VALISTUS "Valoa pimeyteen"

Taustaa löytöretket ja uusi luonnontieteellinen maailmankuva tekniset keksinnöt (esim. kuumailmapallolento) "pakanakansoilla" saattoi olla korkea moraali ja järjestäytynyt yhteiskunta luottamus järkeen ja sen kykyyn analysoida myös yhteiskuntaa 1688 Englannissa mainio vallankumous John Locke(1623-1704): "Kuninkaalla ei jumalallisia oikeuksia, vaan toteltava lakeja kuten muidenkin ihmisten". Hän vastusti itsevaltiutta , vaati tasa-arvoa ja yksityisomistuksen oikeutta. Hallitusten tehtävä kansalaisten luonnollisten oikeuksien suojeleminen. Ylin valta kuului kansalle, joten sillä oli kapinaoikeus hallitsijaa vastaan, jos tämä rikkoi kansan luonnollisia oikeuksia. Yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus ei ollut Jumalan säätämää, joten järjen avulla se olisi muutettavissa. Locken ajattelu sai kannatusta erityisesti Ranskassa

Yleispiirteitä usko järjen voimaan, rationaaliseen päättelyyn edistysoptimismi "Robinson Crusoe", usko yksilön kykyyn selviytyä ja muokata luonto mieleisekseen kirkon, uskontojen, suvaitsemattomuuden ja taikauskon (noitavainot) kritisointi deismi ja ateismi saivat kannatusta, mutta osa hartaita uskovia luonnonoikeus, kansalla ja jokaisella yksilöllä sille kuuluvia luovuttamattomia oikeuksia yksinvaltaisten hallitsijoiden kritisointi kansanvalistus ja idea kansanopettamista vaadittiin epäkohtien poistamista, ei vallankumousta kannatusta porvaristolta (sivistyneeltä keskiluokalta), jolla ei oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia (virat aatelin hallussa), vaan vain velvollisuuksia (talonpojat olivat tuolloin kaikesta ulkona) ajatukset levisivät kirjoituksissa, kahviloissa, salongeissa, klubeissa, akatemioissa sensuurista huolimatta

Valistusfilosofeja Montesquieu (1689-1755) ”Persialaiskirjeitä” Yhteiskuntakritiikkiä muukalaissilmin nähtynä ”Lakien henki” Oppi vallan kolmijaosta (lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta erotettava toisistaan vallan väärinkäytön estämiseksi) kannatti rajoitettua monarkiaa

Voltaire (1694-1778) hyökkäsi uskontoa ja katolista kirkkoa vastaan vaati suvaitsevaisuutta, sananvapautta ja inhimillistä ja tasa-arvoista lainkäyttöä kannatti valistunutta itsevaltiutta, koska ei uskonut kansan valtaan

Rousseau, Jean-Jacques (1712-1778) tunteen korostaminen järjen ohella uusi "vapaan kasvatuksen" näkemys Emilessä ei pakkoa ja kuritusta, vaan oppijan oman motivoituneisuuden hyödyntäminen ja ohjailu kannatti "Yhteiskuntasopimuksessa" pieniä alueellisia tasavaltoja, joissa kansalla suora vallankäyttö antiikin Ateenan tapaan. Vallanjakoa ei tarvita, koska kansan enemmistön yleinen tahto ohjaa parhain päin.

Defoe, Daniel (1659-1731) Swift, Jonathan (1667-1745) "Robinson Crusoe" oodi edistysuskolle ja ihmisen kyvylle selviytyä järkensä avulla Swift, Jonathan (1667-1745) "Gulliverin retket" yhteiskunnan arvosteluun suunnattu satiiri, joka edusti pessimististä yhteiskunta- ja edistysnäkemystä

Ajatusten toteutuminen valistuneet itsevaltiaat Fredrik II Suuri Preussissa, ("ei mitään kansan avulla, vaan kaikki sitä varten") Katariina II Suuri Venäjällä, Joosef II Itävävallassa Yhdysvaltain vapaussodassa Ranskan suuressa vallankumouksessa edelleen