KOOTuki-ryhmän kuulumiset

Esitys aiheesta: "KOOTuki-ryhmän kuulumiset"— Esityksen transkriptio:

1 KOOTuki-ryhmän kuulumiset
Pekka Linna

2 Korkeakoulujohdon ICT-tapaaminen
ICT-kokouksessa pohdittua Tulisiko olla eri kokoonpano edustamassa opiskelun ja opetuksen digitalisaation kysymyksiä KOOTuen eli korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon yhteistyöryhmän lisäksi. Verkostojen osallistuminen yhteisiin rakenteisiin ja tiedonkulun ongelmat ovat nousseet esille: miten korkeakoulussa ja verkostossa pysytään selvillä asioista ja voidaan vaikuttaa niihin? Voisiko KOOTuki järjestää vastauksia siitä, mitä ja millaisia palveluita nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan? KOOTuki-ryhmä keskusteli terveisistä “Opintohallinto” ei kuvaa toimintakenttää vaan on vain sen yksi osa. Kysymyksessä on tyytyväinen opettaja ja opiskelija, minkä vuoksi on otettava koko paketti huomioon. Kaivataan lisäksi opetuksen ja oppimisen yhteistyöverkostoja, kuten Peda-Forum ja Virtuaali-amk-verkostot ja aiemmin kuihtunut virtuaaliyliopisto-verkosto.

3 Prosessit ja kevään korkeakoulukierros
Päivi Lignell ja Pekka Linna esittelivät korkeakoulujen reaktiot yleisellä tasolla KOOTuki-ryhmä totesi, että on tärkeää kuvata tiiviisti Synergiaryhmä/KOOTuki-ryhmä on tuottamassa laatia aikataulu sille, koska viitearkkitehtuurityö on valmista korkeakoulujen hyödynnettäväksi Arkkitehtuurityön ja käytännön järjestelmähankkeiden yhteys säilyy KOOTuki-ryhmä esitti, että CSC laatii kuvauksen työstä, sen tavoitteesta, tilanteesta ja aikataulusta KOOTuki-ryhmä päätti, että OTM ja Peppi/perusrekisteri/pakki kutsutaan mukaan, kun viitearkkitehtuurityötä käsitellään KOOTuki-ryhmässä

4 Keskustelu opiskelijan ja opettajan prosesseista
Sisällöstä tavoitteisiin siirtyminen  on valtava ammatillinen siirtymä opettajalle: Opettajan ohjaava ja tukeva ja valmentava rooli korostuu. Ohjaaminen on uusi taito. Tavoitteiden asettaminen on eri asia kuin sisältöjen määrittäminen. Opettajalla ei välttämättä ole sitä stimulaatiota, innoitusta, ideaa, miten opetus voisi uudistua. Helpottaako teknologia ylipäänsä opettajan työtä? Flipped class room: Kun tiedonhankinta tapahtuu etänä, resursseja vapautuu vuorovaikutteiseen työskentelyyn. Learning analytics on mahdollisuus oppimisen ja opettamisen kehittämisen välineenä. Haasteena eettiset pelisäännöt: tarvitaan skenaariot kokeilemisesta ja näitä pitää arvioida jo etukäteen. Hyödynnetäänkö avoimessa yliopistossa olevia digitaalisia opettamistapoja samoin suljetussa opetuksessa vai onko näissä kulttuuriero? Eron syynä pikemminkin opetettavan aineksen ero Syynä on kyllä myös osaamisvaatimukset ja toimintatavat ja välineet, jotka organisaatio tiukemmin asettaa opettajilleen avoimessa opetuksessa Yliopistoista ei löydy yliopistotasoisia pedagogisia periaatteita, ammattikorkeakouluista näitä löytyy. Olisi myönteistä, jos tällaiset periaatteet syntyisivät.

5 Keskustelu toimenpiteistä
Me yritämme tunnistaa mahdolliset toimijat ja saada nämä mukaan työhön: Opetuksen kehittäjät tarvitaan mukaan. Toisaalta opintohallinnon ja pedagogisen käytännön rajat hämärtyvät. Opettajan kytkeytyminen opintohallintoon tarjoaa opettajalle tukea ja resursseja joita opettaja ei muuten saisi. Tukipalveluille riittää opintosuorituksesta pistemäärä, arvolause ja päivämäärä: kun tätä samaa tarkastellaan opiskelijan ja opettajan näkökulmasta, kysymys näyttäytyy tyystin toisenlaisena. Toisaalta opettajan ja opiskelijan vuorovaikutuksen ytimessä on alue, jonne meidän ei pidä koskea. Tämän rajan oikea tunnistaminen vaatii vuorovaikutusta. Ei pidä puhua arkkitehtuurista, silloin saadaan oikeat henkilöt mukaan: ollaan kehittämässä niitä välineitä, joita opettajat ja opiskelijat käyttävät.

6 Opiskelijoiden ja opettajien it-palveluiden yhteinen kehittäminen
Yhdessä pedagogiikan kehittäjien, opettajien, opiskelijoiden, resurssien tuottajien ja laadunhallinnan tahojen kanssa määritetään, mitä ovat ne peruspalvelut, jotka varmistetaan kaikille Näiden päälle opiskelijat, opettajat ja/tai organisaatio voivat valita lisäpalveluita. Määritellään, millä tasolla, pääasiassa kansallisesti vai paikallisesti, tuotetaan peruspalvelut ja lisäpalveluita. Perustana työlle on oppimisen ja opiskelun prosessien ja resurssien kansainvälisten standardien luoma viitekehys. Toimintatapana ovat työpajat ja seminaarit, joihin pyydetään KOOTuen taustaverkostojen kautta vinkkejä osallistujista: kehyksen valitsemiseksi ja toimijoiden tunnistamiseksi palveluista eli niiden tarpeista ja mahdollisista vaihtoehdoista keskustelemiseksi toimijoiden kanssa ensimmäisen yhteenvedon, “viitearkkitehtuurin”, tuottamiseksi Lisäksi työtä esitellään kansallisissa tilaisuuksissa: Peda-forum , Fucion seminaari ja IT-päivät KOOTuki ohjaa ja varmistaa resursseja taustaverkostojensa avulla korkeakouluista. CSC fasilitoi työpajoja, seminaareja, kirjoittamista Työ valmistuu vuoden loppuun mennessä.