Näköaisti Ihmisellä ns. kamerasilmä => kuva heijastuu verkkokalvolle ylösalaisin (tarkka + kehittynyt silmätyyppi)

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
LIHAKSET.
Advertisements

IHMINEN.
Linssit (lenses).
Ihminen.
Fysiikka Kurssi 1.
Kuva muodostuu todellisista säteistä, todellinen kuva.
Kuperan linssin piirto- ja laskutehtävä 2005
Heijastuminen ja taittuminen
3. Hajuaisti Aistiva elin hajuepiteeli nenäontelon takaosassa.
Valosta 1.
Optiikkaa silmähoitajille
Kappale 14 Näköaisti on ihmisen tärkein aisti.
Ihminen.
Diabetes s. 65 –
Aivot ja EEG II.
Puhu parin kanssa. Millainen sinun perhe on. - Minulla on pieni perhe
Verkkokalvon kostean ikärappeuman hoitomuodot
Iriitti Mikael Suviola
Lapsen näöntarkkuuden tutkiminen
8. kurssikerta Työt ja DTVEE 22.
Lapsen toiminnallisen näön tutkiminen
Kappale 11 Sähköinen tiedonkulku tapahtuu hermostossa.
Pelaajan kehittäminen
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Ääni ja kuuleminen Kuuloaisti toimii ihmisellä jo sikiövaiheessa.
Koveran linssin piirto- ja laskutehtävä 2005
Kappale 2 Luuston tehtävät 1. tukee suojaa.
Pitkät sekunnit JH, MJ, EM & SK Lauantaiyön. Mitä tulee huomioida? Valotusaika Aukko ISO Tuki/seuranta.
Valo Ilman valoa emme näkisi mitään.
Valo Ilman valoa emme näkisi mitään.
Annariikka Hietala & Aino Lehtimäki
ÄÄNI.
A-vitamiini ja näkeminen
16. Aistit.
AISTIVAMMAT JA - SAIRAUDET (näkö ja kuulo). Näkövammat ♦Näkövammaiseksi kutsutaan ihmistä, jonka näkökyky on alentunut niin paljon, että siitä on.
Diabetes. Mitä diabetes on? ▪ Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan sairaus. ▪ Diabetes johtuu insuliinin tuotannon vähenemisestä tai sen lakkaamisesta haimassa.
14. Useamman ominaisuuden periytyminen. Dihybridiristeytys Tutkitaan kahden ominaisuuden periytymistä yhtä aikaa. Voi muodostua uusia ominaisuusyhdistelmiä.
FY2 Aaltoliike. 1. Aalto etenee – aine ei Värähtelijä on esine, joka toistaa samanlaista edestakaista liikettä Värähtelijä on esine, joka toistaa samanlaista.
SILMÄ. NÄKEMINEN Valonsäteet tulevat silmään silmämunan etuosassa olevan kirkkaan, kaarevan sarveiskalvon läpi ja taittuvat siellä. Menevät mykiön läpi.
ALKIONKEHITYS Ravinnonsaanti: Kudosten ja elinten synty:
Fysiikka Kurssi 1.
Lääkekorvausoikeudet
Hermosto Hermosto jaetaan: 1. Keskushermosto (aivot + selkäydin)
AISTIT Aistinelimissä ärsykkeisiin reagoivia reseptorisoluja (aistisolut), joissa fysikaaliset ja kemialliset ärsykkeet aikaansaavat impulsseja => impulssi.
A-vitamiini ja näkeminen
9. Havaintojen lainalaisuuksia
15.Sukupuolikromosomien perintötekijät
18. Poikkeuksia mendelistisissä lukusuhteissa
Havaitseminen havainnon rakentuminen:
HORMONIT Elimistön kemiallisia lähettejä (vrt. hermosto)
Syöpään vaikuttavat sisäiset tekijät
AISTIT *tehtävä: välittää tietoa ympäristöstä sopeu-
kysymyksiä Mikä on diabetes?
Heijastuslaki Tulokulma Heijastuskulma 0º 20º 45º 60º 90º
Pisara 4 Ympäristö- ja luonnontieto
Lihakset Lihassolut eli lihassyyt ovat ohuita ja supistumiskykyisiä soluja Toiminta perustuu lyhenemiskykyisiin proteiinisäikeisiin (lihassäikeet l. myofibrillit)
11. Perinnöllisyys ja ympäristö
diabetes mellitus tai sokeritauti
Geeni vaikuttaa ominaisuuksiin eri tavoin
Iän vaikutus näkemiseen
5 Solun toimintaohjeet ovat geeneissä.
PERISKOOPPI.
9. AISTIT 9.3 Muut aistit.
Lasten näkövammaisuus Lähteet: Nurmi P
II Elimistön rakenne ja toiminta
Silmä ja silmälasit Normaalisti toimiva silmä muodostaa kohteesta kuvan verkkokalvolle. Likinäköinen silmä muodostaa kuvan verkkokalvon eteen. Likinäköisyys.
Kulma Matematiikka 7. luokka
II Elimistön rakenne ja toiminta
Esityksen transkriptio:

Näköaisti Ihmisellä ns. kamerasilmä => kuva heijastuu verkkokalvolle ylösalaisin (tarkka + kehittynyt silmätyyppi)

Valoa taittavia rakenteita: sarveiskalvo kammiovesi linssi (mykiö) lasiainen Kalvorakenteet suojaavat & huoltavat silmää sekä osallistuvat näköaistimukseen: kovakalvo (mm. valkuainen) suonikalvo (verisuonet => ravinto + O2) verkkokalvo (näköaistisolut) sarveiskalvo (suojaa, läpäisee valon)

Silmä mukautuu katsomaan eri etäisyyksille linssin paksuutta muuttamalla (=AKKOMODAATIO) => kauas katsottaessa linssi ohut ja linssin mukauttajalihas rentona, lähelle katsottaessa linssi kupera ja lihakset supistuneina

Silmän toimintahäiriöt Taittovirheet (likinäkö & kaukonäkö) likinäkö: silmämuna on liian pitkä tai linssin taittokyky liian suuri (kuva taittuu verkkokalvon eteen ja on epäselvä). Korjataan koverilla linsseillä kaukonäkö: silmämuna on liian lyhyt tai silmän linssin akkomodaatiokyky on heikentynyt (kuva taittuu verkkokalvon taakse). Korjataan kuperilla linsseillä Silmänpainetauti eli glaukooma (viherkaihi) Silmän sisäisten nesteiden poistuminen häiriintyy ja silmänpaine kasvaa =>verenkierto ja solujen ravinnonsaanti vaikeutuu => näkökenttä supistuu

Kaihi: Linssi samentuu usein iän myötä ja silmän taitto-ominaisuus heikkenee (kuva samea). Linssi vaihdetaan muoviseen. Värisokeus: punavihervärisokeus aiheutuu X-kromosomissa periytyvästä resessiivisestä alleelista. Tappisoluista puuttuu punaherkkä tai viherherkkä väripigmentti.

Silmä sopeutuu tulevan valon määrään säätelemällä värikalvon lihaksia (autonominen hermosto) => pupillin koko muuttuu

Verkkokalvolla sijaitsevat näköaistisolut Tappisolut aistivat värejä => yksityiskohtien erotus (3 tyyppiä: punaiselle, siniselle ja vihreälle herkät) Sauvasolut ovat sopeutuneet hämärässä näkemiseen => hämäränäkö perustuu rodopsiini pigmenttiin, joka hajoaa valon vaikutuksesta

Verkkokalvo

Tarkan näön piste ns. keltatäplä sisältää ainoastaan tappisoluja Näköhermon lähtökohta ns. sokea täplä ei sisällä lainkaan aistinsoluja Näköhermo kuljettaa aistireseptoreista tulevat tiedot aivokuoren näköalueelle, jossa ”kuva” syntyy aivot kääntävät kuvan oikeinpäin aivot korjaavat vääristymät myös verkkokalvon hermosolut käsittelevät tietoja jo ennen eteenpäin lähettämistä