UMPIRAUHASET JA HORMONI- TUOTANTO Siiri Virolainen ja Anni Mantere BI4.

Esitys aiheesta: "UMPIRAUHASET JA HORMONI- TUOTANTO Siiri Virolainen ja Anni Mantere BI4."— Esityksen transkriptio:

1 UMPIRAUHASET JA HORMONI- TUOTANTO Siiri Virolainen ja Anni Mantere BI4

2 UMPIRAUHASET Hypotalamus ja aivolisäke o säätelevät muiden hormonien eritystä Käpyrauhanen o melatoniini Kilpirauhanen o tyroksiini ja kalsitoniini Lisäkilpirauhaset o parathormoni Lisämunuaiset o kuorikerros: kortisoli o ydin: adrenaliini Haiman umpieritteiset sarakkeet o glukagoni ja insuliini Munasarjat (nainen) o estrogeeni ja progesteroni Kivekset (mies) o testosteroni

3 HORMONIT Kemiallisia viestiaineita Säätelevät elimistön toimintaa hermoston kanssa Erittyvät umpirauhasista Leviävät verenkierron mukana koko kehoon Solut, joissa on sopiva reseptori, reagoivat Säätely hitaampaa ja pitkäkestoisempaa kuin hermoston Vaikutus kestää vain tietyn ajan, sillä kudosten ja veren entsyymit hajottavat hormonit

4 RASVALIUKOISET JA VESILIUKOISET HORMONIT Useimmat hormonit vesiliukoisia Liukenevat vereen tai kudosnesteeseen Eivät läpäise solukalvon fosfolipidikerrosta Kiinnittyvät solukalvon reseptoreihin Reseptorissa tapahtuu rakenteellinen muutos o aktivoi muutoksen soluliman inaktiiviseen molekyyliin o tämä on toisiolähetti, joka välittää hormonin viestin eteenpäin solussa Sukupuolihormonit ja kilpirauhashormoni Kulkevat veressä plasman kuljettajaproteiineihin sitoutuneina Pääsee solukalvon läpi Reseptorit sijaitsevat solulimassa tai tumassa Hormonin kiinnittyessä reseptoriin se käynnistää reaktiosarjan o proteiinisynteesi käynnistyy ja sen synnyttämät entsyymit muuttaa solun aineenvaihduntaa

5 Parempi kuva UUSI BIOS4 s. 54

6 HYPOTALAMUS Hypotalamus on pieni väliaivojen pohjassa sijaitseva hermokimppu Rekisteröi elimistön tarpeita Pyrkii ylläpitämään elimistön homeostasiaa eli tasapainoa Mittaa veren lämpötilaa, kemiallista koostumusta ja hormonien määriä Saa viestejä verestä ja keskushermoston muista osista Niiden mukaan hypotalamuksen erityistoimintaan erilaistuneet hermosolut tietävät erittää joko aivolisäkkeen toimintaa tehostavia tai estäviä hormoneja Tuottaa mm. Gonatropiinia vapauttavaa hormonia (GNRH) ja tyreotropiinia vapauttavaa hormonia (TRH) Palautesäätely ylläpitää hormonitason veressä juuri oikeana o kun jonkin hormonin määrä nousee verenkierrossa, se vaikuttaa hypotalamuksen toimintaan jarruttavasti

7 AIVOLISÄKE Aivolisäke eli hypofyysi on pieni umpirauhanen (painaa hieman yli puoli grammaa), joka sijaitsee aivojen alla, pään keskipisteessä Kiinnittyy varrellansa hypotalamukseen, joka ohjaa sen toimintaa Pienuudestaan huolimatta erittäin keskeinen hormoni Tuottaa useita hormoneja, joista monet säätelevät muiden hormonien toimintaa o esim. kasvuhormonia, vesiaineenvaihduntaa säätelevää “vesihormonia” ja maitohormonia Aivolisäkkeen sairauksia ovat mm. aivolisäkkeen vajaatoiminta (Hypopituitarismi), maitohormonin liikatuotanto (Prolaktinooma) sekä kasvuhormonin liikatuotanto (Akromegalia) Aivolisäke koostuu kahdesta osasta: adenohypofyysistä eli etulohkosta ja neurohypofyysistä eli takalohkosta

8 ETULOHKO TAKALOHKO koostuu hermosoluista, hermotukisoluista ja verisuonista ei varsinainen umpirauhanen, koska se ei sisällä tavallisia hormoneja tuottavia soluja takalohkon hormonit muodostuvat hypotalamuksessa sieltä ne kulkeutuvat takalohkoon “varastoon” näitä hormoneja on ADH eli antudiureettinen hormoni ja oksitosiini epiteelikudosta, runsaasti verisuonia ja endokriinisia soluja tuottaa muiden umpieritysrauhasten toimintaa ohjaavia hormoneja, tropiineja muita etulohkon tuottamia hormoneja ovat esim. o somatotropiini eli kasvuhormoni o Lutropiini eli lutenisoiva hormoni (LH) ja follitropiini eli follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) o Prolaktiini eli maidonerityshormoni

9

10 STRESSIN VAIKUTUS HORMONITOIMINTAAN Lyhytaikainen stressi ei yleensä ole ihmiselle vaarallista. Näissä tilanteissa aivolisäkkeen etulohkossa syntyy morfiinin sukuisia välittäjäaineita, endorfiineja ja enkefaliinia, jotka vähentävät kipua ja lisäävät mielihyvän tunnetta. Pitkäaikainen uhkaa elimistön sisäistä tasapainoa. Kun ihminen on stressaantunut, hänen hermostolliset ja hormonaaliset muutokset keskittävät elimistön voimat energian tuotantoon ja kudosten vaurioitumisen estämiseen. Sympaattinen hermosto nostaa elimistön suorituskykyä ja vaikuttaa lisämunuaisen ytimeen, joka alkaa erittämään adrenaliinia. Stressitilanteessa hypotalamus säätelee elimistöä niin, että lisämunuaisen kuori alkaa erittää kortisolia vereen o haitallinen elimistölle pitkäaikaisen ja korkeapitoisena, sillä kuluttaa energiaa -> laihtuminen ja yleiskunnon heikkeneminen -> vastustuskyvyn heikkeneminen ja psyykkiset oireet

11 ADH eli ANTIDIUREETTINEN HORMONI hypotalamuksen syntetisoiva, takalohkon kautta vereen erittyvä peptidihormoni ADH tärkein nestetasapainoa ylläpitävä hormoni jos elimistön nestevarastot hupenevat, ADH:n tuotto lisääntyy elimistö vähentää nestehukkaa virtsaamista vähentämällä suuri määrä ADH:a veressä lisää janontunnetta SOMATOTROPIINI ELI KASVUHORMONI erittyy aivolisäkkeen etulohkosta vaikuttaa sekä suoraan että epäsuorasti kudosten kasvuun ja kehitykseen esim. proteiinisynteesin kiihtyminen, kudosten kasvun voimistuminen, glukoosin soluunoton vähentäminen (=vaikutus aineenvaihduntaan) ( kaavio s. 56) vaikutukset vastakkaisia insuliinin vaikutuksille heikentää siis insuliinin vaikutusta liikaeritys aiheuttaa jättiläiskasvuisuutta ja liian vähäinen kääpiökasvuisuutta eritys voimakkaimmillaan lapsuus- ja nuoruusiässä

12 ADRENALIINI erittyy lisämunuaisten ydinosasta sympaattisen hermoston aktivoimana stressitilanteessa nopeasti vereen saa aikaan fyysisen suorituksen tehostumisen rasituksessa ja stressissä o nostaa veren glukoosi- ja rasvahappopitoisuutta o lisää insuliinin eritystä haimassa o kasvattaa sydämen sykettä o kohottaa verenpainetta o toimii välittäjäaineena myös keskushermostossa käytetään lääkeaineena anafylaksian, sydänkohtauksen ja astman hoidossa o adrenaliinikynä ensisijaisesti anafylaksian ensihoidossa saa elimistössä aikaan saman vaikutuksen kuin sympaattinen hermosto

13 s. 58 t. 2 Käsiteparit Selitä lyhyesti, miten eroavat toisistaan a.vesiliukoinen ja rasvaliukoinen hormoni Vesiliukoisten hormonien reseptorit sijaitsevat solukalvossa ja reseptorin aktivoituminen aktivoi myös solussa olevia inaktiivisia molekyylejä. Tämä aktivoitunut molekyyli on nimeltään toisiolähetti, sillä se välittää hormonin viestin eteenpäin ilman että itse hormoni pääsee solun sisään. Rasvaliukoinen hormoni pystyy läpäisemään solukalvon, joten reseptorit sijaitsevat solulimassa tai tumassa. Siellä hormonit kiinnittyvät reseptoreihinsa, joka käynnistää reaktiosarjan, jossa geenin toimintaa aktivoidaan tai estetään. b. Insuliini ja glukagoni Molemmat säätelevät elimistön sokeritasapainoa, mutta glukagoni on insuliinin vastavaikuttaja. Insuliinitasojen ohjaamana insuliinireseptorit säätelevät glukoosin varastoitumisesta glokogeeniksi ja glukagoni vapauttaa adrenaliinin avustamana glukoosia maksan glykogeenivarastosta.

14 c. aivolisäkkeen etu-ja takalohko Aivolisäkkeen etulohkon rakenne on epiteekudosta ja verisuonija, mutta takalohko on hermosoluja, hermotukisoluja ja verisuonia. Etulohko tuottaa itse hormoneja, mutta takalohko on vain hypotalamuksesta saapuvien hormonien “varastopaikka”. Ne myös oletettavasti vapauttavat eri hormoneja. Etulohko vapauttaa Tyreotropiinia (TSH), Follitropiinia (FSH) ja Lutropiinia(LH), kun taas taas takalohko vapauttaa Antidiureettista hormonia (ADH) ja Toksiinia. d. Lyhytkestoinen ja pitkäkestoinen stressi Lyhytaikainen stressi ei yleensä ole vahingollista. Tällöin aivolisäkkeen etulohkossa syntyy morfiinin sukuisia välittäjäaineita, endorfiineja ja enkefaliinia, jotka vähentävät kipua ja lisäävät mielihyvän tunnetta. Pitkäaikainen stressi taasen on vaarallista, sillä se uhkaa elimistön sisäistä tasapainoa. Näissä stressitilanteissa hermostolliset ja hormonaaliset muutokset keskittävät elimistön voimat energian tuotantoon ja kudosten vaurioitumisen estämiseen. Se saattaa aiheuttaa pitkäkestoisena laihtumista, sairastumista ja mielenterveydellisiä ongelmia.

15 t. 5 Jännittävä tilanne vaikuttaa elimistöön yllättävillä tavoilla. Stressaavassa tilanteessa stressihormonit, kuten oksitosiini ja adrenaliini, kiihdyttävät toimintaansa turvatakseen elimistön toiminnat. Aivolisäkkeen etulohkossa syntyneet endorfiini ja enkefaliini jopa lisäävät mielihyvän tunnetta stressaavassa tilanteessa, joten pieni jännitys on usein vain hyväksi.

16 t. 6 Aivolisäkkeen etulohkon toiminta ja tehtävät tuottaa kasvuhormonia eli somatotropiinia, joka vaikuttaa sekä suoraan että epäsuorasti kudosten kasvuun ja kehitykseen tuottaa muiden umpirauhasten toimintaa sääteleviä hormoneja, tropiineja tuottaa sukupuolihormoneja follitropiinia (FSH) ja lutropiinia (LH) o vaikutus mieheen siitiötuotantona ja naiseen kuukautisina tuottaa prolaktiinia, jonka ansiosta maitorauhaset kehittyvät, maidontuotanto alkaa sekä maitoon tuotetaan proteiineja, lipidejä ja hiilihydraatteja

17 LÄHTEET http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/bi/bi3/08_umpieritysjarj estelma/03?C:D=i16G.iSG0&m:selres=i16G.iSG0 http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/bi/bi3/08_umpieritysjarj estelma/03?C:D=i16G.iSG0&m:selres=i16G.iSG0 http://www.korvaushoidossa.fi/index.php?title=Hypotalamus http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00996 http://fi.wikipedia.org/wiki/Aivolis%C3%A4ke http://fi.wikipedia.org/wiki/Adenohypofyysi http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvuhormoni http://fi.wikipedia.org/wiki/Adrenaliini Bios 4: Ihmisen biologia, Sanoma Pro KUVALÄHTEET http://nettiradiomikaeli.internetix.fi/mikaeli/arkisto/tutkimus/kemikaalit/aivot.jpg http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/ldk/ldk00239.jpg https://peda.net/kannonkoski/e-opin- oppikirjat/ihminen8/umpirauhaset/kuvamappi/kuvagalleria/umpirauhaset2 https://peda.net/kannonkoski/e-opin- oppikirjat/ihminen8/umpirauhaset/kuvamappi/kuvagalleria/umpirauhaset2 http://image.slidesharecdn.com/symbioosi5luku3-140725084625- phpapp02/95/symbioosi5-luku3-3-638.jpg?cb=1406296084 http://image.slidesharecdn.com/symbioosi5luku3-140725084625- phpapp02/95/symbioosi5-luku3-3-638.jpg?cb=1406296084