Suomalaisen tanssin kehitys

Esitys aiheesta: "Suomalaisen tanssin kehitys"— Esityksen transkriptio:

1 Suomalaisen tanssin kehitys
Suomalaisen tanssin tärkeät kehitysvaiheet Elma Laine-Ylijoki

2 1800-luku ja 1900-luvun alku Helsinkiin asettui asumaan 1850-luvulla Alina Frasa, jota pidetään ensimmäisenä suomalaisena tanssijattarena Suomalaista kansantanssia esitettiin ensi kertaa näyttämöllä Suomen Taiteilijaseuran juhlassa Helsingissä vuonna 1866 Isadora Duncan vieraili Suomessa vuonna Samana vuonna Suomessa vieraili myös Anna Pavlova sekä ryhmä Mariinskin teatterin tanssijoita Ensimmäiset suomalaiset tanssitaiteilijat, Toivo Niskanen, ja Maggie Gripenberg antoivat omat tanssikonserttinsa Helsingissä vuonna 1911 Oopperan baletti esitti Joutsenlampi- baletin ensimmäisen kerran vuonna Se oli ensimmäinen kokoillan baletti, joka esitettiin Suomessa. Balettiryhmä oli perustettu vuotta aikaisemmin

3 1800-luku ja 1900-luvun alku Mary Wigman, joka on saksalaisen Ausdruckstanzin johtohahmo, vieraili Helsingissä vuonna 1926 Sininen Helmi sai ensi-iltansa vuonna Se oli ensimmäinen kotimainen kokoillan baletti Suomen Tanssitaiteilijain Liitto perustettiin vuonna Samana vuonna Helsingissä vieraili Kurt Joossin tanssiryhmä.

4 1950- ja 1960-luku Suomalainen baletti kehittyi edelleen, kun Oopperan balettikoulu alkoi saada valtion tukea ja Birgi Cullbergin modernin baletin klassikko ”Neiti Julie” esitettiin Oopperassa vuonna 1952 1950-luvulla Suomen Kansallisbaletti oli ainoa ammattitanssiryhmä Suomessa ja vasta vuonna Ritva Arvelo ja Raija Riikkala perustivat Praesens-ryhmän Riitta Vainio myös toi Suomeen amerikkalaisen modernin tanssin, jota kutsuttiin Chillkovsky- tekniikaksi ja perusti myös modernin tanssin koulun vuonna 1961 Vuonna 1962 esitettiin Vainion tanssiteos Kotka Samana vuonna Suomesssa esiintyivät mm. Merce Cunninghamin, Martha Grahamin, Donald McKaylen ja Alvin Aileyn ryhmät.

5 1970-luku Ensimmäisen kerran järjestettiin vuonna 1970 Kuopio Tanssii ja Soi, joka on pohjoismaiden vanhin ja suurin tanssifestivaali Ensimmäinen ammattimainen nykytanssiryhmä, Tanssiteatteri Raatikko perustettiin vuonna Samana vuonna perustettiin myös Helsingin Tanssistudion ryhmä. Ryhmän nimi vaihtui vuonna nimi vaihtui Tanssiteatteri Rolloksi Vuonna 1973 Helsingin Kaupunginteatterin Tanssiryhmä perustettiin, joka muutti nimensä myöhemmin Helsinki Dance Company:ksi. Jorma Uotisen teos JoJo oli ensi-illassa vuonna 1978

6 1980-luku Tällä vuosikymmenellä kansainvälisten vaikutteiden kirjo laajeni ja tanssin ammatillinen koulutus aloitettiin Tanssin tietoisuus kasvoi, kun vuosina Tanssin Tiedotuskeskus aloitti toimintansa, Tanssi-lehden julkaisu aloitettiin sekä ensimmäistä kertaa vietettiin kansainvälistä tanssin päivää Valtion tanssitaidetoimikunta aloitti toimintansa vuonna 1983 ja sen myötä tanssi sai virallisen aseman valtion taidehallinnossa Samana vuonna myös käynnistyi nykytanssin ammatillinen koulutus Teatterikorkeakoulussa Helsingissä. Tanssin pedagoginen koulutus puolestaan alkoi vuonna 1987 Kuopion konservatoriossa Vuonna 1986 perustettiin tuotantoyhdistys Zodiak Presents. Sen nimi vaihdettiin 1997 alkaen Zodiak – Uuden tanssin keskus

7 1990-luku Tämä vuosikymmen oli suomalaisen nykytanssin kasvun vuosikymmen. Taiteilijoiden määrä kasvoi koulutuksen lisääntymisen myötä ja lisäksi perustettiin uusia tanssiryhmiä Täydenkuun Tanssit, Suomen suurin nykytanssille omistettu festivaali, järjestettiin ensimmäisen kerran Pyhäjärvellä vuonna 1992 Vuonna 1993 ensimmäiset kuusi tanssiryhmää pääsivät teatteri- ja orkesterilain takaaman säännöllisen valtiontuen piiriin. Nämä olivat: Aurinkobaletti, Tanssiteatteri Hurjaruuth, Tanssiteatteri Raatikko, Tanssiteatteri Minimi, Mobita ja Tanssiteatteri Eri. Samana vuonna Suomen Kansallisbaletti muutti uuteen oopperataloon. Vuosikymmenen aikana ryhmän koko kasvoi yli 80 tanssijaan.

8 2000-luku Tanssin asema ja valtakunnallinen saatavuus vahvistui. Lisäksi kansainvälisyys lisääntyi. Vuonna 2004 Tanssin aluekeskukset aloittivat toimintansa Loikka-tanssielokuvafestivaali perustettiin vuonna 2008 Luotiin myös Tanssissa on tulevaisuus – Tanssin visio ja strategia Vuoteen 2014 mennessä Vos-tanssiteattereita oli teatteri- ja orkesterilain piirissä jo 11. Lisäksi vapaiden ryhmien määrä on noussut läpi 2000-luvun Valtio ja Helsingin kaupunki tekivät päätöksen Tanssin Talon rakentamisesta vuonna 2015