Paluu tulevaisuuteen: Helsinki 1970-luvulla Ryhmä 4. Vasen yläkuva: Kuva Hgin kaupunginmuseo, Simo Rista, Finna Vasen alakuva: Kuva Hgin kaupunginmuseo, Eeva Rista, Finna Oikea yläkuva: Iltalehden arkisto, http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015070319977811_uu.shtml Oikea alakuva: Kuva Hgin kaupunginmuseo, Unto Laitila, Finna
Helsingin tapahtumat 1970-luvulla Helsingin 1970-1979 tapahtumat heijastelevat muuttuvan elinkeinorakenteen, suuntaa etsivää mutta vähitellen kansainvälistyvää kaupunkia Esimerkkejä: ETYK –huippukokous 1975 (->Suomen kv-asema, ihmisoikeudet, rautaesiripun mureneminen) Lepakon valtaus 1979 (-> vaikutus pop-kulttuuriin, paikallisradiotoimintaan jne.) Punk-kulttuurin nousu johtui sekä nuorisotyöttömyydestä, kv. virtauksista että vastavoimana puoluepoliittisuudelle Nokia ja Saloran 1979 perustaman Mobiran panostaminen NMT-tekniikkaan
Helsingin väestönmuutokset 1970-luvulla Helsingin väestönkasvu pysähtyi vuonna 1968. Lähiseutujen väestömäärät kasvoivat, mutta Helsingin asukasluku väheni noin 40 000 hengellä. - 1975 asukasmäärä laski alle 500 t Syitä: Asumisen siirtyminen vyöhykkeittäin ulommas kantakaupungista esikaupunki alueille ja myöhemmin kehysalueille, kuten Vantaalle ja Espooseen. Maastamuutto Ruotsiin, suurimmat muuttotappiovuodet 1970 ja 1977. Syntyvyyden väheneminen.
Talous 1970-luvulla Helsinki muuttuu teollisuuskaupungista hallinnolliseksi ja jälkiteolliseksi kaupungiksi Talouspolittiikka investointeja suosivaa. Kansainvälisesti mitattuna investointiaste varsin korkea. -> Kansalaisten palkkakehityksen ja ostovoiman kustannuksella. Ensimmäisen öljykriisin seurauksen Suomeen iski syvä taantuma 1970-luvun puolessavälissä, mikä johti ennätysmäiseen työttömyyteen. NL kauppa sopeutti. Taantumasta toipumiseen vaadittiin kolme vuotta sekä kolme devalvaatiota. Vuonna 1979 BKT kasvoi poikkeuksellisesti peräti 7 %.
Työelämä ja politiikka Vuosikymmenen poliittinen kohokohta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (ETYK) Helsingissä vuonna 1975 Helsingin aluepolitiikassa suuri kaupunkirakentamisen vaihe Valtion teollisuus- ja aluepolitiikka keskittyi maaseutualueisiin ja syrjäseuduille Työvoimavaltaisen kevyen teollisuuden kasvu ja perinteisen teollisuuden levittäytyminen -> talouden nousukausi Työttömyysaste korkeimmillaan yli 7 % ja alimmillaan alle 2 %. Joka viides palkansaaja työskenteli kotipaikkakuntansa ulkopuolella
Elämäntyyli ja arvot 1970 -lukuun kuului vahvasti radikalisoituminen ja suuret rakennemuutokset Pohjoismainen hyvinvointivaltion malli, yhteiskunta oli tasa-arvoistumassa Hyvinvoinnin lisäännyttyä kulutus ja vapaa- aika lisääntyi Uskottiin rauhaan ja pysyvyyteen
Vapaa-aika 1970-luvulla Muuttoliike maalta kaupunkiin vahvaa --> vapaa-ajan määrä lisääntyy Vapaa-aika hyvin erilaista kuin nykyään. - Esim. lapsilla ei nykyisenkaltaista vapaa-aikaa, joka perustuu digitalisaatioon ja teknologiaan. Ravintolakulttuurin alku: pubit, pizzeriat (myös muut ulkomaalaiset ruokakulttuurit), keskioluen vapautuminen 1969 Matkailu ulkomaille yleistyy