Pronominit.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Persoonapronominit.
Advertisements

Prepositiot ajanilmauksissa
Substantiivit Substantiivi ilmaisee asiaa tai esinettä. Tee seuraava tehtävä Digitala spåret -sivulta. Ruotsin substantiivit ovat joko en- tai ett-sukuisia.
Ruotsin kielen verbien käyttö
Neuvottelupäivät 2012 Kysely: Hyvin- vai pahoinvointia kuurojen yhteisössä? Diskussionsdagarna 2012 Enkät: Välmående eller dåligt mående i dövsamhallet?
Substantiivien epämääräinen ja määräinen muoto
Ruotsin kielen verbien käyttö
Sanajärjestys.
Adjektiivit Adjektiivi on kuvaileva sana, se kertoo millainen jokin esine, asia tai ilmiö on. Adjektiiveilla on kolme muotoa, ja ne taipuvat pääsanansa.
Substantiivien epämääräinen ja määräinen muoto
Titta mamma! Jag hörde något!! Lyckligtvis är jägaren Åsa här.. Titta mamma! Jag hörde något!! Lyckligtvis är jägaren Åsa här..
sanajärjestys etusivu päälause sivulause liikkuvat määreet tehtäviä
PERSOONAPRONOMINIT.
Ruotsi, 1 viikkotunti Kurssilla syvennetään jo opittua sanavarastoa ja rakenteita.
Relatiivipronominit ja relatiiviset adverbit
EPÄSUORA KYSYMYSLAUSE
PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS PÄÄLAUSEITA OVAT 1. VÄITELAUSEET Sofia har en hund. 2. KYSYMYSLAUSEET Vad gör du? Spelar du gitarr? 3. KÄSKYT JA KEHOITUKSET Ring.
Substantiivin määräysmuodot
SIVULAUSEEN SANAJÄRJESTYS
Relatiivipronominit ja relatiiviset adverbit
Adjektiivin taivutus ja käyttö. Adjektiivilla on yleensä kolme muotoa: En-sukuEtt- sukuMonikko/Määräinen storstortstora suuri.
Substantiivit Taivutus ja käyttö. Esimerkkejä Olen poika. >Jag är en kille.
APUVERBIT JA APUVERBIEN KALTAISET VERBIT. Käännä ja taivuta. 1. osata, voida______ ______ ______ ______ 2. saada______ ______ ______ ______ 3. haluta______.
Tämä, nämä Den här, det här, de här Den där, det där, de där.
Det-pronomini Den, det, de = se, ne  sekä ilman substantiivia ja subst. kanssa Den dagen glömmer jag aldrig = Sitä päivää (korostaa) Det året åkte jag.
Den 13 november 2016sc/EK KIELIOPIN PERUSKÄSITTEITÄ: Lauseet: Päälause: hallitseva lause Jag åker hem efter att jag har blivit färdig med detta. Väitelause:
VERB Rosenberg – VT2016. Ordklasser Tempus INFINITIIVI On verbin perusmuoto. Usein vaatii virkkeessä eteensä ”att” –infinitiivimerkin. PREESENS Ilmaisee.
Oppikirjana Magnet 5 (WSOY), (käytetyt kirjat (valmiit vastaukset-1 arvioinnissa, e-kirja) tuntiaktiivisuuden arviointi asteikko O=osallistunut, 4-10)
Määräysmuodot englanti - ruotsi. Sukulaiskielestä on hyöytä!  Englanti ja ruotsi ovat sukulaiskieliä ja tämä näkyy mm. siinä, että lauserakenteet ovat.
SIVULAUSEESSA AINA SUORA SANAJÄRJESTYS! SUBJEKTI ENNEN PREDIKAATTIA!! Alistuskonjunktiolla alkavat sivulauseet.
Som (joka, jotka) -viittaa edellä olevaan sanaan Esim. :Lasse har en bil som är billig och bra. (Lassella on auto, joka on halpa ja hyvä.) Han har vänner.
Adjektiivin vertailu.
Indefiniittipronominit
Substantiivin taivutus ja käyttö
Tarinat – ru, ku, ue/ET, hi Aloitus yhteinen esittelypp, mitä kaikkea tarinat voivat olla. Esitetään viikolla 2. Ope kerää ideat oppilailta. Vko 3. Kokoa.
Käskymuoto.
Määräysmuodot englanti - ruotsi
Relatiivilause.
Pronominit (pronomen)
Persoonapronominit.
Apuverbit.
Oppimispäiväkirja (PPT)
Interrogatiivipronominit
Genetiiveistä.
Infinitiivi.
Epäsuora kysymyslause
Adjektiivin taivutus ja käyttö
5410_H10 Agumenterande text.
Palaute e-post 5411_H06 eny rym
Konditionaali.
Att visa vägen Tien neuvominen
Pronominit man ja det.
SIVULAUSEEN SANAJÄRJESTYS
Mitä on kongruenssi?.
Tasa-arvo hankkeen osa-arvioinnin internetkysely henkilökunnalle
Demonstratiivipronominit
Kongruenssi Osa 2.
Sivulauseet.
Epäsuora kysymyslause
Alistuskonjunktiot  aloittavat SL = kon-su-li-kie-pre
Presentera din dator! Gör först en ordlista! Presentation: 3-4 minuter
Interrogatiivipronominit
Tasa-arvo hankkeen osa-arvioinnin internetkysely henkilökunnalle
Millainen? Hurdan, hurdant, hurdana? Hur?
Infinitiivi ATT GÖRA något lätt som en plätt!!!.
Persoonapronominit.
Substantiivin taivutus ja käyttö
Relatiivilause.
Epäsuora kysymyslause
Päälauseen sanajärjestys
Esityksen transkriptio:

Pronominit

Indefininiittipronominit Man: On lauseen subjektina, kun ei haluta määritellä, kuka tai ketkä ovat lauseen tekijöinä, ja kun asioista puhutaan yleisellä tasolla (kuka/ ketkä hyvänsä) Man –lause on aktiivilause, mutta vastaa suomen kielen passiivilausetta Subjektimuoto: Objektim.: Omistusm.: Man en ens, sig sin,sitt sina

Esimerkkejä: När man är ung, tänker man ofta i svartvitt. (Nuorena ajattelee usein mustavalkoisesti.) Som ung tror man, att ens föräldrar inte förstår en. (Nuorena luulee, että vanhemmat eivät ymmärrä.) Ju mer man ser sig omkring, desto bättre lär man känna sina egna krafter. (Mitä enemmän katselee ympärilleen, sitä paremmin oppii ymmärtämään omat voimansa. )

Det muodollisena subjektina Käytetään: -ilmaisemaan millaista jokin on (esim. Det var jättespännande där.) -säätilan ja luonnonilmiöiden kuvaamisessa (esim. Det snöar.) -aistihavaintoverbien yhteydessä (esim. Det låter häftigt när motorn startar.) -S-passiivirakenteessa, kun ei ole muuta subjektia (esim. Det sägs att man lär så länge man lever.) -kun viitataan edelliseen lauseeseen (esim. Har du en katt? Ja, det gör jag. ) -muodollisena subjektina, kun esitellään uusi asia (esim. Det finns en skola i staden.)

någon, något, några (joku, j otkut) ingen, inget, inga (ei mikään, ei mitkään, ei kukaan, ei ketkään) annan, annat, andra (toinen, toiset, muut) Adjektiivi ja substantiivi epämääräisessä muodossa näiden jälkeen.

Den ena – den andra Viitataan kahdesta vaihtoehdosta ensin toiseen ja sitten toiseen. Monikossa somliga/några – andra. Den ena pojken äter, medan den andra dricker. Några människor tycker om katter, medan andra tycker om hunder.

många, flera, de flesta (monet, useammat, useimmat) få, färre (harvat, harvemmat) varje (jokainen) all, allt, alla (kaikki) Näiden jälkeen adjektiivi ja substantiivi epämääräisessä muodossa.

själv, självt, själva (itse) hela (den, det) båda (de) Adjektiivi ja substantiivi ovat määräisessä muodossa näiden jälkeen. Esim. : Jag har läst hela kvällen.

Interrogatiivipronominit -aloittavat kysyvän päälauseen tai epäsuoran kysymyslauseen. -adjektiivisen interrogatiivipronominin jälkeen adjektiivi ja substantiivi ovat epämääräisessä muodossa

vad för en/ett/- -vastauksena substantiivi: kysytyn asian tarkempi määrittely, alalaji. esim. Vad läser du för en bok? Jag läser en roman. vilken, vilket, vilka -vastauksena substantiivi: usein nimi, numero tai luettelo esim. Vilken roman är det? Det är Harry Potter. hurdan, hurdant, hurdana -vastauksena abjektiivi. esim. Hurdan är den? Den är spännande.