Aineisto on vapaasti muokattavissa Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. TOINEN MAAILMANSOTA 1939–1945 Saksan etenemisen vuodet 1939–1941, Liittoutuneiden voiton vuodet 1942–1945, Sodan jälkiselvittelyt ja YK 1945 , kirjan sivut 69 – 82

TOISEN MAAILMANSODAN TAUSTA Ensimmäisen maailmansodan jättämä katkeruus, erityisesti saksalaisten revanssihalu. Natsi-Saksan ja Italian aggressiivinen laajentumispolitiikka ja Japanin valloitukset Tyynenmeren alueella. Neuvostoliiton halu levittää omaa ideologiaansa muualle maailmaan. TOISEN MAAILMANSODAN TAUSTA Nationalismin mukanaan tuomat ristiriidat. Länsivaltojen myöntyvyyspolitiikka. Kansainliiton heikkous, koska siltä puuttuivat tehokkaat pakotteet.

Miten ensimmäisen ja toisen maailmansodan alkutapahtumat Ranskalaiset joukot matkalla ensimmäisen maailmansodan taisteluihin 1916 (alla). Saksalaiset valtasivat Varsovan syyskuussa 1939 (vas.). Kirjan tehtävä 2, s. 82. Miten ensimmäisen ja toisen maailmansodan alkutapahtumat muistuttivat toisiaan erosivat toisistaan?

Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus elokuussa 1939 Sopimus oli todellinen yllätys kaikkialla maailmassa. Miksi verivihollisina pidetyt natsi-Saksa ja kommunistinen Neuvostoliitto tekivät Molotov–Ribbentrop- tai Stalin–Hitler-paktin nimellä tunnetun sopimuksen? Saksan tavoitteena oli välttää kahden rintaman sota, saada vapaat kädet Puolan suhteen ja aikaa valmistautua hyökkäykseen Neuvostoliittoon. NL:n tavoitteena oli voittaa aikaa varustautumiseen, saada etupiiriinsä Baltian maat ja Suomi sekä estää Saksan liittoutuminen länsivaltojen kanssa. Sopimus tuotti kaikki nämä edut molemmille osapuolille – se oli siis laskelmoitua reaalipolitiikkaa. Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov allekirjoittaa sopimusta, taustalla Ribbentrop ja Stalin.

Saksan etenemisen vuodet Saksan sotakone lähti liikkeelle kohti Puolan rajoja 1. syyskuuta 1939. Käytössä oli salamasotataktiikka: Hyökkäyksellä oli selkeät painopisteet. Vihollislinjat murskattiin muutamista kohdin yhtäaikaisella tykistökeskityksellä ja ilmaiskuilla. Panssarikiilat tunkeutuivat vihollisen puolustuslinjoihin. Tykistö ja ilmavoimat iskivät samanaikaisesti vihollisen saattueita, asemia ja huoltoa vastaan.

Puola Saksan ja Neuvostoliiton uhrina Pian Saksan hyökkäyksen jälkeen Neuvostoliitto miehitti Puolan itäosat. Osa Hitlerin–Stalinin paktin eli Molotov–Ribbentropin sopimuksen salaisesta lisäpöytäkirjasta oli näin toteutettu. Varsovan linna tulessa saksalaisten hyökkäyksen jälkeen.

Saksan voittokulku jatkuu Neuvostoliitto hyökkäsi 30.11.1939 Suomeen. Syttyi talvisota. Saksan seuraavat kohteet olivat huhtikuussa 1940 Tanska ja Norja, jotka se miehitti nopeasti. Toukokuussa 1940 antautuivat Alankomaat ja Belgia. Kesäkuussa oli Ranskan vuoro. Saksalaiset miehittivät pääosan maasta, ja Etelä-Ranskaan perustettiin saksalaisille alisteinen Vichyn hallitus.

Battle of Britain Aivan kaikkia tavoitteitaan Hitler ei saanut toteutettua vuonna 1940: Yli 300 000 brittisotilasta onnistui nopeasti perääntymään mannermaalta Dunkerquen tukikohdasta Britanniaan saksalaisten saarrostuksesta ja pommituksesta huolimatta. Saksalaiset pommittivat ankarasti Britteinsaaria, mutta eivät saaneet ilmaherruutta. Maihinnousu Englantiin jäi suunnitelmaksi. Battle of Britain käynnissä. Mukana Royal Air Forcen ja Luftwaffen koneita.

Sota Balkanilla ja Pohjois-Afrikassa Saksa ryhtyi tukemaan kehnosti menestyvää Italiaa Balkanilla ja Pohjois-Afrikassa. Saksa valloitti Jugoslavian ja Kreikan1941. Pohjois-Afrikassa Saksa valloitti kenraali Rommelin johdolla suuret alueet.

Operaatio Barbarossa Kesäkuussa 1941 alkoi Saksan suuroperaatio Barbarossa eli hyökkäys Neuvostoliittoon. Hyökkäämättömyyssopimus maiden välillä oli vain muisto. Saksan hyökkäyksen pääkohteita olivat Leningrad, pääkaupunki Moskova ja strategisesti tärkeä Stalingrad. Saksan tarkoituksena oli vallata Neuvostoliiton Euroopan puoleinen osa Astrahanin–Arkangelin linjalle asti ja saada haltuun taloudellisesti ja sotilaallisesti merkittävimmät alueet.

Yhdysvallat liittyy sotaan mukaan Japani hyökkäsi joulukuussa 1941 Pearl Harbourin tukikohtaan Havaijilla – Yhdysvallat tuli mukaan sotaan. Samalla myös Saksa julisti sodan Yhdysvalloille. Kartassa näkyvät Japanin valloitukset Tyynenmeren alueella toisen maailmansodan alkuvaiheessa.

Yhdysvalloissakin sodasta yritettiin tehdä koko kansan asia. Millaisina viholliset kuvattiin? Millä keinolla vihollista vastaan sanottiin voitavan iskeä?

Liittoutuneiden voiton vuodet – käänne alkaa 1942 1942 britit voittivat Pohjois-Afrikassa saksalaiset Rommelin joukot El Alameinin taistelussa. Liittoutuneet nousivat maihin Afrikkaan. Stalingradissa käytiin itärintaman ratkaisutaistelut talvella 1942–43. Saksan tappio itärintamalla vaikutti molempien puolien mielialoihin: Saksassa lannistavasti, liittoutuneiden joukoissa rohkaisevasti.

Sodan käännekohdat ● Mitä sodan vaihetta venäläinen pilakuva esittää? Kyseessä on liittoutuneiden maihinnousu Italiaan Tunisian kautta Välimeren yli 1943.  Saksan ote Etelä-Euroopassa alkaa irrota.

Liittoutuneiden yhteistyö tiivistyy Liittoutuneiden johtajat tapasivat joulukuussa 1943 Teheranissa ja neuvottelivat sodan päämääristä. Paikalla olivat kolme suurta: Neuvostoliitto, Englanti ja Yhdysvallat – ja niiden johtajat Stalin, Churchill ja Roosevelt. Päätettiin vaatia Saksan ehdotonta antautumista. Sotatoimet koordinoitiin: päätettiin avata toinen rintama Eurooppaan.

Miten belgialaisen postikortin piirtäjä suhtautuu liittoutuneiden ja natsi-Saksan kamppailuun vuonna 1944? Miltä liittoutuneiden keskinäinen yhteistyö näyttää postikortin mukaan? Onko yhteistyöstä annettu kuva todenperäinen?

Liittoutuneiden kilpa kohti Saksaa Normandian maihinnousu 6.6.1944 oli sodan suurin taistelu kalustomäärältään. Saksan tappio lännessä alkoi. Idässä Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen: tavoitteena päästä Berliiniin ennen länsiliittoutuneita.

Kolmen suuren liittoutuneiden edustajat tapasivat helmikuussa 1945 Jaltalla. Siellä sovittiin Saksan ja Berliinin jakamisesta miehitysvyöhykkeisiin, kun Saksa saataisiin lyötyä lopullisesti ja sota lopetettua. Neuvostoliitto piti kiinni valloittamistaan alueista Puolassa ja vaati turvallisuustakuita Väli-Euroopassa. – Enteitä kylmän sodan synnystä! Britit ja amerikkalaiset pommittivat 1943–1945 Saksan kaupunkeja, joissa kuoli yli puoli miljoonaa saksalaista siviiliä. Esimerkiksi Hampurin ja Dresdenin pommitukset tuhosivat suurimman osan kaupunkien keskustoista Kuva Hampurista operaatio Gomorraksi nimetyn pommitusaallon jälkeen.

Saksan kolmannen valtakunnan lopullinen tuho Venäläiset valloittivat Berliinin huhtikuussa 1945. Hitler lähipiireineen teki itsemurhan bunkkerissaan Berliinissä. Saksa antautui länsiliittoutuneille 7.5.1945 ja puna-armeijalle 9.5.1945. Sota Euroopassa oli päättynyt. Potsdamin konferenssissa 1945 liittoutuneet päättivät Saksan kohtalosta: Saksalle uudet rajat, valloitukset luovutettava Sotakorvaukset Saksan aseista riisuminen natsien tuomitseminen sotarikoksista. Liittoutuneet Brandenburginportin edustalla (vas.), tuhoutunut Valtiopäivätalo (kesk.) ja Stalinin kuva Unter den Linden –kadulla Berliinissä kesäkuussa 1945.

Sota Tyynellämerellä jatkui vielä 1945 Yhdysvaltain Heinäsirkka-operaatioksi nimeämä eteneminen kohti Japanin pääsaaria oli hidasta ja tappavaa, koska japanilaiset puolustautuivat raivokkaasti. Yhdysvallat päätti käyttää Japania vastaan atomipommia. Pommit pudotettiin Hiroshimaan ja Nagasakiin elokuussa 1945. Japani antautui muutaman päivän päästä, ja toinen maailmansota oli ohi.

Uusi maailmanjärjestö syntyy - YK Sodan jälkeen oli jälleen tarve luoda yhteisö, jonka tehtävä olisi maailmanrauhan takaaminen. Tavoitteena oli laajempi ja toimintakykyisempi liitto kuin Kansainliitto oli ollut. YK:n peruskirja allekirjoitettiin 1945: mukana silloin 50 valtiota. YK:n peruskirjaa kritisoiva pilapiirros väittää, että perustajavaltiot pelaavat kukin omaa peliään. Piirroksen teksti kysyy: ”Hieno tiimi, mutta tekisikö pieni yhteishenki pahaa…” Mitkä valtiot muodostavat kuvan YK-klubin? Mikä valtio niiden lisäksi pääsi YK:n turvallisuusneuoston vakinaiseksi jäseneksi

YK:lla on toimintaa rauhanturvaamisesta humanitaariseen apuun ja kehitysyhteistyöhön. Suomi ollut aktiivisesti mukana vuodesta 1955.

YK:n organisaatio Turvallisuusneuvosto Yleiskokous Talous- ja sosiaalineuvosto Kansainvälinen tuomioistuin Huoltohallintoneuvosto Sihteeristö Ohjelmat ja rahastot mm. UNCTAD UNDP UNEP UNICEF UNHCR Erityisjärjestöt mm. ILO FAO UNESCO WHO IMF Mitkä organisaation osista ja järjestöistä tunnistat?

YK:n Ihmisoikeuksien julistus 1948 Julistus määritteli ensimmäistä kertaa kattavasti ja kansainvälisesti ihmisoikeuksien sisällön. Ihmisoikeuksien tunnusmerkit: universaalius, perustavanlaatuisuus ja luovuttamattomuus. Julistus sisältää sekä positiivisia oikeuksia (esim. oikeus opetukseen) että negatiivisia oikeuksia (esim. oikeus olla joutumatta kidutuksen kohteeksi). YK:n päämaja sijaitsee New Yorkissa.

Yhdysvaltain lahja YK:lle sen 40-vuotisjuhlissa oli mosaiikki ”Kultainen sääntö” "Do unto Others as You Would Have Them Do unto You" lukee teoksen alareunassa. Mitä lause tarkoittaa? Miten se sopii YK:n toimintaan?