© Luonnonvarakeskus Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 käynnistystilaisuus Packalen Tuula metsäsuunnittelun professori Talous ja yhteiskunta.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Metsäteollisuuden käyttämästä puusta 67 % tulee yksityismetsistä
Advertisements

Metsä Tieto Osaaminen Hyvinvointi Yleiskaavaselvityksen toteuttaminen Helena Mäkelä, Kari T. Korhonen, Tuula Packalen, Hannu Hirvelä Kaavoituksen vaikutukset.
MTK:n valtuuskunnan syyskokous Maaseutuyrittäjyyslinja.
Riittääkö Suomessa puu? Kevät 2015
ONKO VERKKO-OPPIMINEN RIKKI ?. PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA.
Innokylä 2.1 – Innovatiiviset julkiset hankinnat Innokylään
HANKINNAT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Ympäristöryhmän kokous Irja Rissanen.
Sääntely luonnon elinvoimaisuuden turvana biotaloudessa? Annukka Valkeapää, VTT, Metsäasiantuntija WWF Suomi Sääntelystä biotalouden edistäjä
Innovatiiviset hankinnat vauhdittamaan SOTE-kehitystä Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee STM, Meritulli.
Julkiset tietoaineistot hyötykäyttöön 4VOITTO. I) Ongelman asettelu –Miten käyttäjäryhmien motiivit ja tarpeet saadaan tyydytettyä julkisen datan avulla?
Miten tästä eteenpäin? Teemme yhdessä Pohjois-Karjalan tulevaisuutta POKETTI-hankkeen loppuseminaari, Joensuu Jarno Turunen Pohjois-Karjalan.
6AIKA-OHJELMAN TILANNE JulkICT-ohjausryhmälle Ville Meloni – 6Aika-toimisto.
Kansainvälinen maaperävuosi 2015 Neuvotteleva virkamies Juhani Gustafsson Luontoympäristöosasto / Vesiensuojelu ja ympäristövaikutusten arviointi - ryhmä.
Lapin yliopistoa profiloiva tutkimus Kansainvälinen arviointiryhmä Pj. Jorma Sipilä
Maankäytön järjestäminen laajemman alueen näkökulmasta Jari Leivo Kaavoituspäällikkö Kauhavan kaupunki.
Biotalousoikeus – oikeudellisen sääntelyn rooli biotalouden edistämisessä ja sen rajoitteena Prof. Tapio Määttä, Itä-Suomen yliopisto , Helsink.
Yritysvastuu Aalto-yliopisto Kevät 2016 copyright Juhani Kauhanen 2016 Juhani Kauhanen
Vaikuttavuuden arviointi
Maatalouskoneiden huolto
Väestöllinen huoltosuhde 1865–2060
VMI-tiedot verkossa Kari T. Korhonen.
Biologian ja maantiedon kenttä- ja harjoituskurssi
Mikko Mönkkönen & Janne Kotiaho Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Hollolan kuntakeskuksen kehittämissuunnitelma
Kuusela: Tietoaika Lähde: Kuusela 2000: 57.
Rakennuspoliittisen ohjelman vaikutusten seuranta
6. esitelmä: Tiedon ja kokemusten jakaminen
Smart Tampere Tero Blomqvist © SRV/Studio Libeskind.
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN ALUEYKSIKKÖUUDISTUKSEN KUULEMISTILAISUUS
Fyysisen aktiivisuuden lisääminen oppilaitosten arjessa
THL, Helsinki Alkoholiteollisuuden vaikuttamisstrategiat mainosrajoitusten vastustamiseksi Juha-Pekka Lauronen Tohtorikoulutettava Valtiotieteellinen.
ALUESUUNNITTELU Miksi alueita suunnitellaan?
Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2016 (milj.m3)
Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma
Lääkehoidon toteuttaminen 1,5ov
”NORSSIEN TIEDERATSUN METSÄSTYS!”
Tervetuloa Innopajaan
Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen 2011
Kalasta elinkeinoja ja hyvinvointia
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017
Etelä-Savon maakuntaliitto
RAI-välineiden arviointi Rovaniemen omaisten työryhmässä
Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Kuntaliitto
Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä.
Hyvinvoinnin edistäminen kunnan ja maakunnan yhteistyönä
Kestävää kasvua ja työtä Mitä ohjelmasta rahoitetaan?
Liikenneinfrastruktuurin puurakentamisohjelma
Maaseuturahaston kehittämishankkeiden vaikuttavuus
Maaseudun asema suomalaisessa yhteiskunnassa
Mikä on tärkeää ympäristötutkimuksesta viestittäessä?
Osana HYMY – hyvinvointiympäristön mallintaminen ja ymmärryksen lisääminen verkostohanketta toteutetaan kesällä 2018 korkeakouluharjoittelutyönä selvitys:
Metsäteollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinnit vuosina
Graduinfo Kalevi Korpela, ympäristöpsykologia
Kansainvälinen muutto Suomeen 1990-luvulta alkaen
Päällekkäisyys ja AFO-ontologia
Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2017 (milj.m3)
Teknologiset ja pedagogiset Digitaalisuus palveluissa ja opetuksessa,
Mielenterveys ja päihdestrategia 2012
Kestävää kasvua ja työtä
Vihreä kasvu – yhdistelmä monesta!
Metsäteho Oy:n toimintasuunnitelma 2019
Tervetuloa työelämätoimikuntatyöhön
LIIKEKAUPAN SOPIMUKSEN SUUNNITTELU KÄYTÄNNÖSSÄ
Mikä on vapaaehtoisen auttamistoiminnan tila?
Metsäteollisuuden puunkäyttö ja tuontipuu
KOHEESIOPOLITIIKKA ETUJA KANSALAISILLE
Pellon käytön optimointi Työkalu viljelysuunnittelun apuna
Tekoälyassistentti tiedonhaussa (Iris.ai)
Varsinais-Suomen Kylät ry:
Esityksen transkriptio:

© Luonnonvarakeskus Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 käynnistystilaisuus Packalen Tuula metsäsuunnittelun professori Talous ja yhteiskunta -yksikkö (TALY) & Pohjoinen vihreä biotalous -ohjelma Metsäbiotalous alueiden käytössä Packalen

© Luonnonvarakeskus Metsäbiotaloudessa on monia mahdollisuuksia. Biotalous torjuu ilmaston muutosta. Biotalous on ekosysteemituotteiden ja palveluiden monimuotoinen kokonaisuus. Kuva: Metla Packalen

© Luonnonvarakeskus Kansallisena tavoitteena on metsien aktiivinen, monimuotoinen ja kestävä käyttö. Suomen biotalousstrategia Kansallinen metsästrategia 2025 Hallituksen kärkihankkeet Packalen

© Luonnonvarakeskus LÄHDE: Metsäteollisuus ry Luken hakkuumahdollisuusarviot ottavat huomioon jo tehdyt maankäyttöpäätökset. Suurimman kestävän ja toteutuneiden ainespuuhakkuiden ero, milj. m³/v E-S +15,5 P-S + 6,5 22,0 Tietolähde: VMI11 ( ) MELA-Ryhmä Otettu huomioon Packalen

© Luonnonvarakeskus Alueiden käytön suunnittelun ja metsäbiotalouden suhde on monimuotoinen Lähde: Metsäteollisuus ry Packalen

© Luonnonvarakeskus LÄHDE: Metsäteollisuus ry Visio puun käytölle ja puuvirroille 2040? Pohjois-Karjala: vuosien suurin kestävä vuotuinen kertymä 1,64 milj. m³/v suurempi kuin viime vuosien hakkuiden kertymä Tietolähde: VMI11 ( ) MELA-Ryhmä ? Lähde: Metsäteollisuus ry

© Luonnonvarakeskus Globaali markkinatalous edellyttää Suomelta suhteellista kilpailuetua. Alueet ovat ekologian, sosio- ekonomian ja kulttuurin suhteen erilaisia. Älykäs biotalous – resurssiälykkäät alueet. Yhteisöllinen kehittäminen on tärkeää. Packalen

© Luonnonvarakeskus Alueiden käyttöä koskevat linjaukset ja päätökset ovat tärkeitä metsäbiotalouden kannalta. Aluevaraus- ja kohdemerkinnät Voidaanko samaa kohdetta käyttää eri käyttömuotoihin? –Jos ei voida, miten käyttömuoto valitaan ja kuka sen valitsee? Jos maanomistaja valitsee, tarvitaanko kaavamerkintää vai jotain muuta keinoa (vrt. Metso)? –Jos voidaan, ovatko käyttömuodot yhteensopivia? Jos ovat, tarvitaanko kaavamerkintää ja miksi? Jos eivät ole, miten käyttömuoto valitaan ja kuka sen valitsee? –Jos maanomistaja valitsee, tarvitaanko kaavamerkintää vai jotain muuta keinoa (esim. reittisopimus)? i_jokamiehen.png Moottorikelkkareitti, 1 vuosi hakkuusta Packalen

© Luonnonvarakeskus Esimerkkejä matkailun ja metsätalouden yhteensovittamisen keinoista: Tietolähde: Temisevä ym Metlan työraportteja 81. Packalen

© Luonnonvarakeskus Ovatko eri käyttömuodot yhteensopivia? Maakuntakaavapilotti 2040 EU Green Infrastructure: ”the same area of land can frequently offer multiple benefits if its ecosystems are in a healthy state.” ecosystems/index_en.htm Packalen

© Luonnonvarakeskus Jos eri käyttömuodot eivät ole yhteensopivia, eri keinojen (ml. kaavamerkinnät ja -määräykset) vaikutusten paikallinen ennakointi auttaa löytämään tehokkaimmat keinot. Luken mahdollisuudet taustaselvityksiin: erilaisten hakkuuskenaarioiden vaikutukset ympäristöön erilaisten maankäyttöratkaisujen vaikutukset hakkuumääriin ja -tuloihin Tietolähde: Esimerkki kuntakohtaisesta analyysistä Packalen

© Luonnonvarakeskus Kiitos!