Salpausselät reunamuodostumana

Esitys aiheesta: "Salpausselät reunamuodostumana"— Esityksen transkriptio:

1 Salpausselät reunamuodostumana
Jukka-Pekka Palmu ja Matti Saarnisto

2 Salpausselät Etelä-Suomessa
Jukka-Pekka Palmu ja Matti Saarnisto

3 Nuoremman Dryaksen reunamuodostumat Fennoskandiassa
Mittaus tapahtuu maasta, autosta (esim GMaps), (lennokista), helikopterista, lentokoneesta, satelliitista (laivasta, junasta) Mallin (25 m) uusiminen (mm. EU direktiivien takia): fotogrammetria, tutka, laser (MML, geodeettinen laitos). Uusi teknologia luo uutta terminologiaa ja vanhan muutoksia: Lidar = Light Detection and Ranging, DEM (korkeusmalli), DSM (pintamalli), DTM (maastomalli), DOM (paljastumamalli). 167 – 200 kHz, 90 Hz, 10,6 15 5,34 (veden syvyys) mikrom, huipputeho 1 kW, hinta 1 miljEUR, paino n. 200 kg, lentokorkeus 2000 m (6000 m), avauskulma 40 ast., Ø 50 cm, 1 p/2 m², peruskarttalehti tunnissa, FinnMap ja Blom kartta, markkinat viimeisen kymmenen vuoden aikana, tiedostot suuria (lentoalue *.las 20 – 25 GB, maastomalli 1,5 GB), Yhdysvallat -> petatavuja. Yömittaukset mahdollisia, ei vaadi pisteestä kahta havaintoa kuten stereokuvatulkinta (peitteiset alueet), loivapiirteisten ja rakenteettomien pintojen mittaus, ei voida mitata tiettyä XY-pistettä. Tarkkuus boot (30 cm), 95% varmuudella parempi kuin 15 cm, yksikäsitteiset pinnat (asfaltti, kallio muutamia senttejä) lasikatot-lasiesineet -> piste menee ”maan sisään”. km2 vuonna 2009, neliökilometrihinta on noin 45 euroa, 2010 tilanne: 32 EUR/km*km, 1 peruskarttalehti/tunti Jukka-Pekka Palmu ja Matti Saarnisto

4 Kuola Viena Maaselkä Laatokan Karjala Aunus Kannas

5

6 Svendsen et al. 2004, Quat. Sci. Rev.

7

8

9 Svendsen et al. 2004, Quat. Sci. Rev.

10 Svendsen et al. 2004, Quat. Sci. Rev.

11

12 Rannansiirtyminen ja muinaisrannat - 3
Jukka-Pekka Palmu ja Matti Saarnisto

13 Yhteenveto Salpausselkien synnystä ja Nuoremman Dryaksen ilmastovaiheesta Suomessa
Nuoremman Dryaksen kylmä ilmastovaihe ajoitetaan aikavälille – vuotta sitten Grönlannin mannerjäätikön kairausten perusteella Ensimmäisen Salpausselkä syntyi vuotta sitten. Sitä edelsi jäätikön reunan eteneminen, enimmillään muutamia kymmeniä kilometrejä Toinen Salpausselkä kerrostui – vuotta sitten Näiden ajoitusten virherajat ovat noin 100 vuoden suuruusluokkaa Pian Salpausselän synnyn jälkeen Baltian jääjärven vedenpinta laski 1-2 vuodessa lähes 30 metriä valtameren/Yoldiameren tasoon Jukka-Pekka Palmu ja Matti Saarnisto