Tutkimuksen viitearkkitehtuuri – Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto

Sisällys Tausta – Mitä tutkimuksen viitearkkitehtuuri tarkoittaa Tavoite – Miksi tutkimuksen viitearkkitehtuuria tehdään Työ tähän mennessä Reunaehtoja ja rajapintoja

Tausta Tutkimuksen viitearkkitehtuurilla tarkoitetaan kokonaisymmärrystä siitä minkälaisia prosesseja tutkimustoimintaan liittyy mitä tietoa ao. prosesseissa kulkee ja miten tätä tietoa tallennetaan ja hyödynnetään TUHA viitearkkitehuuri keskittyy tutkimuksen prosessiin ja erityisesti sitä tukevien palveluiden ja hallinnon kuvaamiseen TUHA viitearkkitehtuuri on yksi tekeillä olevista viitearkkitehtuureista korkeakoulusektorilla: opetuksen tuen ja hallinnon alueella tieteellisestä laskennasta tutkimuksesta osana OKMn Avoin tiede ja tutkimus -hanketta Eri arkkitehtuurit liittyvät yhteen ns. yhteentoimivuusmallin kautta.

Tavoite Tutkimuksen viitearkkitehtuurin tekemisestä TUHAssa vastaa OKM:n tukema viitearkkitehtuurityöryhmä pj. Mari Riipinen, Turun yliopisto ja koordinaattori Walter Rydman, CSC ryhmässä on edustus noin 15 eri yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta Viitearkkitehtuurityössä hahmotetaan tutkijan prosessi ja siihen liittyvät tutkimuksen tuen ja hallinnon prosessit ja palvelut. Työtä tehdään kansallisella tasolla, jolloin vältytään hukkumasta yliopistojen rakenteista johtuviin yksityiskohtiin. Valmis viitearkkitehtuuri luo ensimmäistä kertaa yhteisen ja samalla tavalla ymmärretyn kuvan tutkimuksen tuen ja hallinnon toimintakentästä. Suurimmaksi osaksi olemaan nykytilan kuvaus, mutta se todennäköisesti sisältää jonkin verran myös tavoitetilakuvausta.  Periaatteessa voi ajatella, että valmiin viitearkkitehtuurin avulla tyhjästä syntyvä yliopisto kykenisi luomaan toimivat ja kattavat tutkimuksen tuen ja hallinnon prosessit.

Työ tähän mennessä Työ alkoi kartoittamalla kaikkien mukana olevien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen olemassa olevaa tutkimuksen tuen ja palveluiden kenttää Prosessikuvauksista, uimaradoista, palvelukuvauksista jne. saatua tietoa ryhmiteltiin suuremmiksi asiakokonaisuuksiksi Asiakokonaisuuksille annettiin määritelmä ja aliprosesseja, joissa kuvattiin mitä tutkija/tutkimusryhmä tekee (tai mitä sen tulisi tehdä) toimintoon liittyviä prosesseja ja palveluita TUTKIMUSRAHOITUS JA PROJEKTIT: Tällä tarkoitetaan tutkimuksen tekemiseen haettavaa ja käytettävää täydentävää rahoitusta. Tällä ei tarkoiteta opetuksen kehittämiseen tai liikkuvuuteen suunnattuja rahoituksia… Rahoituksen hakeminen: tällä tarkoitetaan… TUTKIJAN PROSESSI TUKI ja/tai HALLINTO tutkimussuunnitelman tekeminen grant writing budjetointi apuexcelit, työpajat, neuvonta järjestelmät …  

Työ tähän mennessä Viitearkkitehtuuriryhmä on työssään hahmotellut yhdeksän asiakokonaisuutta, joista tutkimuksen tuki ja hallinto muodostuu: Innovaatiotoiminta tai kaupallinen/taloudellinen hyödyntäminen Johtaminen, kehittäminen ja arviointi Julkaiseminen ja hyödyntäminen Liikkuvuus Rahoitus ja projektit Tiedonhaku ja -hallinta Tutkijakoulutus ja -ura Tutkimusaineistojen hallinta Tutkimusinfrastruktuurit

Työn reunaehtoja ja rajapintoja Kansallinen työpaja asiaan liittyen järjestettiin 14.1.2015 ja Rahoitus ja projektit –kokonaisuus oli työpajassa Tutkimuspalvelupäivillä 27.8.2015 Asiakokonaisuuksia työstetään TUHA työryhmien avulla vuoden 2015 aikana Tutkijoiden / tutkimusryhmien toiminta vastaa ATT-hankkeessa hahmoteltua tutkijan prosessia. Näin arkkitehtuurit liittyvät toisiinsa. TUHA viitearkkitehtuurityössä pysytellään tietojärjestelmien ja järjestelmämäärityksen yläpuolella. Kantaa ei oteta siihen millaisilla järjestelmillä tai miten tuen prosessit järjestetään.