ELÄMÄÄ UUDEN AJAN EUROOPASSA Luku Elämää uuden ajan alun Euroopassa, s. 121–128

Keskeisiä kysymyksiä Selvitä, miten valloitetuista siirtomaista Eurooppaan tuotu varallisuus jakautui eri ihmisryhmien kesken. Miksi uudella ajalla Eurooppaan tuotu varallisuus horjutti koko säätyjärjestelmää? Mitä väestöllisiä muutoksia Eurooppa koki 1500- ja 1600-lukujen aikana ja miksi? Muun muassa Bryssel (yllä) ja Amsterdam vaurastuivat siirtomaakaupan ansiosta. Rikkaat kauppiaat rakensivat suuria kivitaloja kaupunkien keskustoihin.

Miksi Euroopan väestönkasvu hidastui 1600-luvulla? Perhe ja väestö Miksi Euroopan väestönkasvu hidastui 1600-luvulla?

Sota, nälkä ja taudit Huolimatta uuden ajan alun yleisestä vaurastumisesta ja elintason kasvusta olivat taudit edelleen ihmisten alituisena uhkana.

Väestön kannalta tuhoisia olivat myös sodat, joissa pitkin Eurooppaa liikkuvat suuret armeijat (jopa 10 000–25 000 sotilasta) elättivät itsensä ryöstelemällä vastaan tulevia kyliä ja kaupunkeja. Sotilaat ja sotilaiden mukana liikkuneet perheet ja muu huoltoväki levittivät tauteja tehokkaasti. Taisteluiden jälkeen hautaamattomat ruumiit saattoivat jäädä viikkokausiksi taistelualueille, mikä myös aiheutti tautiepidemioita.

Säätyjärjestelmä murenee väestöllisten ja taloudellisten muutosten myötä Kertaa feodaaliyhteiskunnan sääty-yhteiskunnan peruspiirteet. Millaiset olivat eri säätyjen taloudelliset suhteet?

SÄÄTY-YHTEISKUNNAN MURENTUMISEEN JOHTANEITA SYITÄ Talonpoikien vapaus lisääntyy Länsi-Euroopassa Ruttoepidemioiden ja sotien aiheuttama väestökato aiheuttaa työvoimapulaa. Kilpailu työvoimasta pakottaa ylemmät säädyt antamaan talonpojille aikaisempaa suuremmat vapaudet. Ylemmät säädyt alkavat myös myydä maata, mikä vähitellen hajauttaa maanomistusta. Toisaalta maataloustuotteiden hintoja ja maatyöläisten palkkoja rajoitetaan edelleen. Talonpojat eivät siis voi suojautua inflaatiolta korottamalla hintoja. Monet köyhtyneet joutuvat muuttamaan maalta kaupunkeihin. talonpojat MIKÄ MUUTTUU? Työvoimasta (esim. talonpojat) ja maaomaisuudesta tulee kilpailtuja tuotantotekijöitä, mikä horjuttaa feodaalisen talousjärjestelmän ja sääty-yhteiskunnan perustaa.

SÄÄTY-YHTEISKUNNAN MURENTUMISEEN JOHTANEITA SYITÄ porvaristo talonpojat 2. Porvariston nousu 1600-ja 1700-luvuilla kaupan kasvu lisää porvariston taloudellista ja poliittista valtaa. Porvaristo suojautuu inflaatiolta siirtämällä kohonneet kustannukset hintoihin. Kehittyvä valtionhallinto avaa porvaristolle mahdollisuuden myös virkauraan. Kaukokaupalla rikastuva suurporvaristo nousee aateliston tasolle ja jopa ylikin. Aatelisto vahvistaa asemaansa porvariston kanssa solmituilla naimakaupoilla, mikä madaltaa säätyrajaa.

SÄÄTY-YHTEISKUNNAN MURENTUMISEEN JOHTANEITA SYITÄ kuningas porvaristo talonpojat 3. Kuningasvallan kasvu Vaurastuvan porvariston verottaminen takasi kuninkaalle säännölliset verotulot. Talouspolitiikka (merkantilismi), armeija ja laivasto valjastettiin porvariston ja hallitsijan yhteisten etujen turvaamiseen. Liittoutumalla porvariston kanssa hallitsijat pystyivät vähentämään aateliston ja kirkon valtaa. Lujittuva kuningasvalta rakensi tuekseen keskitetyn hallinnon ja oikeuslaitoksen. MIKÄ MUUTTUU? Taloudellinen valta nousee periytyvän vallan rinnalle Kapitalistiset arvot korvaavat feodaaliset arvot. Poliittinen valta jaetaan uudelleen.

SÄÄTY-YHTEISKUNNAN MURENTUMISEEN JOHTANEITA SYITÄ Sääty-yhteiskunnan murentuminen oli hidas, useita vuosisatoja kestänyt prosessi. Sääty-yhteiskunnan lopullinen hajoaminen alkoi 1700-luvulla. Keskeisinä tekijöinä olivat muun muassa: - valistus ja sen pyrkimykset ”vapauttaa” ihminen - taloudellisten arvojen nousu - porvariston taloudellisen ja poliittisen aseman vahvistuminen - teollistumiskehityksen käynnistyminen. Teollistumisen myötä alkoi siirtyminen kohti luokkayhteiskuntaa.