisön ensisijaisen nimen translitterointi (kirjastoissa) Kansallista standardia noudatetaan henkilön ensisijaisen nimen translitteroinnissa johdonmukaisesti Kansalliskirjaston Violassa, yleisten kirjastojen kirjastoissa ja kahdessa yliopistokirjastossa. Kansainvälistä standardia henkilön ensisijaisen nimen translitteroinnissa noudatetaan puolestaan Kansalliskirjaston Fennicassa, Helka-tietokannassa ja Eduskunnan kirjastossa.

Selvitys ensisijaisten nimien translitteroinnin tavoista toimijakuvailussa Käytäntöjen yhtenäistämistä on toivottu ja sille näyttää olevan tarvetta Translitterointikäytännöt saattavat vaihdella jopa organisaation sisällä (tietokantakohtaiset käytännöt) Fennican ja Violan translitterointikäytännöt yhtenäistetään  jatkossa henkilöiden ja yhteisöjen nimet translitteroidaan kansallisen standardin mukaan Suositus päivitetään toimijakuvailuohjeeseen

Translitterointi bibliografisissa tietueissa Toimijoiden nimet bibliografisissa tietueissa Kansallinen standardi 19 vastaajalla, kansainvälinen 11 vastaajalla Asterin käyttö lisää kansallisen standardin käyttöä, samoin musiikkiaineistossa Luumu-ryhmän ohjeet Yliopistokirjastoissa useimmin kansainvälinen tapa Translitterointi muissa kuin toimijakentissä Kansainvälinen standardi pienenä enemmistönä (16 vastaajaa) Fennica ja BTJ linjanneet kansainvälisen standardin käytön, jota osa yleisistäkin kirjastoista noudattaa Tietuemäärät vaihtelevat: Helka-tietokannassa satojatuhansia (Slavica ym.), useissa amk-kirjastoissa hyvin vähän

Vastaajien kommentteja Tiedonhaun kannalta on ilman muuta hyvä, jos käytetään samaa translitterointistandardia. (Ammattikorkeakoulukirjasto) Yleisille kirjastoille tulisi pahoja vaikeuksia, jos venäjänkielisten toimijanimien translitteroinnissa siirryttäisiin ISO-standardiin. Vaikka aineiston löytyvyys myös SFS-standardin mukaisilla muodoilla pystyttäisiin hoitamaan viittauksilla, fyysisten niteiden hyllyjärjestys aiheuttaisi ongelmia. (Yleinen kirjasto) Jos nyt lähdettäisiin soveltamaan kansallista standardia, menetämme paljon tietoa. Menetämme mm. mahdollisuuden translitteroida takaisin alkukielille. Olemme maailmassa pieni kielialue, ja tällöin ei kannata ihan kaikessa hakea "omintakeista" tapaa tehdä asioita… (Yliopistokirjasto)

Lopuksi Käytännöt Suomessa jakautuvat selkeästi kahtia: karkeasti ottaen tieteellisissä kirjastoissa kansainvälinen translitterointi ja yleisissä kansallinen (sekä suomen- että ruotsinkielinen tapa) Toimijanimien erilaiset muodot voivat elää rinnakkain, jos auktoriteettiviittaukset toimivat haussa Tunnisteiden käyttö auttaa: haluttavan nimenmuodon voisi valita käyttöliittymässä näytettäväksi Hyllyjärjestys on periaatteessa riippumaton kuvailusta Muiden kuin toimijakenttien erilainen kuvailu vaikuttaa metatietovarannon toimintaan – tuplakentät/tuplatietueet Juuri tällä hetkellä yhtenäisen käytännön saavuttaminen tuntuu vaikealta – kuka määrää? Tarvitaanko edes? Kuvailuryhmät jatkavat keskustelua ja ohjeiden tarkentamista