Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet Juhani Hytönen OKL/syyslukukausi 2015

2 TIETEELLINEN LÄHESTYMISTAPA 2.1 TUTKIMUSTEN JAOTTELUA 1) EMPIIRINEN < --------------- > RATIONAALINEN 2) PERUSTUTKIMUS < ----> SOVELTAVA TUTKIMUS 3) KUVAILEVA < --------------- > SELITTÄVÄ

2.2 KASVATUSTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN ERITYISPIIRTEITÄ 1) ARVOSIDONNAISUUS 2) VAIKUTUSLUONNE 3) MUUTOKSEN KOMPLEKSISUUS 4) TEORIAN IMPLISIITTISYYS

3 KASVATUSTIETEEN TIETEENFILOSOFISIA SUUNTAUKSIA 3.1 POSITIVISTINEN TUTKIMUSOTE 1800-LUVUN ALKU AUGUSTE COMTÉ JOHN STUART MILL TIETEELLISTÄ TIETOA ON VAIN EHDOTTOMAN PITÄVÄ TIETO

OMINAISUUKSIA JA VAATIMUKSIA: 1) LOOGINEN ATOMISMI 2) METODINEN MONISMI 3) KAUSAALISUUS 4) MITATTAVUUDEN VAATIMUS 5) MATEMAATTINEN KÄSITTEENMUODOSTUS 6) YLEISTETTÄVYYDEN VAATIMUS KRITIIKKIÄ

3.2 HERMENEUTTINEN TUTKIMUSOTE 1800-LUVUN LOPPU WILHELM DILTHEY ”LUONTOA ME SELITÄMME, MUTTA IHMISTÄ MEIDÄN TULISI YMMÄRTÄÄ” KOKONAISUUDET JA TULKINTA

VERTAILUA POSITIVISMIIN: 1) KOKONAISUUDET TUTKIMUSKOHTEINA 2) TUTKIMUSTYYPPINÄ TAPAUSTUTKIMUKSET 3) TUTKIJAN ROOLI 4) VERBAALISET TUTKIMUSAINEISTOT 5) TULKINNAT SISÄLTÄ ULOSPÄIN KRITIIKKIÄ

3.3 KRIITTINEN TUTKIMUSOTE 1920 – 1930-LUKU MAX HORKHEIMER THEODOR W. ADORNO HERBERT MARCUSE JÜRGEN HABERMAS HENRY GIROUX JA PETER McLAREN ARVOT JA MUUTOS

TUTKIMUSTEN LUONNEHDINTAA: 1) MAKROTASON TEOREETTISIA ANALYYSEJA 2) INTENSIIVISIÄ TAPAUS- JA PIENRYHMÄTUTKIMUKSIA 3) TEORIOITA EI KOETELLA EMPIIRISESTI KRITIIKKIÄ

3.4 TEORIAN ASEMA ERI TUTKIMUSOTTEISSA 1) POSITIVISTINEN TUTKIMUS TEORIOITA KOETELLAAN EMPIIRISESTI 2) HERMENEUTTINEN TUTKIMUS EMPIIRINEN TUTKIMUS JOHTAA TEORETISOINTIIN 3) KRIITTINEN TUTKIMUS TEORIA ON TYÖVÄLINE

4 YLEISTÄVÄN TUTKIMUKSEN PERUSKÄSITTEITÄ 4.1 TULOSTEN YLEISTÄMISEN MERKITYKSIÄ 1) OTOS ------- > PERUSJOUKKO 2) KÄSITEYLEISTETTÄVYYS 3) TILANNEYLEISTETTÄVYYS 4.2 PERUSJOUKKO PERUSJOUKON TAPAUKSILLA ON VÄHINTÄÄN YKSI YHTEINEN OMINAISUUS, JOKA VASTAAVASTI PUUTTUU KAIKILTA MUILTA, MAHDOLLISILTA TAPAUKSILTA

4.3 OTOS JA OTANTATEKNIIKAT OTOS ON TODENNÄKÖISESTI PERUSJOUKKO PIENOISKOOSSA 1) NÄYTE 2) OTOKSEN KOKO 3) KATO JA KADON TARKASTELU 4) OTANTATEKNIIKAT

5 MITTAAMINEN 5.1 MUUTTUJA MUUTTUJA ON TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN KÄSITE SAATETTUNA MITTALUKUJEN MUOTOON MUUTTUJIEN JAOTTELUA: 1) SELITTÄVÄ JA SELITETTÄVÄ 2) KVALITATIIVINEN JA KVANTITATIIVINEN 3) ATRIBUUTTI JA AKTIIVINEN 4) JATKUVA JA EPÄJATKUVA

5.2 MITTA-ASTEIKOT 1) LUOKITUSASTEIKKO 2) JÄRJESTYSASTEIKKO 3) VÄLIMATKA-ASTEIKKO 4) SUHDEASTEIKKO

5.3 MITTAUSTULOSTEN LUOTETTAVUUS 5.3.1 RELIABILITEETTI ILMAISEE, KUINKA HYVIN MITTAUSTULOKSET OVAT KYENNEET VASTUSTAMAAN SATUNNAISTEN VIRHETEKIJÖIDEN VAIKUTUKSIA RELIABILITEETIN ARVIOINTI: 1) UUSINTAMITTAUS 2) RINNAKKAISMITTAUS 3) SPLIT-HALF 4) CRONBACHIN ALFA

RELIABILITEETIN ARVOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT: 1) OSIOIDEN MÄÄRÄ 2) TUTKITTAVAN JOUKON HOMOGEENISUUS/ HETEROGEENISUUS 5.3.2 VALIDITEETTI ILMAISEE, KUINKA HYVIN MITTAUS ON ONNISTUTTU KOHDISTAMAAN SIIHEN TEOREETTISEEN KÄSITTEESEEN, JOTA OLI TARKOITUS MITATA VALIDITEETIN ARVIOINTI: VALIDITEETTIKRITEERI