Suomen liittyminen EU:n jäseneksi Suomen kansainvälinen asema muuttui 1980- ja 1990-luvun vaihteessa ← kylmän sodan loppu, Neuvostoliiton muutokset ja hajoaminen 1991 - aiemmin NL pyrki estämään Suomea liittymästä läntisiin järjestöihin Suomelle tuli tilaisuus lähteä mukaan Länsi-Euroopan yhdentymiseen Kansalainen ja Eurooppa

1994 eduskunta päätti lopullisesti liittymisestä 1989 Suomi aloitti EY:n kanssa neuvottelut liittymisestä ETA:een (Euroopan talousalue = EY:n ja EFTA:n yhteistalousalue) 1992 Suomi haki EY:n jäsenyyttä yhdessä Ruotsin, Itävallan ja Norjan kanssa 1994 kansanäänestys Suomen liittymisestä EU:hun; tulos: 57% puolesta, 43% vastaan 1994 eduskunta päätti lopullisesti liittymisestä 1995 Suomi mukaan unioniin Ruotsin ja Itävallan kanssa Kansalainen ja Eurooppa

EU-jäsenyys 1994 – plussat ja miinukset Lue s. 92 – 93 oppikirjasta ja tee niiden perusteella lista perusteluista, joita EU-jäsenyyttä puolustaneet ja vastustaneet ihmiset nostivat esiin ennen vaaleja!

Suomi unioniin vai ei – perusteita 1994 Puolesta turvallisuuspolitiikka: Venäjän olot sekavat 1990-luvun alussa ainutlaatuinen tilaisuus liittyä läntiseen yhteisöön Suomen ”läntisyyden sinetöinti” Vastaan turvallisuuspolitiikka: Venäjä liitosta vastaan päätösvalta siirtyy Brysseliin itsenäisyys menetetään maatalous ei sopeudu EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan pakolaisuus, rikollisuus ja vieraat vaikutteet Suomeen Kansalainen ja Eurooppa

Tiukka kansanäänestys http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/09/ylen-eu-illoissa-1994-kinattiin-suomen-tulevaisuudesta

Suomi ja EU http://eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=269911&contentlan=1&culture=fi-FI Käy Suomen ulkoministeriön Eurooppatiedotus – sivustolla ja vastaa kysymyksiin: Milloin Suomessa siirryttiin markasta euroon? Paljonko on Suomen EU-jäsenmaksu ja miten se määräytyy? Missä eri tehtävissä EU:ssa työskentelee suomalaisia? Mitkä alat kuuluvat vain EU:n toimivaltaan lainsäädännöllisesti? (eli kaikki niitä koskevat päätökset tehdään EU-tasolla)

Suomen toimintalinja EU:ssa Suomi on ollut aktiivinen EU:n jäsen: http://ec.europa.eu/finland/abc/eu_works/ms_role/index_fi.htm Suomi pyrki päätöksenteon ytimeen 1995-2003 (pääministeri Paavo Lipposen linjaus) Suomi aktiivisempi kuin muut Pohjoismaat, vrt. Ruotsi ja Tanska esim. euron ulkopuolella ongelmia EU-suhteessa: maatalous (pohjoinen sijainti, erityistukien tarve) turvallisuuspolitiikka (Suomi ei Naton jäsen; Suomi sitoutunut EU:n yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan) Kansalainen ja Eurooppa

EU-asioista päättäminen Suomessa EU-asiat eivät ole Suomessa ulkopolitiikkaa tai kansainvälisiä suhteita vaan sisäpolitiikkaa pääministeri johtaa, kuten muutakin sisäpolitiikkaa parlamentarismin mukaisesti 1) eduskunta päättää EU-asioista Suomessa 2) valtioneuvosto valmistelee EU-asiat eduskunnan päätettäväksi Kansalainen ja Eurooppa

eduskunta käsittelee unionin säädösehdotukset, jotka kuuluvat eduskunnan toimivaltaan suuri valiokunta EU-valiokunta, 25 jäsentä varmistaa eduskunnan vaikutuksen ja parlamentaarisen valvonnan EU-asioissa ilmaisee eduskunnan kannan EU-asioissa erikoisvaliokunnat antavat lausuntoja omaan alaansa liittyvissä EU-asioissa suurelle valiokunnalle Kansalainen ja Eurooppa

Tehtäviä: Suomi ja EU Lue fokusaukema s. 96-97 ”Kansalaisten kokemuksia Euroopan unionista” ja pohdi, missä määrin ja miksi monet suomalaiset suhtautuvat torjuvasti unioniin. Pohdi omaa suhtautumistasi unioniin, ja perustele kantasi. Pohdi, mitä hyötyjä ja haittoja Suomelle olisi koitunut, jos se olisi jäänyt EU:n ulkopuolelle. Kansalainen ja Eurooppa