SUHDANNEVAIHTELUT
Suomi on pienenä vientivetoisena Kansantaloutena ollut suhdannevaihteluille altis ↓ Jyrkät vaihtelut
s. 31
Nousukauden tunnusmerkit → Suhdannehuippu BKT:n nopea kasvu Investointien kasvu Hyvä työllisyys Palkkatason nousu Hintojen nousu • OPTIMISMI
Ylikuumenemisen tunnusmerkit Kysyntä nousee tarjontaa suuremmaksi → Inflaation vaara → Tuonti lisääntyy → Kauppataseen alijäämä → Kansantalouden velkaantuminen → Vaihtotaseen vaje -esim. Asuntojen hintojen nousu Suomi 1980-L:n Osakekurssien nousu lopulla
Taantuman tunnusmerkit Viennin supistuminen BKT:n hidas kasvu / aleneminen Työttömyyden kasvu PESSIMISMI → kysynnän heikkeneminen
http://www.stat.fi/til/kbar/2015/08/kbar_2015_08_2015-08-27_tie_001_fi.html http://ek.fi/materiaalipankki/tietografiikka/talous/suhdannebarometri/
Laman tunnusmerkit BKT:n huomattava lasku Korkea työttömyys esim. Suomi 1990-L:n alussa http://www.stat.fi
Miten nousukausi muuttuu taantumaksi? • → Inflaatio → Hintakilpailukyvyn menetys → Vienti vähenee • Ylituotanto + kulutuksen tyydyttyminen → Tuotannon vähentäminen
• Inflaatio → Kasvavat kustannukset → Kannattavuus heikkenee Kuluttajien odotukset → Kysyntä heikkenee
Laskusuhdanteen / laman talouspolitiikan keinot (s. 129-130) Kysynnän kasvattaminen = ELVYTTÄMINEN → Alijäämäinen budjetti -Verotuksen keventäminen -Tulonsiirtojen lisääminen -Julkiset investoinnit → Korkotason alentaminen (EKP)
Nousukauden talouspolitiikan tavoitteet ja keinot (s. 129-130) Inflaation hillitseminen → Kysynnän rajoittaminen → Ylijäämäinen budjetti -Verotuksen kiristäminen? -Menojen hillintä -Velkojen maksaminen → Korkotason nostaminen (EKP)