29. Jännite on pariston kyky tuottaa sähkövirtaa Tavoitteet ja sisältö jännitteen käsite jännitemittarin käyttö kokonaisjännitteen laskeminen ja määrittäminen paristojen sarjaan- ja rinnankytkennöissä
Jännite aiheuttaa sähkövirran Kahden kappaleen välistä varauseroa kutsutaan jännitteeksi (U, yks. voltti, 1 V) Kaikki erot pyrkivät luonnossa tasoittumaan (lämpötila-, paine-, varauserot) Varauseron tasoittuessa elektronit siirtyvät negatiivisesta navasta positiiviseen. Tätä elektronien yhdensuuntaista liikettä kutsutaan sähkövirraksi. Sähkövirta liikkuu parhaiten metalleissa (hyvä johdin), huonosti esim. muovissa (huono johdin, hyvä eriste) Kasvaessaan tarpeeksi suureksi varausero voi purkautua myös ilman johdinta, esim. salama.
Jännitelähde Tuottavat sähkövirtaa virtapiiriin Esimerkiksi paristot ja akut ovat jännitelähteitä Sormiparisto, jännite 1,5 V Neppariparisto, jännite 9 V Akun voi ladata uudelleen, paristoa ei Pariston ja akun jännite perustuu kemialliseen reaktioon Verkkojännite on 230 V Suomessa 25.10.2017
Jännite Tunnus U Yksikkö voltti, 1 V Mitataan jännitemittarilla Kytketään rinnakkain, jolloin johdin haarautuu Mittaa kahden pisteen välisen potentiaalieron Piirrosmerkki:
Jännitemittari Digitaalinen yleismittari analoginen jännitemittari
Jännitemittarin lukeminen Kolme eri asteikkoa, valinta kertoo asteikon maksimin Tilanteeseen valitaan tarkin asteikko Kuvissa sama jännitteen suuruus. Kummasta se on luettavissa tarkemmin?
Paristojen sarjaankytkentä Sarjaankytkennässä erimerkkiset navat yhdistetään Kokonaisjännite kasvaa Yksittäisten paristojen jännitteet lasketaan yhteen esim. 1,5 V + 1,5 V = 3,0 V
Paristojen rinnankytkentä Rinnankytkennässä samanmerkkiset navat yhdistetään Kokonaisjännite ei kasva Jännite on sama kuin yksittäisen pariston jännite Kokonaisenergia kasvaa, joten sähkölaitetta voi käyttää pidempään
Paristojen kytkentöjä Mikä on kuvan kytkennän jännite? Paristot ovat sormiparistoja. a) b)