Konsernirakenne-ehdotus / loppuraportti Hallinto- ja johtamisjärjestelmätyöryhmä

Maakunnan tehtäväalat ja järjestämisvastuu

Konsernimalli ja sote-järjestämisen ohjaus Lähde: maakuntakonserniopas/Kuntaliitto

Perusteet konsernirakenne-ehdotuksille Muutosvisio ja strategiset tavoitteet: Asiakkaan tarpeet palveluiden lähtökohtana Kokonaisuudet huomioiva työnjako / valtio-maakunta-kunta Ketterä päätöksenteko, hallinto ja toteutus Perusperiaatteet Yhden liikelaitoksen malli, jakaantuu kahteen toimialaan; 1)Pelastus ja kokonaisturvallisuus, joka sisältää sote-palvelut ja 2) ne vaativan erikoissairaanhoidon palvelut, jotka jäävät liikelaitoksen toiminnaksi ja jotka voidaan järjestää yhteistyöalueen mahdollisena yhteisenä palvelukokonaisuutena (ESH YTE) Yhtiöt: Sotekeskusyhtiö ”Sote Oy” ja kasvupalveluyhtiö ”Maku Oy” sekä tukipalveluyhtiöt KAIKKI VAIHTOEHDOT JA KUVAUKSET OVAT PERIAATEKUVAUKSIA JA ESITETYT TEHTÄVÄTKOKONAISUUDET OVAT ESIMERKINOMAISIA. JATKOVALMISTELUSSA TARKENNETAAN SEKÄ POLIITTISEN PÄÄTÖKSENTEON ETTÄ MUUN KONSERNIHALLINNON LOPULLINEN RAKENNE JA TEHTÄVÄJAOT

Yhteenveto keskeisistä toimenpiteistä väliaikaishallinnolle Ehdotus hallinto- ja johtamisjärjestelmän (konsernirakenne) päärakenteesta on oltava valmiina 09/2017 tai jos valinnanvapauspilotti alkaa, jo 08/2017 viimeistään. Liikelaitoksen ja yhtiöiden valmistelu on aloitettava 08/2017, vaikka valinnanvapauspilotti ei käynnistyisi. Valinnanvapauspilotin käynnistyessä organisaatiorakenne ja sen osat erityisesti tuotannon osalta (yhtiö ja liikelaitos) on valmisteltava pääosin vuoden 2017 aikana. Konsernirakenteen mallia on käsitelty maakuntavalmistelun ja sote-valmistelun yhteisessä työvaliokunnan ja johtotiimin tapaamisessa. Ehdotus rakenteesta on vaihtoehdon 3 mukainen toimialariippumaton malli, joka vastaa muutosvisioon ja strategisiin tavoitteisiin. Pelastuslaitos on antanut oman näkemyksen omasta liikelaitoksesta (malli 3.1) Maakuntahallituksen, sen alaisten jaostojen sekä lautakuntien tehtävät valmistellaan jatkotyön sekä hallintosäännön valmistelun yhteydessä Hallintosääntö ja muut sääntömallit valmistellaan valtakunnallisesti yhteistyönä (ministeriöt ja Kuntaliitto) Sopimusten selvityksen raportti käsitellään 12.06.2017 ja sopimusten kokonaisselvitys on valmis 08/2017. Selvitys edennyt suunnitellussa aikataulussa

Konsernihallinnon asiantuntijapalvelut Kaikissa vaihtoehdoissa asiantuntijapalvelut ovat konsernin toiminnan yhteisiä palveluja (ei sidottu toimialoihin) Asiantuntijapalvelut, Strategiset konsernipalvelut Tietohallinto Strateginen HR ja työnantaja-toiminta Talous, raportointi ja analysointi Viestintä ja markkinointi Lakipalvelut Päätösvalmistelu Sisäinen tarkastus ja riskien hallinta Omistajaohjaus ja valvonta

Vaihtoehto 1 Perustuu sektorikohtaiseen lautakuntamalliin sekä järjestäjän / konserni johtamisen malliin Sotetoimiala on suoraan hallituksen alaista toimintaa Hallitus käsittelee strategisen tason asioita Sote Kasvupalvelut ja aluekehittäminen Elinvoima Ympäristö Kokonaisturvallisuus, varautuminen Jne. Viranomaistoiminta liikelaitoksen toimintana ; hallituksen käsittelemät asiat rajautuvat nykyisestä toimintamallista järjestäjän tehtäviin Hallituksella kaksi jaostoa: yksilöjaosto (sotepalvelut) sekä lupa- ja valvontajaosto (kaikkia toimialoja koskeva) Johtamista ja hallintoja tukevana toiminta konsernihallinnon asiantuntijapalvelut (Strategiset konsernipalvelut (tietohallinto, strateginen HR ja työnantaja-toiminta, viestintä ja markkinointi, lakiasiat, päätösvalmistelu, sisäinen tarkastus ja riskien hallinta)

Kasvupalvelut ja aluekehittäminen Ympäristö- ja luonnonvarat Maakuntavaltuusto Kasvupalvelut ja aluekehittäminen Liikenne ja infra Ympäristö- ja luonnonvarat Maakuntahallitus Yksilöjaosto Lupa- ja valvontajaosto Tarkastuslautakunta Lauta- kunnat Konserni- hallinto Liikenne ja infra Kasvupalvelut ja aluekehittäminen Ympäristö ja luonnon-varat Sote Kokonais-turvallisuus Konsernihallinnon asiantuntijatukipalvelut Palvelu- tuotanto Liikelaitos Sote Oy Maku Oy Tukipal-veluyh-tiöt Kokonaisturvallisuus ja sote ESH YTE

Vaihtoehto 1 /Arviointi + Plussat - Miinukset Tehtäväjako selkeästi johdettavissa lainsäädännöstä Perinteinen sektorimalli sekä lautakuntamallissa että johtamisrakenteessa Yksi liikelaitos: paremmat edellytykset luoda ja ylläpitää yhtenäistä henkilöstöpolitiikkaa ja rakentaa toimiva luottamusmiesjärjestelmä Ei vastaa vision ja strategisten tavoitteiden mukaista ketteryyttä ja uudistumiskykyä

Vaihtoehto 2 Perustuu sektorikohtaiseen lautakuntamalliin sekä järjestäjän / konserni johtamisen malliin Sotetoimiala omassa lautakunnassa Asiakkuudenhallinta ja palvelujen hankinta sekä hallinta muodostavat yhden lautakuntakokonaisuuden Hallitus käsittelee strategisen tason asioita Sote Kasvupalvelut ja aluekehittäminen Elinvoima Ympäristö Kokonaisturvallisuus, varautuminen Jne. Viranomaistoiminta on liikelaitoksen toimintaa Hallituksella kaksi jaostoa: yksilöjaosto (sotepalvelut) sekä lupa- ja valvontajaosto(kaikkia toimialoja koskeva) Kaikkia tukevana toiminta konsernihallinnon asiantuntijapalvelut, Strategiset konsernipalvelut Tuotanto organisoitu kuten vaihtoehdossa 1

Kasvupalvelut ja aluekehittäminen Vaihtoehto 2 Maakuntavaltuusto Kasvupalvelut ja aluekehittäminen Sote Maakuntahallitus Asiakkuus ja palvelujen hankinta Yksilöjaosto Lupa- ja valvontajaosto Tarkastuslautakunta Konserni- hallinto Kasvupalvelut ja aluekehittä-minen Sote Pelastustoiminta ja kokonais-turvallisuus Asiakkuus ja palvelujen hallinta Kansainväli-syys, tutkimus kehittäminen Konsernihallinnon asiantuntijatukipalvelut Palvelu- tuotanto Liikelaitos Sote Oy Maku Oy Tukipalve-luyhtiöt Kokonaisturvallisuus ja sote ESH YTE

Vaihtoehto 2 / Arviointi + Plussat - Miinukset Asiakaslähtöisyys esillä paremmin, vastaa osin visioon ja strategisiin tavoitteisiin Lautakuntamalli, sektorimalli, konsernihallinto sektoreittain Tehtäväjako selkeästi johdettavissa lainsäädännöstä Lautakuntien tehtävät määritettävä mallin tarkemman valmistelun ja hallintosäännön yhteydessä Yksi liikelaitos: paremmat edellytykset luoda ja ylläpitää yhtenäistä henkilöstöpolitiikkaa ja rakentaa toimiva luottamusmiesjärjestelmä

Vaihtoehto 3 Johtamisen malli rakentuu visiosta ja strategiasta nouseviin menestystekijöihin Johtamisen malli on pääosin toimialariippumaton. Toimintakokonaisuudet esim. (luettelo ei tyhjentävä, vaan esimerkinomainen) Asiakkuus Markkinointi Palvelujen hankinta ja hallinta Kilpailukyky Kansainvälisyys, tutkimus-, koulutus-, ja kehittämistoiminta Arjen kokonaisturvallisuus (sis. sotepalvelut) Pelastustoimi Varautuminen ja riskien hallinta Kasvupalvelut ja aluekehittäminen Yhteistyö ja edunvalvonta Konsernitukipalvelut Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät

Vaihtoehto 3 Liikelaitos Sote Oy Maku Oy MAAKUNTAVALTUUSTO Kansainvälisyys ja elinvoima ltk Asiakkuus ja palveluiden hankinta ltk Maakuntahallitus Kokonaisturvallisuus ja pelastus ltk Yksilöjaosto Lupa- ja valvontajaosto Tarkastuslautakunta Konserni- hallinto Kasvupal-velut ja aluekehitys Kansainvälisyyskilpailukyky, tutkimus- ja keh.toiminta Asiakkuus ja palveluiden hankinta Pelastus ja kokonais-turvallisuus Sote (järjestäjä) Palvelu- tuotanto Liikelaitos Sote Oy Maku Oy Tukipalve-luyhtiöt Kokonaisturvallisuus ja sote ESH YTE

Strategiset konsernipalvelut ja tukipalvelut Maakuntajohtaja Kansainvälisyys ja elinvoima Kansainvälisyys tutkimus-, koulutus – ja kehittämistoiminta Kasvupalvelut ja aluekehittäminen Asiakkuus ja palveluiden hankinta Palveluiden hankinta ja hallinta Asiakkuuden hallinta Yhteistyö ja edunvalvonta Kokonaisturvallisuus ja pelastus Arjen kokonaisturvallisuus (sote-palvelut) Pelastustoiminta varautuminen ja riskien hallinta Strategiset konsernipalvelut ja tukipalvelut (tietohallinto, strateginen HR ja työnantaja-toiminta, viestintä ja markkinointi, lakiasiat, päätösvalmistelu, sisäinen tarkastus ja riskien hallinta) Järjestäjän hallinto / Konsernihallinto Vaihtoehto 3

Vaihtoehto 3 /Arviointi + Plussat - Miinukset Toimialariippumaton Innovatiivisuus asettaa haasteita viestinnälle Palvelut läpileikkaava malli Kansainvälisyyttä on korostettu liikaa Malli perustuu vahvasti visioon ja strategiaan Erityisesti lautakuntien tehtävien kirjaus hallintosääntöön on haasteellista Malli on poliittisesti joustava, koska se perustuu perinteiseen lautakuntamalliin. Lautakuntien tehtävät määritettävä mallin tarkemman valmistelun ja hallintosäännön yhteydessä Johtamisen malli kannustaa yhteistyöhön ja ehkäisee hallinnon ja asioiden siiloutumista Pelastuslaitokselta oma ehdotus tuotantorakenteeseen, oma liikelaitosmalli Tutkimus ja kehitys on nostettu selkeästi Kansainvälisyys ja elinvoima lautakunnan tehtäväksi Yksi liikelaitos: paremmat edellytykset luoda ja ylläpitää yhtenäistä henkilöstöpolitiikkaa ja rakentaa toimiva luottamusmiesjärjestelmä

Vaihtoehto 3.1 (pelastuslaitos) MAAKUNTAVALTUUSTO Kansainvälisyys ja elinvoima ltk Asiakkuus ja palveluiden hankinta ltk Maakuntahallitus Kokonaisturvallisuus ja pelastus ltk Yksilöjaosto Lupa- ja valvontajaosto Tarkastuslautakunta Konserni- hallinto Kasvupal-velut ja aluekehitys Kansainvälisyyskilpailukyky, tutkimus- ja keh.toiminta Asiakkuus ja palveluiden hankinta Pelastus ja kokonais-turvallisuus Sote (järjestäjä) Palvelu- tuotanto Liikelaitos Liikelaitos Pelastuslaitos ja kokonaisturvallisuus Sote Oy Maku Oy Tukipalve-luyhtiöt SOTE, ESH YTE ja muut viranomaistehtävät

Vaihtoehto 3.1 /Arviointi/pelastuslaitos + Plussat - Miinukset Asiakaslähtöinen malli, jossa on huomioitu palvelukokonaisuudet sekä maakunnan visio ja strategia. Kokonaisturvallisuuden otsikkoa voisi selkeyttää (sisältää soten) Johtamisen malli ehkäisee toimintojen siiloutumista ja edistää yhtenäisen sekä vuorovaikutteisen konsernin muodostumista Palvelutuotannossa Pelastuslaitos/kokonaisturvallisuus –liikelaitoksessa saatavissa synergiaetuja 24/7/365 -palveluissa Nykymallilla ensihoito on kahden juridisen organisaation tuottamaa palvelua. Maakuntaan siirryttäessä on mahdollisuus rakentaa ”ns. yhden johdon alaisuuteen” perustuva malli, joka selkeästi tuo sekä johtamisen selkeyden että synergiahyötyjä tuotannossa. Lisäksi pelastuslaitos tuottaa ensivastepalvelua ja kotonapärjäämisen tukemiseen palvleumallia, jolla on suora yhteys sote-palveluihin. Konsernihallinto muodostaa loogisen kokonaisuuden Malli 3.1. noudattaa pelastustoimen (sisäministeriö ja Suomen pelastuslaitokset) näkemystä pelastustoimen asemoimisesta omaan liikelaitokseen. Tuotannossakin ketterä ja selkeä hallinto, joka mahdollistaa suoran yhteistyön ja pelastustoimen ohjaamisen sekä viranomaistoimivallan näkökulmasta riittävän riippumattomuuden.

Toimielinten tehtävät Maakuntahallitus Strategisesti keskeiset hallitukselle hallintosäännössä määritellyt tehtävät Valmistelu Perustelut: Hallituksen keskeinen tehtävä on turvata maakunnan toimintakyky (talous, tuottavuus, tehokkuus jne.) Hallitus vastaa neuvotteluyhteydestä valtioon ja muutosten nopeasta toimeenpanokyvystä Hallitus on vastuussa toiminnasta kaikissa tilanteissa, myös häiriö- ja poikkeustilanteissa Hallituksen jaostot Yksilöasiat (sote) (muutoksenhaun lain mukainen toimielin) Lupa- ja valvonta-asiat Lautakunnat Koottu eri vaihtoehdoissa joko sektoreittain tai vaihtoehdossa 3 toimialariippumattomasti

Toimielinten keskeisiä tehtäviä Maakuntahallitus Strategisesti keskeiset hallitukselle hallintosäännössä määritellyt tehtävät Maakuntahallitus johtaa maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntastrategian mukaisesti. Hallituksen keskeinen tehtävä on turvata maakunnan toimintakyky (talous, tuottavuus, tehokkuus jne.) Hallitus vastaa neuvotteluyhteydestä valtioon ja muutosten nopeasta toimeenpanokyvystä Hallitus on vastuussa toiminnasta kaikissa tilanteissa, myös häiriö- ja poikkeustilanteissa Vastaa maakunnan toiminnan yhteensovittamisesta, maakunta-konsernin omistajaohjauksesta sekä maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen muiden tuottajien ohjauksesta ja valvonnasta. Maakuntahallituksen tehtävä on myös sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan järjestäminen. Hallituksen jaostot Yksilöasiat (sote) (muutoksenhaun lain mukainen toimielin) Lupa- ja valvonta-asiat Lautakunnat Koottu eri vaihtoehdoissa joko sektoreittain tai vaihtoehdossa 3 toimialariippumattomasti Tehtävät määritellään jatkovalmistelun yhteydessä

Konsernihallinto Lautakuntajaon + hallituksen päätehtävien mukaan koottu ”järjestäjän toimialahallinto” Poikkileikkaava konsernihallintoa tukeva asiantuntijapalvelu Suunnittelu ja seuranta (strategia, talous, tiedollajohtaminen jne.) Ohjaus- ja valvonta (omistajaohjaus ja valvonta) Palveluiden hankinta ja hallinta (mm. strateginen hankinta) Kehittäminen ja tutkimustoiminta Yhteistyö ja edunvalvonta (mm. yhteistyöalueen toiminta) Strategiset konsernipalvelut (tietohallinto, strateginen HR ja työnantajatoiminta, viestintä, lakiasiat, päätösvalmistelu, sisäinen tarkastus ja riskien hallinta) Turvallisuus ja varautuminen (riskien hallinta)

Palvelutuotanto / periaatekuvaus Yksi liikelaitos: jakautuu kahteen yksikköön (toimialaan); Kokonaisturvallisuus (sis. Sote) ja pelastus sekä, ne vaativat ESH palvelut, jotka jäävät liikelaitoksen toiminnaksi ja jotka voidaan järjestää yhteistyöalueen mahdollisena yhteisenä palvelukoko-naisuutena (ESH YTE) Yhtiöt: Maakunnallinen sote-yhtiö, Maku-palvelut yhtiö (kasvupalvelut), tukipalvelut Liikelaitos/ kokonaisturvallisuus ja pelastus Palvelut kootaan sote-kokonaisuuksiin esim. Perhekeskus-malliin, Ikäkeskus-malliin jne. pohjautuen työryhmien ehdotusten mukaan Asiakaslähtöisesti koottu palvelut, jotka koostuvat arjen turvallisuuden /pär-jäämisen palveluista 24/7/365 Ensihoito, kotihoito ja kotisairaalatoiminta (synergia ja arjen tuki) Sosiaalihuollon viranomaistehtävät (lastensuojelu jne.) Ennaltaehkäisevä toiminta Pelastustoimi ja varautuminen ESH erikoissairaanhoito Ne vaativat ESH palvelut, jotka Voidaan tarvittaessa yhtiöittää esim. ylimaakunnalliseksi yhteistyöalueen yhtiöksi tai muuksi yhteistoimintamallin mukaiseksi yksiköksi sekä näihin liittyvä vuodeosasto-toiminta Päivystys Leikkaustoiminta Tukipalvelut Sote – Oy Yksi maakunnallinen sotepalveluiden yhtiö Maku Oy Yhtiöitettävät toiminnat (kasvupalvelut tms.) Tukipalvelut Maakunnalliset yhtiöt Valtakunnalliset yhtiöt

Tuotantomalli /Arviointi + Plussat - Miinukset Yksi liikelaitos: Synergiaedut ja johtamisen selkeä malli Ensihoito: Nykymallilla ensihoito on kahden juridisen organisaation tuottamaa palvelua. Maakuntaan siirryttäessä on mahdollisuus rakentaa ”ns. yhden johdon alaisuuteen” perustuva malli, joka selkeästi tuo sekä johtamisen selkeyden että synergiahyötyjä tuotannossa. Lisäksi pelastuslaitos tuottaa ensivastepalvelua ja arjen kotonapärjäämisen tukemiseen palvelua, jolla on suora yhteys sote-palveluihin. Pelastuslaitoksen kommentointi: tavoitteena kahden liikelaitoksen malli, perustelut kohdassa 3.1 Vaativa erikoissairaanhoito voidaan kokonaisuutena erottaa toiminnasta helposti, mikäli esim. yhteistyöalueen yhteinen yliopistollinen sairaalamalli toteutuu