Kaukokartoitus

Kaukokartoitus Kohteen kuvaaminen ja tarkasteleminen ylhäältäpäin kuvattuna kuvausmenetelmiä: -lentokuvaus -satelliittikuvaus -laserkeilaus Kuvien perusteella voidaan tuottaa karttoja ja tehdä tutkimuksia maahan ja sen muutoksiin liittyen

Lentokuvaus Vanhin kaukokartoituksen muoto Suomessa ensimmäiset tehtiin 1920-luvulla (pääasiassa sotilaskäyttöön) Nykyisin kuvataan n.80000-100000 km2 vuodessa (1:10000) Ilmakuvat korjataan ns. ortokuviksi: -ortokuva: ilmakuva, joka on suorassa tasossa kuvauspisteestä -kuvissa on heittoa mm. kuvauspaikan heilahtelusta, kuvien reunojen vääristymisestä ja maaston epätasaisuudesta johtuen =>korjataan ottamalla kuvia rinnakkain, osittain toistensa päälle Kuvia voidaan ottaa filmille tai infrapunalla riippuen mitä kuvilla halutaan tutkia

http://kansalaisen. karttapaikka. fi/kartanhaku/osoitehaku. html http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=406 643&n=7195132&scale=8000000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi &tool=siirra&lang=fi&map.x=139&map.y=3

Satelliittikuvaus Ensimmäinen satelliitti Landsat-1 laukaistiin 1972 Euroopassa toimii ESA (1975->) => ilmatieteen laitos käyttää ESA:n keräämää dataa Satelliitin kuva perustuu maanpinnan heijastuksiin, jotka rekisteröidään sähkösignaaleina, jotka lähetetään digitaaliseen muotoon muutettuina vastaanottoasemalle, jossa niitä muokataan ja korjataan

Laserkeilaus Perustuu keilaimen lähettämiin laserpulsseihin, jotka pintaan osuessaan heijastuvat takaisin vastaanottimeen Kaikki laserpulssien osumat saavat jälkilaskennassa kolmiulotteiset koordinaatit => X- ja Y-koordinaatit, kertovat niiden sijainnin valitussa koordinaattijärjestelmässä => Z-koordinaatti, kertoo kunkin laserpulssin korkeuden valitussa korkeusjärjestelmässä. Kaikki pulssien tiedot on tallennettu pistepilveen, joka sisältää kaikki laserkeilausalueen pulssitiedot koordinaattitietoineen Maanmittauslaitoksen pistepilviaineisto on jaoteltu 9 neliökilometriä kattaviin las-muotoisiin tiedostoihin. Pistepilven sisältämät pulssiosumat luokitellaan pisteluokkiin, jotka kuvaavat, mitä tietoa yksittäinen piste edustaa. => Korkeusmallin laskentaa varten Maanmittauslaitos luokittelee omiin pisteluokkiinsa maanpintaa edustavat pisteet sekä vaka- ja virtavesiä ja siltoja edustavat pisteet.

Aurinkosynkroninen satelliitti satelliitti kiertää maapalloa, kuvaa aina maapallolta kaistaleen, johon aurinko paistaa

Geostationarinen satelliitti…

Geostationarinen satelliitti Satelliitti kiertää maapallon yläpuolella, eli ne siis pysyvät käytännössä ”paikallaan”

Muutamia satelliitteja CryoSat - kaukokartoitussatelliitti, joka tutkii jäätiköitä ml. merijää (ESA) ENVISAT-1 - kaukokartoitussatelliitti (ESA) EOS-Aqua - kaukokartoitussatelliitti (NASA) EOS-Aura - kaukokartoitussatelliitti, joka tutkii ilmakehän kemiaa (NASA) EOS-Terra - kaukokartoitussatelliitti (NASA) ERS - kaukokartoitussatelliitti (2 kpl, ESA) GOCE - kaukokartoitussatelliitti, joka mittaa merivirtoja ja maan painovoimaa (ESA) IRS - kaukokartoitussatelliitti, Intia (ISRO) PROBA - kaukokartoitus (2 kpl; ESA, Belgia) RapidEye - viiden kaukokartoitussatelliitin konstellaatio (Saksa) SMOS - kaukokartoitussatelliitti, joka mittaa meriveden suolaisuutta ja maaperän kosteutta (ESA) SPOT - kaukokartoitussatelliitti (CNES) TanDEM-X - tutkasatelliitti, joka mittaa maanpinnan korkeusjakauman (Saksa) TerraSAR-X - tutkasatelliitti, joka mittaa maanpinnan korkeusjakauman (Saksa)

Satelliittikuva/kartta http://kartta.com/index.php/Suomen-Kartta.html http://ilmatieteenlaitos.fi/pilvet-pohjoismaat

Lähteet Wikipedia/Google Ilmatieteen laitos Karttaikkuna Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos Fingerpori