Liito-orava Jenna Muhonen 8a.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Juolukka Tuntomerkit: Juolukka on varpu, joka voi kasvaa jopa metrin korkeaksi, mutta tavallisemmin 30–50 cm korkeaksi. Yleensä kasvusto on helposti huomattavissa.
Advertisements

Pesäkortti lintujen pesien seuraaminen
Suomen sanoja: Missä ja minne? 3
6 luokka Tekijä: L.A.Pupulainen
ORAVA.
NAALI Kettua muistuttava koiraeläin Valkoinen ja tuuhea karvapeite
0rava - Sciurus vulgaris
Karhu on euroopan suurin petoeläin
Ilves TUNTOMERKIT Ilves on Suomen luonnon ainut kissaeläin.
Liito-orava Pteromys volans.
Lauri Jämsèn Henri Härme Joona Siren Joni Munukka
Havumetsä.
Kissa Kissa on helppohoitoinen kotieläin. Kissaa voi silittää.
1 Suomen Numerot Numpac Oy Numeronsiirtotilastot
Isokoskelo.
Puuleopard i Stiina Salminen 1A Parolan lukio Biologian kurssi Neofelis nebulosa.
KURKI. TUNTOMERKIT KURJEN VARTALO ON PÄÄOSIN VAALEANHARMAA. SILLÄ ON MUSTA PÄÄ KAULAN YLÄOSA SEKÄ VALKOINEN POSKI. TAKARAIVOLLA KURJELLA ON PUNAINEN PALJAS.
Panthera tigris corbetti
LEIJONA Panthera leo. LEIJONAN LUOKITTELU Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset.
Rapu. Ravun rakenne Ravun ruumis koostuu päästä ja keskiruumiista, jotka ovat käytännössä yhteensulautuneet, sekä takaruumiista eli pyrstöstä. Kymmenjalkaisille.
Pajulintu. Pajulintu Pajulintu on aika pieni eläin, Sekä siro. Sen selkä puoli on vihertävä Ja vatsa puoli likaisen valkoinen.
Närhi. Tuntomerkit Sen pääväri punaisenharmaanruskea. Närhen lento on epävarmaa ja hoippuvaa.
 MARJAT, HYÖNTEISET, VILJA, HUNAJA JA KALA.  karhu syö myös lihaa.
Liito-orava pteromys volans
Ennakkotehtävät, tietoa ja jälkipuintia luokille
ORANKI (Pongo).
Bonobo pan paniscus.
Harakka Pica pica.
Keltasirkku.
Aasiannorsu Elephas maximus Siina Lehtinen 1A.
Kanahaukka.
Bird bird bird bird bird bird bird bird bird
HELMIPÖLLÖ.
-Petolintu -Selkärankainen -Maailman suurin lintu
Lumileopardi Tessa-Liida Halmesaari.
Tammikuu 2010 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI
Tammi.
Isopanda.
kettu Elintavat . Kettu on lauma eläin. . Se liikkuu hämärällä.
Haarapääsky Haarapääsky elää melkein koko elämänsä ilmassa.
JALAVA.
Vaahtera.
Tavi.
Kirjosieppo.
PAJU LINTU Max.
Vaahtera.
Kotihiiri
TAMMi (Quercus robur).
Kuikka.
9.2 Vesilintujen lisääntyminen
KÄPYTIKKA.
Västäräkki.
Västäräkki.
LAULUJOUTSEN.
VARIS.
VALKOHÄNTÄPEURA.
Saimaannorppa.
Tammikuu 2010 SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI
Riekko.
Räkättirastas.
ORAVA.
Tilanne 1: Susilauma saalistaa
Elokuu 2009 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI
Lypsylehmä.
kirjaston toiminnan- ohjausprosessi
Suomen Numerot NUMPAC Oy Numeronsiirtotilastot
SINISORSA Pituus n. 55 cm KOIRAS JUHLAPUVUSSA 1. Sinivihreä pää
TALITIAINEN 6. Vihertävä selkä 7. Vaalea juova siivessä
RUOKAKASVATUKSEN VUOSIKELLO
Esityksen transkriptio:

Liito-orava Jenna Muhonen 8a

Liito-orava eli Pteromys Volans on yöeläin Liito-orava eli Pteromys Volans on yöeläin. Liito-oravaa on kutsuttu myös siipioravaksi. Suomessa liito-oravaa voi tavata etelässä.

Liito-orava luokiteltu maailmanlaajuisesti elinvoimaiseksi ja Suomessa silmälläpidettäväksi. Sitä uhkaavat metsähakkuut, minkä vuoksi sitä suojellaan. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.

Naaras painaa n. 150g ja koiras n. 125g Naaras painaa n. 150g ja koiras n. 125g. Ruumis on 15-17cm pitkä ja häntä on 11-12cm pitkä. Liito-orava elää keskimäärin 1-2 vuotiaaksi. Liito-oravat ovat tavallisia oravia hieman pienempiä.

Liito-oravan turkki on talvella selästä hopeanharmaa, kesällä siinä on ruskehtavaa sävyä. Kaulan ja eturaajan taipeessa on musta viiru. Liito-oravan vatsa on vaaleanharmaa, melkein valkoinen Niillä on ruumiin kummallakin sivulla etu- ja takaraajojen välissä liitopoimu, jonka avulla ne voivat liitää yli 50 metrin matkoja puusta puuhun. Häntä on litteä ja silmät ovat suuret.

Liito-oravan pesänä on yleensä haavassa olevan käpytikan kovertama kolo. Sen suuaukko on tarpeeksi pieni saalistajien torjumiseen, mutta tarpeeksi iso liito-oravalle. Joskus pesä voi olla pudonneen oksan luomassa kolossa tai risupesässä. Joskus myös linnunpöntöt kelpaavat.

Pesänsä liito-orava rakentaa useimmin naavasta, mutta pesässä voi olla myös sammalta, katajan kuorta tai sohvan täytettä. Pesäainesten sisään liito-orava tekee pesäonkalon, johon johtaa sivulta tai päältä suuaukko.

Kesällä liito-orava syö pääasiassa lehtipuiden lehtiä, etenkin haavan ja leppien, mutta joskus myös koivujen ja pihlajan. Se voi syödä myös pihlajan marjoja ja vaahteran siemeniä. Liito-orava syö myös lehtipuiden ja havupuiden silmuja, sekä tuoreiden männynkäpyjen siemeniä. Syyskuussa liito-orava alkaa siirtyä talviravintoonsa, eli koivun ja lepän norkkoihin.

Liito-orava varastoi norkkoja talven varalle pieninä oksannippuina kuusen tiheiden oksien väleihin, tikankoloihin, lahopökkelöiden koloihin, pönttöihin, kallion ulokkeille tai tavallisen oravan pesiin. On mahdollista, että liito-orava syö myös lintujen poikasia ja munia, mutta tästä ei ole saatu vielä varmaa tietoa.

Liito-oravan lisääntymiskausi alkaa maaliskuun jälkipuolella kun naaras tulee kiimaan, ja kestää pisimmillään heinäkuun loppuun. Uros alkaa helmi-maaliskuussa vierailla eri naaraiden reviireillä ja pesissä. Joskus uroksia on yhden naaraan seurassa useampi kuin yksi, ne kilpailevat naaraasta ajamalla toisiaan takaa. Toinen kiima-aika on huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa.

Parittelun jälkeen naaras jää pesään yksin valmistautumaan poikasten synnyttämiseen. Liito-oravanaaraan kantoaika on noin 41 vuorokautta. Uros ei enää palaa sen ja poikasten luo, vaan lähtee etsimään toista naarasta. Joskus samassa poikueessa voi olla useamman kuin yhden uroksen siittämiä poikasia. Naaras synnyttää yleensä yhden tai kaksi poikuetta kesässä. Naaras synnyttää yleensä 2–4 poikasta, joskus jopa viisi.

Poikanen painaa syntyessään 5-10 grammaa Poikanen painaa syntyessään 5-10 grammaa. Emo imettää poikasiaan 42–45 vuorokautta. Poikaset lähtevät pesästään ensimmäisen kerran 40–45 vuorokauden ikäisinä ja alkavat silloin syödä maidon ohella lehtiravintoa. Heinäkuun alussa poikaset liikkuvat jo parin sadan metrin päähän pesästä. Ensimmäisen poikueen poikanen jättää pesänsä lopullisesti yleensä elokuussa, ja lähtee etsimään omaa elinaluettaan.

Liito-oravan saalistajia ovat useat isot pöllöt, kuten huuhkaja ja viirupöllö, sekä haukat ja näätä. Saalistajat eivät mahdu liito-oravan pesään, mutta näätä voi ylettää eläimeen etukäpälällään. Liito-oravia joutuu asutusten lähellä myös kissojen ruuaksi. Liito-oravia uhkaa myös niiden elinalueiden pirstoutuminen.

Tiedot: https://fi.wikipedia.org/wiki/Liito-orava http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/liito-orava http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/liito-orava Kuvat: http://www.hannuhuttu.com/siipioravia-ja-muita-kesayon-nisakkaita-3 http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/liito-orava http://www.suomenluonto.fi/sisalto/videot/liito-oravan-lumoissa/ http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/11/liito-orava-kolopesija http://tapiolary.com/?page_id=402 http://yle.fi/uutiset/3-8416502 http://keskisuomi.info/liito-oravalla-vai-ilman/ http://www.luontoon.fi/nuuksio/luonto/liito-orava https://www.cs.helsinki.fi/u/jplindst/pics/pics.html http://www.luonnossa.org/Elaimet/Liito-orava/body_liito-orava.html http://www.tunturisusi.com/liitoorava/