Munuaiset Munuaiset huolehtivat veren ja kudosten oikeasta vesi-, suola- ja happoemästasapainosta eli säätelevät elimistön sisäistä tasapainoa = HOMEOSTAASI Poistavat verestä kuona-aineita (mm. urea)
Munuaiset n. 11 x 6 x 3 cm kokoiset, pavun muotoiset erityselimet, joita suojaa mm. selkälihakset ja kylkiluut Munuaisen toiminnallisia yksiköitä, NEFRONEITA, on molemmissa munuaisissa n. miljoona
Nefronin muodostaa munuaiskeränen ja munuaistiehyt Munuaiskeränen muodostuu hiussuonikeräsestä ja sitä ympäröivästä kotelosta Munuaistiehyt muodostuu alkuosasta, Henlen lingosta ja loppuosasta Munuaistiehyet yhtyvät kokoojatiehyiksi ja avautuvat munuaisaltaaseen Nefronin verenkierto monimutkainen: ensin saatava aineet suodattumaan ja sitten kerättävä tarpeelliset takaisin
Munuaisessa suodattuu joka minuutti ~1,2 l verta ja 180 ml alkuvirtsaa (vuorokaudessa 180 l) Lopullista virtsaa muodostuu n. 1-1,5 l, sillä munuaiset ottavat alkuvirtsasta talteen tarpeelliset aineet + veden Lopulliseen virtsaan erittyy ylimääräinen vesi, haitalliset kuona-aineet (virtsa-aine, kreatiini + virtsahappo) NaCl, Ca, lääkeaineita ja hormoneja
Virtsaan erittyvän veden määrä Virtsan määrää vähentävät: suolainen ruoka hikoilu & fyysinen rasitus stressi & kuume => lisäävät antidiureettisen hormonin (ADH) eritystä (ADH lisää veden takaisinottoa munuaisissa) Virtsan eritystä lisääviä aineita: alkoholi (etanoli) kofeiini => vähentävät antidiureettisen hormonin eritystä Myös juotu nestemäärä vaikuttaa erittyvän virtsan määrään
Suolatasapainoon vaikuttavia hormoneja Antidiureettinen hormoni (ADH) Reniini (entsyymi munuaisista) – angiotensiini (hormoni verestä) – aldosteronijärjestelmä (hormoni lisämunuaisista) => Natrium otetaan talteen munuaisten suodattamasta alkuvirtsasta