Hinku-päästölaskenta ja 2030-tiekartta - esimerkkinä Hämeenkyrö Juhani Huuhtanen, SYKE

Hinku-päästölaskennan yleispiirteet Hinku-päästölaskenta ei sisällä päästökauppateollisuuden kulutusta (polttoaineet/sähkö) Kaukolämmön päästöt lasketaan paikallisesti Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan valtakunnallisella päästökertoimella Liikenne: pelkkä tieliikenne mukana, VTT:n LIPASTO-mallista Maatalous: KASVENER Jätehuolto: KASVENER

Päästökehitys 2007-2014 2007-2014: muutos -16 %

Asukaskohtaiset päästöt

Hämeenkyrön päästötilanne Merkitsevin päästösektori tieliikenne Hämeenkyrössä keskivertoa suuremmassa roolissa, vaikka kaikkialla tärkeä 85 % tieliikennepäästöistä maantieliikenteestä (Vt3!) Väkiluku ollut kasvava: asukaskohtaiset päästöt vähentyneet 2007-2014 enemmän kuin saman kokoluokan Hinku-kunnissa keskimäärin Merkittävimmät päästövähennykset 2007-14 tapahtuneet sähkönkulutuksessa

Skenaario 2030: miten -80% tavoitteeseen?

Skenaario 2030: miten -80% tavoitteeseen? Maatalous: vähennysmahdollisuuksia rajoitetusti Tieliikenne: valtakunnallisen kehityksen tahdissa Tavoitteen saavuttamiseksi fossiilisten polttoaineiden käytön käytännössä lähes loputtava Sähkö: valtakunnallinen kehitys + paikalliset toimet Kompensaatiot: esimerkiksi tuulivoimaa

Päästötaseen muutokset tapahtuvat monella tasolla Toimenpiteitä tarvitaan kaikilla tasoilla: Kunnan omien kohteiden toimet Muut kunnan alueella olevat toimijat: asukkaat ja yritykset Valtakunnallinen (ja kansainvälinen) kehitys, poliittinen ohjaus, yleiset trendit Toimenpiteitä tarvitaan myös jokaisella sektorilla Liikenne Sähkö (kulutuksen tehostaminen, uusiutuva tuotanto) Fossiiliset polttoaineet (kaukolämpö, rakennukset, teollisuus, työkoneet) Jätehuolto Maatalous

Tieliikenne Yleisiä trendejä: Polttoainetehokkuuden kasvu autokannan uusiutuessa VTT-arvio: 1,5 % vuodessa Vaihtoehtoiset energianlähteet Sähkö Biokaasu Nestemäiset biopolttoaine Kunnan vaikutusmahdollisuuksia: Sähköautojen latauspisteet Kunnan sähköautot Etätyömahdollisuudet Kaavoitus Oman auton käyttöä vähentävät palvelut

Sähkö Yleisiä trendejä: Verkkosähkön päästökerroin laskee Kulutus tehostuu (valaistus, laitteet) Kunnan vaikutusmahdollisuuksia: Tuulivoiman ja bioenergian käytön edistäminen Aurinkosähkö (julkiset rakennukset, yhteishankinnat) Käyttösähkön kulutusmuutokset Sähkölämmityksen vähentäminen Aurinkosähkön ja -lämmön käytön edistäminen yrityksissä ja yksityisissä rakennuksissa

Fossiiliset polttoaineet Yleisiä trendejä: Rakennusten energiatehokkuus kasvaa Öljylämmityksestä luovutaan (lämpöpumput, puu, kaukol.) Kaukolämpö: fossiilisista puupohjaisiin polttoaineisiin Energiatehokkuus kasvaa teollisuudessa & työkoneissa Kunnan vaikutusmahdollisuuksia: Öljylämmitys pois julkisista rakennuksista Maalämmön käytön edistäminen Aurinkolämmön käytön edistäminen Kauko-/aluelämpöratkaisut Polttoainemuutokset Uudet verkot ja laajentuminen

Skenaarion toteuttaminen Valtakunnallista kehitystä kunnianhimoisempien päästövähennysten saavuttamisessa kunnan rooli on merkittävä Kuntaorganisaation kokonaisvaltainen osallistuminen Millä keinoilla kunta voi vaikuttaa muihin alueen toimijoihin?