Talvisota ja jatkosota

Talvisota Neuvostoliitto väitti 26.11.1939 Suomen tykistön tulittaneen Mainilan kylää Suomen tarjottua yhteistä tutkimusta asiasta Neuvostoliitto kieltäytyi ja katkaisi diplomaattisuhteet 30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkäsi 30.11.1939 Suomeen ilman sodanjulistusta pommittaen siviilikohteita Etelä-Suomesta sodan alettua Suomeen perustettiin laajapohjainen Risto Rytin hallitus Neuvostoliitto perusti Suomea varten Otto Ville Kuusisen johtaman ns. Terijoen hallituksen Kansainliitto tuomitsi Neuvostoliiton hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään

Talvisota Suomella oli 300 000 huonosti varustettua miestä aseissa Neuvostoliitolla oli sodan alussa 460 000 ja lopulla liki miljoona miestä aseissa Neuvostoliitolla oli ilmaherruus sekä panssari- ja tykistöylivoima Suomen armeijalta puuttui panssari- ja ilmatorjunta-aseita sekä tykistöä bunkkeroitu pääpuolustuslinja ”Mannerheim-linja” oli pahasti keskeneräinen sodan alettua Iso-Britannia ja Ranska lupasivat suomelle sotilaallista apua, mutta joukot eivät ehtinyt saapua Suomeen ennen talvisodan päättymistä Neuvostoliitto välitti epävirallista tietä kovat rauhan ehdot sanelurauhassa Suomelta vaadittiin Karjalan kannas, Laatokan pohjoispuolinen alue, Suomenlahden saaret sekä Hankoniemen vuokraus laivastotukikohdaksi rauhansopimus allekirjoitettiin 12.3.1940 ja sotatoimet päättyivät seuraaana päivänä

Välirauha rauhasta huolimatta Neuvostoliitto jatkoi Suomen painostamista ja puuttui Suomen sisäisiin oloihin epävarmassa tilanteessa Suomi pyrki kasvattamaan puolustusvalmiuttaan keväällä 1940 Saksa laajensi valtapiiriään Norjaan ja Tanskaan samanaikaisesti Neuvostoliitto miehitti etupiirijaon mukaisesti Baltian maat Saksa tuki Suomea Petsamon kiistassa ja myi Suomelle aseita kesällä 1940 Suomen johdolle vihjattiin tulevasta Saksan hyökkäyksestä Neuvostoliittoon syyskuussa 1940 Suomi antoi saksalaisille kauttakulkuoikeuden Pohjois-Norjaan

Välirauha tammikuussa 1941 Saksa ilmoitti Suomen sotilasjohdolle hyökkäysaikeestaan Neuvostoliittoon toukokuussa 1200 suomalaismiestä lähti SS-joukkoihin toukokuussa laadittiin yhteiset hyökkäyssuunnitelmat kesäkuun alussa joukot siirrettiin hyökkäysasemiin ja rannikkoalueita alettiin miinoittaa 18.kesäkuuta määrättiin täydellinen liikekannallepano

Jatkosota Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22.6.1941, jolloin Hitler kertoi radiopuheessaan Suomen taistelevan Saksan rinnalla Neuvostoliitto pommitti Suomen asutuskeskuksia 25.kesäkuuta, vaikka Suomen hallitus vakuutti olevansa puolueeton pääministeri Rangell totesi tällöin Suomen olevan jälleen sodassa Suomen hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan aloitettiin heinäkuun 10. päivänä kohti Karjalan kannasta syyskuussa suomalaisjoukot etenivät vanhan rajan ylitse kannaksella Laatokan pohjoispuolella joukot jatkoivat hyökkäystä aina Syvärille asti Pohjois-Suomesta hyökkäävien saksalaisten hyökkäys tyrehtyi pian länsivallat painostivat Suomea lopettamaan hyökkäyksensä Itä-Karjalassa 6.12.1941 Iso-Britannia julisti Suomelle sodan Suomen hyökkäyksen jatkuttua vallatulle alueelle perustettiin sotilashallinto ja vankileirejä

Jatkosota Hyökkäysvaiheen jälkeen niin kutsuttu asemasotavaihe kesti vuodet 1942 - 1943. keväällä 1944 Neuvostoliitto mursi Leningradin saarron ja aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella Stalin vaati ehdotonta antautumista ja antoi käskyn miehittää Suomi Saksa lupasi Suomelle apua ja vastineeksi vaati Suomen liittoutumista Saksan kanssa presidentti Ryti lupasi omissa nimissään pysyä sodassa ja Saksa antoi sotilaallista apua Suomelle Talin-Ihantalan torjuntataisteluiden vuoksi Stalin lievensi rauhanehtoja