Demokratian ja diktatuurin kamppailu 3 Demokratian ja diktatuurin kamppailu s. 28–32

3. Demokratian ja diktatuurin kamppailu

Benito Mussolini ja fasistit Benito Mussolini perusti maailmansodan jälkeen fasistipuolueen. Puolueen kannattajia kutsuttiin fasisteiksi. Mussolini vaati muun muassa kommunismin kitkemistä Italian nostamista antiikin Rooman kaltaiseen suuruuteen vallan keskittämistä yhdelle johtajalle eli hänelle itselleen. Sivun linkki, http://www.youtube.com/watch?v=4gnTXlzITqk, johtaa YouTube-videoon, jossa Mussolini puhuu napolilaisille vuonna 1931. Videolta voi tehdä huomioita esim. yleisön reaktioista ja Mussolinin puhetyylistä. Vastaavia videoita löytyy YouTubesta muitakin, osa myös englanninkielisillä tekstityksillä. Hae videoita hakusanoilla: Mussolini speech english subtitles. Mussolini oli karismaattinen ja lahjakas puhuja, joka sai italialaiset puolelleen. Katso video! 3. Demokratian ja diktatuurin kamppailu

Fasistit marssivat valtaan Mussolini marssi kannattajineen Roomaan vuonna 1922. Kuningas nimitti Mussolinin Italian pääministeriksi. Mussolinista tuli nopeasti diktaattori eli Il Duce (suomeksi: johtaja, ohjaaja). Mussolinin vastustajia uhattiin väkivallalla, ja he joko alistuivat fasistien valtaan, joutuivat vankilaan tai poistuivat maasta. Fasistipuolue oli Italian ainoa sallittu puolue. Fasistien tunnetuimpia tunnuslauseita oli ”usko, tottele, taistele”. Pohdi, mitä tunnuslause tarkoitti. 3. Demokratian ja diktatuurin kamppailu

3. Demokratian ja diktatuurin kamppailu

Kommunismia vastustanut Mussolini nousi Italian johtoon vuonna 1922. Neuvostoliitto oli kommunistinen maa. Stalin oli noussut siellä diktaattoriksi. Kommunismia vastustanut Mussolini nousi Italian johtoon vuonna 1922. Useimmat Keski- ja Itä-Euroopan maat siirtyivät demokratiasta diktatuuriin 1920- ja 1930-luvulla. Osassa maita diktatuuriin siirryttiin verraten rauhanomaisesti. Espanjassa sen sijaan käytiin pitkä ja verinen sisällissota. 3. Demokratian ja diktatuurin kamppailu

3. Demokratian ja diktatuurin kamppailu

Mussolini teki "roomalaisen tervehdyksen" jo 1920-luvulla. 3. Demokratian ja diktatuurin kamppailu

Roomalainen tervehdys (Jacques-Louis David: Horatiusten vala (1784)). 3. Demokratian ja diktatuurin kamppailu Roomalainen tervehdys (Jacques-Louis David: Horatiusten vala (1784)).

Perussuomalaisten kansanedustaja James Hirvisaaren ystävä Seppo Lehto teki ”roomalaisen tervehdyksen” eduskunnan lehterillä v. 2013. 3. Demokratian ja diktatuurin kamppailu

Laukkasen natsitervehdys tuomitaan Suomessa (Julkaistu: 13.8.2001 0:00 IS) Keihäänheittäjä Juha Laukkanen aiheutti Edmontonin MM-kilpailuissa skandaalinpoikasen, kun hän nosti kätensä natsitervehdykseen keihäskarsintojen alussa. 32-vuotias suomalainen vastasi saksalaisen keihäsmiehen Boris Henryn tervehdykseen nostamalla oikean kätensä Heil Hitler -asentoon ja vetämällä vasemman käden sormet viiksiksi nenälleen. Stadionilla oli 30 000 hengen yleisö ja kamerat kuvasivat ympärillä. -Osoittaa Laukkaselta huonoa makua. Tällaista huumoria ei maailmalla ymmärretä, kommentoi urheiluasioista vastaava kulttuuriministeri Suvi Linden (kok) eilen IS:lle. Laukkanen pyysi eilen Edmontonissa julkisesti anteeksi tekemäänsä natsitervehdystä. -Tervehdys oli minun omaa typeryyttäni, jonka tarkoituksena oli rentouden hakeminen kilpailuun, Laukkanen kertoi. 3. Demokratian ja diktatuurin kamppailu

Natsit saivat idean Italian fasisteilta Natsijohto päätti vuonna 1926, että tavanomaisen kättelyn sijaan puo­lueen jäsenet alkaisivat tervehtiä ojentamalla oikean käsi­vartensa. Se kertoisi heti ympäristölle tervehtijän aatemaailmasta. Idea oli peräisin Italian fasisteilta, jotka olivat ottaneet samanlaisen tervehdyksen käyttöön jo vuoden 1920 tienoilla. Osa natseista vierasti epägermaanista tervehdystä, joten natsijohto joutui valehtelemaan sen taustasta. Esimerkiksi Rudolf Hess kirjoitti totuudenvastaisesti eräässä lehdessä vuonna 1928: "Jo kauan ennen kuin olimme kuulleet fasistien tervehdyksestä, tervehdimme johtajaamme kohottamalla oikean käsivartemme." Natsien noustua valtaan Saksassa vuonna 1933 natsi­tervehdyksestä tuli pakollinen kaikille viranhaltijoille. Tiedotteessa todettiin myös, että "kaikkien, jotka haluavat välttää epäilyjä tietoisesti niskoittelevasta käytöksestä, on käytettävä Hitler-tervehdystä". (historianet.fi) 3. Demokratian ja diktatuurin kamppailu