Kilpisjärven biologinen asema Käsivarrentie 14622 99490 KILPISJÄRVI www.kilpis.helsinki.fi p. 016-320 2200 f. 016-320 2100 Biotieteellinen tiedekunta

SIJANTI I Kuva: Marja-Liisa Leminen Kilpisjärven kylää

SIJAINTI II 69 03’N; 20 50’E 270 kilometriä napapiirin pohjoispuolella, mutta vain 50 kilometriä Jäämereltä Etäisyyksiä: Tromssa 160 km Oulu 600 km Helsinki 1200 km

MAANTIEDE I Kaaviomainen esitys korkeusvaihtelusta Jäämereltä sisämaahan NW SE Kilpisjärvi Skibotn Kaaresuvanto

MAANTIEDE II Kilpisjärvi sijaitsee n. 473 metriä meren pinnan yläpuolella Maisema on tunturikankaiden, soiden sekä pienten lampien ja järvien mosaiikkia Maisemaa hallitsevat suurtunturit, kuten Saana (1029m) ja Halti (1328m) Suuria jokia: Könkämäeno, Poroeno, Rommaeno ja Lätäseno

GEOLOGIA Arkoosikvartsiittia Emäksistä metavulkaniittia Hiekkakiveä ja sinikvartsiittia Dolomiittia Savikiveä ja –liusketta Kivilajit Kilpisjärven ympäristössä (400-500 milj.v. vanhoja) ympäröivää aluetta huomattavasti nuorempia (jopa 2 miljardia v. vanhoja) Nuoret kivilajit (dolomiitti) näkyvät ylityöntölaattana esim. Pikku-Mallan ja Saanan pahdoissa

ILMASTO I Yksi Manner-Euroopan kylmimmistä paikoista vuoden keskilämpötilalla mitattuna Esimerkiksi: Abisko (Ruotsi) 385 m. m.p.y. -1,0  C Finse (Norja) 1222 m m.p.y. -2,0  C Kilpisjärvi (Suomi) 480 m m.p.y. -2,3  C Kilpisjärven vuotuinen keskilämpötila 1952 -2002.

ILMASTO II Kuukauden keskilämpötiloja: Tammikuu (-13,6), Helmikuu (-12,5 C) Kesäkuu (+7,5 C), Heinäkuu (+10,9 C) Vuotuinen sadanta: 450 mm Kasvukauden pituus: 100 vrk Lumipeite keskimäärin lokakuun puolivälistä kesäkuun alkuun Kaamos 25.11 - 17.1., keskiyön aurinko 22.5. - 22.7.

Vuotuinen rytmi Kilpisjärvellä: Kaamos 25.11. – 17.1. Keskiyön aurinko 22.5. – 22.7. Kasvukausi 31.5. – 17.9. Lumipeite 17.10.– 5.6.

ILMASTO III Keskimääräinen kuukausittainen sadanta ja lämpötila.

ILMASTO IV Keskimääräinen kuukausittainen lumen paksuus

KASVILLISUUS Kasvillisuus Pääbiotoopit: Tunturikoivikot Tunturikankaat Suot Kasvillisuuteen vaikuttavat tekijät 1. Mantereisuus-mereisyys –vaihtelu = Mannermainen ilmasto, mutta paljon talvisateita Mahdollistaa sekä mannermaisten että mereisten kasvien esiintymisen Tunturipaju (Salix glauca)

KASVILLISUUS II 2. Korkeusvaihtelu 475 metristä 1328 metriin 3. Emäksisten kivilajien (esim. dolomiitin) esiintyminen -> Runsaasti kalkkia suosivia lajeja 4. Laidunnus (Porot, piennisäkkäät) Kuva: Josef Timar Tunturisopuli (Lemmus lemmus)

KASVILLISUUS III Kilpisjärvellä tavattu n. 450 putkilokasvilajia, joista 28 esiintyy yksinomaan vain siellä Jääleinikki (Ranunculus glacialis) Lisää kuvia osoitteesta: www.kilpis.helsinki.fi Lapinalppiruusu (Rhododendron lapponicum)

ELÄIMISTÖ I Kalat 13 lisääntyvää lajia. Useita lohikalalajeja Sammakkoeläimet & Matelijat Tavataan sammakkoa ja sisiliskoa, joista molemmat sopeutuneet pohjoiseen ympäristöön Linnut 188 havaittua lajia, joista 97 pesivää lajia Nisäkkäät 24 säännöllisesti pesivää lajia, kuten tunturisopuli ja naali Kuva: Josef Timar Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus)

ELÄIMISTÖ II Selkärangattomat Perhoset Kilpisjärvellä tavattu 16 perhoslajia, joita tavataan Suomessa vain Kilpisjärven alueella Suurharvinaisuuksista esiintyy mm. pohjansiilikäs Kuva: Olavi Sotavalta Pohjansiilikäs (Acerbia alpina)

KUINKA IHMISET ELÄVÄT? I ASUKKAITA Enontekiön kunta: 2150 Kilpisjärvi: alle 100 Paljon kausityöntekijöitä maalis-syyskuussa 70 % ENONTEKIÖN PINTA-ALASTA SUOJELTUA Käsivarren erämaa-alue, Pallas-Ounastunturin kansallispuisto, Mallan luonnonpuisto ja muut suojelualueet YLI 36 000 TURISTIA VUOSITTAIN + MUUT VIERAILIJAT

KUINKA IHMISET ELÄVÄT? II Ostosturismi Norjasta (noin 100 000 ihmistä vuonna 2002) Maaliikennekuljetukset Norjasta Suomeen ja Ruotsiin Syrjäisestä sijainnista huolimatta Kilpisjärven nimi tunnetaan matkailijoiden keskuudessa Norjalaisasutusta kylässä Matkailu ja kauppa pääelinkeinot Retkeilykeskus

TALOUS Pääelinkeinot Matkailu: Hotellit, majoitus, kuljetus Kauppa: Kauppa, huoltoasema, kahvilat Julkiset palvelut: Rajavartiosto, Tulli, Metsäntutkimuslaitos, Metsähallitus, Biologinen asema, Kilpisjärven koulu Poronhoito: Ei merkittävä (keskittyy etelämmäksi) Työttömyys Enontekiöllä: 19,7 % (2002) Enontekiön vilkkain rakennustoiminta 2003 -

LIIKENNEYHTEYDET Lentokoneella ja -taksilla Kittilästä tai Hetasta (Enontekiö) Junalla ja bussilla Kolarista tai Rovaniemeltä Etäisyyksiä Rovaniemi: 470 km Kolari: 290 km Kittilä: 270 km Hetta 180 km

UHKIA LUONNOLLE I Pääbiotoopit: Puuttomat tunturikankaat (75 %) Tunturikoivikot ja pajukot (14%) Suot (10%) Järvet ja lammet (4%) Syrjäisestä sijainnista johtuen ihmistoiminta vaikuttanut hyvin vähän luontoon: Ei energialaitoksia, ei öljypäästöjä Ei raskasta teollisuutta, ei raskasmetallipäästöjä Ei suuria asutuskeskuksia Hyvin vähän laskeumia Kuolan niemimaalta

UHKIA LUONNOLLE II MAHDOLLISIA RISKEJÄ TULEVAISUUDESSA: 1. Rakentaminen Mahdotonta hyvin suurella alueella (suojelualueet). Paikallisesti mahdollisesti merkittäväkin uhka. 2. Ilmastonmuutos Mahdollinen uhka tunturikasveille 3. Laidunnus Mahdollinen uhka harvinaisille tunturikasvilajeille? Ylilaidunnusta 1980-luvulla, mutta sittemmin poroelo lähes puolittunut

UHKIA LUONNOLLE III MAHDOLLISIA UHKIA TULEVAISUUDESSA: 4. Häirintä (moottorikelkat, turismi) Saattaa olla vahingollista joidenkin lintujen pesimäaikaan (esim. tunturihaukka) Mekaaninen kuluminen kuluttanut kasvipeitettä vaellusreittien ja autiotupien läheisyydessä 5. Kuljetusliikenteen lisääntyminen Tulee rajoittumaan päätien varteen Ilmaliikenne (lentokoneet, helikopterit)

ASEMAN TILAT I Neljä asemarakennusta käsittävät n. 1600 m2 Piha-alueella myös Seismologian laitoksen mittausasema Päärakennuksessa neljä laboratoriota, ATK-huone, kirjasto, toimistot ja laitoskeittiö. Kolme erillistä majoitusrakennusta Majoitustilaa noin 60 hengelle Kaksi luentosalia 30 tai 60 hengelle Laboratoriot varustettu perusvälineistöllä. Maastotutkimusvälineitä on runsaasti.

ASEMAN TILAT II Yleiskuva asemasta Seisminen asema

ASEMAN TILAT III Laboratorioita

ASEMAN TILAT IV Luentosalit

TUTKIMUSTOIMINTA I 1946 Pitkäaikaisseurannat kasvi- ja eläinekologiasta Sopulivaellusten problematiikka Pikkunisäkkäiden pitkäaikaisvaihtelut Tunturikasvibiomassan määrän ja laadun vaihtelu Koloissa pesivien varpuslintujen populaatiodynamiikka Myyrien kannanvaihtelut Kilpisjärvellä 1952 - 1997

TUTKIMUSTOIMINTA II Pitkäaikaiset seurantatutkimukset muodostavat aseman tutkimuksen selkärangan

TUTKIMUSTOIMINTA III Maantieteellinen, geofysikaalinen, paleolimnologinen ja hydrobiologinen tutkimus Lumen ominaisuudet Sammakkoeläinten ja matelijoiden sopeutuminen pohjoisiin olosuhteisiin Ympäristön muutokset (Molar, Chill ja Emerge -hankkeet) Tunturikoivututkimus ja sienitutkimus Kansainväliset yhteistyöhankkeet ITEX: Ilmastonmuutoksen vaikutus tunturikasveihin SCANNET LAPBIAT HIBECO: Tunturikoivuhanke

TUTKIMUSTOIMINTA IV

Kuvat Marja-Liisa Leminen, Rauni Partanen, Olavi Sotavalta ja Josef Timar Taitto, Diagrammit & Tekstit Kilpisjärven biologinen asema Aineisto Ilmatieteen laitos, Kilpisjärven biologinen asema ja Maanmittauslaitos Biotieteellinen tiedekunta 2004