Tuulet  1. Planetaariset tuulet –laajoilla alueilla –suunta pysyy suunnilleen samana jatkuvasti (auringon zeniittiasema vaikuttaa) –Coriolis-voima vaikuttaa.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Lukion maantiede 1. kurssi
Advertisements

Talonrakennuksen jatkokurssi 6 op Säätekijät
Lukion maantiede 1. kurssi
Suon eri pintojen metaanipäästöjen mallintaminen
Kappale 3.
Myyttinen planeetta, jossa on joskus uskottu olevan elämää.
Aallokko Vuorovesi Virtauskset
Virtaava vesi Virtaava vesi kuluttaa maan muotoja Vitun homo.
Maa Kiertää aurinkoa tekijä jarno.
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto? Sään vaihtelut johtuvat tuulten ja merivirtojen muutoksista –Vaikuttavina tekijöinä pinnanmuodot, sijainti pohjois-etelä.
SATEET.
Miten säätä ennustetaan?
Tuulet.
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
kasvillisuus vyöhykkeisin vaikuttavat tekijät: Espanjan tapauksessa
Dyynit.
9. Sadetyypit ja sateisuus
ILMASTO. Ilmastojen vaihtelut pitkän ajan muutokset: –Auringon aktiivisuus –Maan radan ja akselikaltevuuden muutokset –mannerlaattojen liikkeet merivirrat,
Myrskyt Keskileveyksien syys- ja talvimyrskyt
SUOMI Suomi on tasavalta Pohjois-Euroopassa. Se rajoittuu lännessä Ruotsiin, pohjoisessa Norjaan ja idässä Venäjään. Pinta-alaltaan Suomi on Euroopan maista.
Opettajan esitysaineisto kurssi 1 kappaleet 1–4. 2 Arviointia ja laskemista.
Ilmanpaine- ja Tuulivyöhykkeet  Auringon valo- ja lämpösäteily  => Maapallolla vallitsee säteilytasapaino, sillä tulosäteily palaa ajan myötä lähtösäteilynä.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
HEATEX-system on ainutlaatuinen energiansäästöjärjestelmä.
MITEN METSÄNOMISTAJAN TULISI VARAUTUA ILMASTONMUUTOKSEEN? Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos © Metla/Arvo Helkiö.
© Suomen Navigaatioliitto 2015 Rannikkomerenkulkuoppi Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut.
LÄMPÖLAAJENEMINEN Kun ainetta lämmitetään, sen rakenneosasten lämpöliike voimistuu. Silloin rakenneosaset tarvitsevat enemmän tilaa ja aine laajenee. Vastaavasti.
Ilma.
12. Ilmakehä, Maan suojamuuri
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella.
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto?
Vety energiaNlähteenä
Lehtisaaren koulun sisäilmasto-oirekysely
Sää Sää = Ilmasto =.
Vesikehä.
5 Lämpö ja energian siirtyminen
Eroosio.
MITEN METSÄNOMISTAJAN TULISI VARAUTUA ILMASTONMUUTOKSEEN?
ILMA SÄÄ.
Aurinkokunta.
Trooppiset hirmumyrskyt
My Home . By:Ines.N.
Perälaudan käyttö kuorma-autolla.
Maiseman muutos Eksogeeniset ilmiöt muokkaavat maankamaraa ja muuttavat maisemaa (rapautuminen, eroosio, massaliikunnot) maanviljely, ylilaidunnus, metsien.
ILMAKEHÄ.
Lauhkean vyöhykkeen trombit
Tsunami.
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
Kemia luonnossa Maiju, Kasperi, Mika.
7. Tuulet.
Yhteyttäminen.
9 Energian sitoutuminen ja vapautuminen
Pisara 6 Fysiikka ja kemia
MERIVIRRAT Aiheutuvat pasaati- ja länsituulista
ILMASTONMUUTOS.
Kemialliset sidokset Metallisidos
Veden kiertokulku.
Pestovnikov Danil, 9.luokka Koulu №17
GE3 Haasteiden maailma.
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella.
Maapallon aridit alueet
X-breikki: LIIKKUVA AMIS SAKU ry.
Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista
Rannikkomerenkulkuoppi Kertauskysymyksiä
Sääennusteet ilmailussa
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella.
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella.
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella.
Rehevöityminen Yyterissä
Tiempo Briego Tuotetiedot Maa: Espanja Alue: Kastilia-León Ala-alue/Luokitus: Kastilia-León Alkoholiprosentti: 13.5% Rypaletyyppi: Tempranillo %, Väri:
Esityksen transkriptio:

Tuulet  1. Planetaariset tuulet –laajoilla alueilla –suunta pysyy suunnilleen samana jatkuvasti (auringon zeniittiasema vaikuttaa) –Coriolis-voima vaikuttaa suuntaan –esim. pasaatituulet => siirtyvät auringon zeniittiaseman mukaan pohjois-eteläsuunnassa  2. Alueelliset tuulet –edellisiä vaihtelevampia –Coriolis-voima vaikuttaa –esim. monsuunituulet Kaakkois-Aasiassa  3. Paikalliset tuulet –suppeilla alueilla –Coriolis-voiman vaikutus vähäinen –esim. maa- ja merituuli, laakso- ja vuorituuli, lämmin- ja kylmä laskutuuli –

Merituuli  Merituuli: päivällä tuulee mereltä maalle  Maa + ilma lämpenee nopeasti => matalapaine  Merivesi sitoo lämpöä => ilma meren päällä ei lämpene => korkeapaine

Mannertuuli  Yöllä tuulee maalta merelle  Maa ja ilma jäähtyvät nopeasti => korkeapaine  Meri luovuttaa sitomaansa lämpöä ja lämmittää yläpuolista ilmaa => matalapaine

Kuiva ja lämmin laskutuuli  esim. Föhn + Chinook  Välimerellä korkeapaine, Keski-Euroopassa matalapaine  lämmin ilma jäähtyy noustessaan(0,5°C/ 100m) => vesihöyry tiivistyy pilviksi ja sateeksi  kuiva ilma lämpenee alaspäin tullessaan (1°C/100m)

Laakso- ja vuorituuli  Päivällä aurinkoinen rinne lämpenee (M) => ilma lämpenee ja nousee ylöspäin LAAKSOTUULENA  Yöllä rinteet jäähtyvät nopeasti (K) => ilma jäähtyy ja valuu raskaampana alas VUORITUULENA

Tuulten merkitykset:  tasoittavat lämpötiloja (lämpöä päiväntasaajalta navoille)  aiheuttavat merivirrat  vesihöyryn kuljetus => sateet  hirmumyrskyt aiheuttavat aineellista tuhoa  muokkaavat maata (eroosio)  kuljettavat ilmansaasteita  tuulienergia  mm. purjelaivat hyötyvät  kuljettavat kasveja, eläimiä…  kasvien pölytys