Kanahaukka.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Juuso Jonninen Eläinten kuvia.
Advertisements

Pihapiirin lintuja Lintutesti
Juolukka Tuntomerkit: Juolukka on varpu, joka voi kasvaa jopa metrin korkeaksi, mutta tavallisemmin 30–50 cm korkeaksi. Yleensä kasvusto on helposti huomattavissa.
Pesäkortti lintujen pesien seuraaminen
Kappale 9 Linnut Fossiilinäyttöjen perusteella linnut ovat teropodien (dinosaurukset) erikoistunut alaryhmä. Yhteistä linnuille: hampaaton nokka, sulat/höyhenet,
Sinisorsa Sinisorsan tieteellinen nimi Anas platyrhynchos merkitsee leveänokkaista ankkaa. Sinisorsan kesytetty muoto on ankka.
6 luokka Tekijä: L.A.Pupulainen
Opettele seuraavat vesilintulajit (oppikirjassa s )
ORAVA.
Suomen yleisimpiä puulajeja. Säilyttää värinsä läpi vuoden.
NAALI Kettua muistuttava koiraeläin Valkoinen ja tuuhea karvapeite
0rava - Sciurus vulgaris
SUKUPUOLEN MÄÄRÄYTYMINEN helena rimali mankkaankoulu 2012.
Karhu on euroopan suurin petoeläin
Ilves TUNTOMERKIT Ilves on Suomen luonnon ainut kissaeläin.
Liito-orava Pteromys volans.
Lähiluonto-projekti Elisa Kärnä VAKA 10 B.
Lauri Jämsèn Henri Härme Joona Siren Joni Munukka
Kissa Kissa on helppohoitoinen kotieläin. Kissaa voi silittää.
Komodonvaraani Varanus komodoensis.
Isokoskelo.
KIINANJOKIDELFIINI Lipotes vexillifer. TIETEELLINEN LUOKITTELU DOMEENI: Aitotumaiset (Eucarya) KUNTA: Eläinkunta (Animalia) PÄÄJAKSO: Selkäjänteiset (Chordata)
Puuleopard i Stiina Salminen 1A Parolan lukio Biologian kurssi Neofelis nebulosa.
KURKI. TUNTOMERKIT KURJEN VARTALO ON PÄÄOSIN VAALEANHARMAA. SILLÄ ON MUSTA PÄÄ KAULAN YLÄOSA SEKÄ VALKOINEN POSKI. TAKARAIVOLLA KURJELLA ON PUNAINEN PALJAS.
LEIJONA Panthera leo. LEIJONAN LUOKITTELU Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset.
Hyttynen pituus: aikuinen: 4-10 mm, toukka: 7-8 mm Ravinto: koiraat eivät syö, naarailla lintujen ja nisäkkäiden veri Hyttysen toukkia veden pintakalvoon.
Rapu. Ravun rakenne Ravun ruumis koostuu päästä ja keskiruumiista, jotka ovat käytännössä yhteensulautuneet, sekä takaruumiista eli pyrstöstä. Kymmenjalkaisille.
Pajulintu. Pajulintu Pajulintu on aika pieni eläin, Sekä siro. Sen selkä puoli on vihertävä Ja vatsa puoli likaisen valkoinen.
Närhi. Tuntomerkit Sen pääväri punaisenharmaanruskea. Närhen lento on epävarmaa ja hoippuvaa.
 MARJAT, HYÖNTEISET, VILJA, HUNAJA JA KALA.  karhu syö myös lihaa.
TYÖRYHMÄ HILMA ILONA SAKU
Liito-orava pteromys volans
Liito-orava Jenna Muhonen 8a.
Ennakkotehtävät, tietoa ja jälkipuintia luokille
ORANKI (Pongo).
GRÖNLANTI By; Hertta ja Miko.
Harakka Pica pica.
Keltasirkku.
Kanit.
Bird bird bird bird bird bird bird bird bird
HELMIPÖLLÖ.
Hamsteri.
-Petolintu -Selkärankainen -Maailman suurin lintu
Käki.
Keskukset & vaikutusalueet
Tammi.
kettu Elintavat . Kettu on lauma eläin. . Se liikkuu hämärällä.
Haarapääsky Haarapääsky elää melkein koko elämänsä ilmassa.
Tavi.
Kirjosieppo.
PAJU LINTU Max.
Vaahtera.
Kuikka.
9.2 Vesilintujen lisääntyminen
KÄPYTIKKA.
Västäräkki.
Västäräkki.
LAULUJOUTSEN.
VARIS.
Sinisorsa.
Saimaannorppa.
Riekko.
Räkättirastas.
ORAVA.
Tilanne 1: Susilauma saalistaa
VARIS 1. Pituus n. 50 cm, SV n. 90 cm 2. Mustaharmaa väritys
PUNAJALKAVIKLO Kahlaaja n. 25 cm Punaiset jalat Nokan tyvi punainen
SINISORSA Pituus n. 55 cm KOIRAS JUHLAPUVUSSA 1. Sinivihreä pää
MERIKOTKA Petolintu cm siipiväli cm
TALITIAINEN 6. Vihertävä selkä 7. Vaalea juova siivessä
Esityksen transkriptio:

Kanahaukka

Tuntomerkit Kanahaukka on roteva ja pitkäpyrstöinen keskikokoinen petolintu. Selkä puolelta se on tummanharmahtava. Valkealla vatsa puolella on tummia raitoja.

Koko Koiras on 47-55cm pitkä ja sen siipien väli on 90-108cm. Naaraan pituus on 55-67cm ja siipien väli on 106-112cm ja se on huomattavasti isompi kuin koiras.

Ravinto Kanahaukka käyttää ravinnokseen lintuja ja nisäkkäitä. Tavallisia saaliseläimiä ovat varislinnut, kyyhkyt, kanalinnut, rastaat, oravat ja jänikset. Kanahaukka etsii saalista usein korkealla kaarrellen.

Onko kanahaukka muuttolintu? Kanahaukka on pääasiassa paikkalintu, mutta erityisesti nuoret linnut ovat yleensä lyhyen matkan muuttajia.

Elinympäristö Kanahaukka pesii yleensä vanhoissa havumetsissä, mutta joskus sille kelpaavat nuoremmatkin metsät. Kanahaukka on yleensä arka, mutta saattaa tottua ihmisiin ja saalistaa myös taajamissa.

Pesän sijainti Pesä: Suuri risupesä yleensä puun puolivälin alapuolella. Koristelee pesää tuoreilla lehtipuun oksilla.

Poikasten ravinto Koiras saalistaa ruokaa pienille poikasille, mutta ainoastaan naaras syöttää poikasia, kunnes ne ovat neliviikkoisia. Poikasten opittua syömään itse kuukauden ikäisinä kummatkin vanhemmat toimittavat ruuan.

Levinneisyys Kanahaukan pesimäalue ulottuu Länsi- Euroopasta halki Venäjän Tyynenmeren rantaan ja Japaniin. Se pesii myös Pohjois-Amerikassa. Maailman kanahaukkapopulaation arvioidaan olevan yli 500 000 yksilöä. Kanahaukka pesii myös koko Suomessa ulkosaaristoa ja tunturipaljakoita lukuun ottamatta. Suomen kanahaukkakanta on noin 5000 paria.