TIEDE USKONNON HAASTAJANA Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. TIEDE USKONNON HAASTAJANA Luku Koloniaalinen kulttuuri ja eurooppalainen ihminen s.167–174 Aikalaiset paavi Pius IX ja Charles Darwin.

Tiede uskonnon haastajana Uskonnon asema ja merkitys yhteiskunnassa vähenivät 1800-luvulla: Valistuksen vaikutus Yhteiskunnan muutos Sääty-yhteiskunnan mureneminen Poliittisten aatteiden synty Teollistumisen ja kaupungistumisen vaikutus ihmisten arvoihin Elintason ja koulutuksen parantuminen Tiedonvälityksen tehostuminen Tieteellisen maailmankuvan vakiintuminen Charles Darwinin evoluutioteoria muutti käsityksiä ihmisestä ja luonnosta. Raamattu ja uskonto menettivät arvoaan ajattelun auktoriteettina. Tieteen saavutukset muuttivat arkipäivää. Toisaalta kasvavan keskikuokan arvomaailmassa korostuivat uskonnollisuus, sovinnaisuus ja säädyllisyys.

Teollistumisen vaikutus kulttuuriin

TIETEIDEN EDISTYMINEN HISTORIA JA ARKEOLOGIA Historiatiede syntyy: Leopold von Ranke kehitti historiantutkimuksen menetelmiä. Kiinnostus arkeologiaan lisääntyy  Egyptin ja Lähi-idän kaivausten saaliit museoitiin Eurooppaan. TIETEIDEN EDISTYMINEN 1800-LUVULLA JA 1900-LUVUN ALUSSA YHTEISKUNTATIETEET Yhteiskunnan ilmiöt tutkimuksen kohteiksi luonnonilmiöiden tapaan: havainnot, mittaukset ja lainalaisuudet. Auguste Comte kehitti sosiologian. Darwinin teorioista juonnettiin yhteiskuntaa selittävä sosiaalidarvinismi – oppi ihmisrotujen epätasa-arvosta. LUONNONTIETEET Charles Darwinin evoluutioteoria FYSIIKKA Marie Curie oli merkittävin radioaktiivisuuden tutkija. Albert Einsteinin suhteellisuusteoria muokkasi maailmankuvaa ja loi pohjaa kvanttifysiikalle ja kosmologialle. KEMIA Alkuaineen käsite selvenee. Palaminen yhdistettiin happeen. Havaittiin, että ihmisen elintoimintojen perusyksikkö on solu. Kehitettiin lannoitteita maatalouteen ja rokotteita infektiotauteihin. Orgaaninen kemia loi pohjaa modernille lääketieteelle. LÄÄKETIEDE Mikroskooppi, nukuttaminen ja röntgenkuvaus helpottivat ja tehostivat tutkimusta. Tautien aiheuttajiksi todettiin mikrobit  hygienian korostuminen. Rokotteiden ja lääkkeiden käyttö tautien hoidossa ja ehkäisyssä alkoi.

 KOLONIAALINEN KULTTUURI. Tieteiden kehittyminen lisäsi uskoa eurooppalaisen kulttuurin ylivoimaan.  KOLONIAALINEN KULTTUURI. Muu maailma otettiin tietämisen ja valloittamisen kohteeksi. Länsimaisista käsitteistä tuli yleismaailmallisia lähtökohtia. Matkustus ja matkakirjallisuus loivat myöhemmän massaturismin mallin. Afrikan eksotiikkaa. 1910-luvun alun postikortti Senegalista.

1800-luvulla kehitettiin myös rotuoppia ja siihen liittyvää rotuideologiaa, jonka mukaan ihmisten eriarvoisuus perustui rotuominaisuuksiin. Syntyi sosiaalidarvinismin nimellä kulkeva teoria, joka yhdistyi rotuhygieeniseen ajatteluun. Niiden avulla pyrittiin ”ihmisrodun parantamiseen” lisäämällä parempien jälkeläisten tuottamista omassa maassa. Juutalaislapsi rotuhygieenisessä tutkimuksessa 1930-luvun Berliinissä.

Ihmisten ulkoisten ominaisuuksien perusteella pyrittiin päättelemään heidän yhteiskuntakelpoisuutensa, kuten tässä vuoden 1893 kuvasarjassa, jossa esitellään rikollisten profiileja. Ei-toivottujen ryhmien eli alempien rotujen tai rotusekoitusten lisääntymistä haluttiin estää eristämisellä, avioliittokielloilla ja sterilisoinnilla.

Siirtomaapolitiikassa rotuajattelu tarkoitti alkuperäiskansojen kohtelua alempina rotuina. Samalla se antoi oivan perusteen imperialistiselle valloituspolitiikalle – oli kaikkien etu, että eurooppalaiset veivät sivistystään kehittymättömien kulttuurien alueille Afrikkaan, Aasiaan ja Australiaan. Rotuideologiat saivat kannatusta kaikkialla Euroopassa ja Yhdysvalloissa, äärimmilleen ne vietiin lopulta Hitlerin Saksassa. Matkantekoa aasialaiseen tyyliin vuodelta 1907.