MITEN METSÄNOMISTAJAN TULISI VARAUTUA ILMASTONMUUTOKSEEN?

Esitys aiheesta: "MITEN METSÄNOMISTAJAN TULISI VARAUTUA ILMASTONMUUTOKSEEN?"— Esityksen transkriptio:

1 MITEN METSÄNOMISTAJAN TULISI VARAUTUA ILMASTONMUUTOKSEEN?
Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos - ilmaston muutos kuuma aihe erityisesti siksi, että tällä kertaa sen arvellaan olevan osittain ihmisen aiheuttamaa - ilmatieteilijöiden synkin arvio Venuksen kaltainen helvetti - geologit sanovat, että olemme menossa kohti seuraavaa jääkautta - alustukseni aihe on se, miten metsänomistajien tulisi suhtautua ja varautua mahdolliseen ilmaston muutokseen - riippumatta siitä, toteutuuko muutos ennustetusti, pohdiskelu on hyödyllistä myös luontaisesti vaihtelevassa ilmastossa © Metla/Arvo Helkiö

2 ILMASTOON VAIKUTTAVAT:
Maa, meri, ilmakehä (N78, O21, CO2 0,3) CO2, CH4, N2O, H2O +++ Pilvet, aerosolit --- Tuulet, merivirrat +/- Auringon säteily, kosminen säteily +/ Tulivuoren purkaukset --- Maapallon akseli +/- => MONIMUTKAISTA - maapallon ilmasto ei riipu pelkästään ilmakehästä, vaan myös maasta, kasvillisuudesta ja meristä - maa ja meri ovat lämmön vastaanottajia, sen heijastajia ja hiilidioksidin sitojia ja vapauttajia; ilmakehän aineosat (O, N, CO2) - kasvihuonekaasut, joiden uskotaan lämmittävän ilmastoa estämällä lämmön säteilyä avaruuteen - pilvet ja aerosolit puolestaan viilentävät ilmastoa (aerosoleja tulee paljon metsistä) - tuulet ja merivirrat siirtävät lämpöä paikasta toiseen - auringon aktiivisuudella ja ilmaston luontaisella vaihtelulla on havaittu olevan yhteyttä; avaruuden kosminen säteily vaikuttaa pilvien muodostumiseen ja viilentää maata (Henrik Svensmark, Tanska) - tulivuoren purkaukset viilentävät maata - maapallon akselin muutokset kymmenien tuhansien vuosien jaksoissa muuttavat myös ilmastoa - MONIMUTKAISTA © Metla/Erkki Oksanen

3 KIRJOITETTU HISTORIA Keskiajan lämpökausi 1000 - 1250 (FIN)
Pikku jääkausi - aiemmista ilmaston muutoksista tietoa historian kirjoista ja kirkon kirjoista - kaksi selkeää kautta (Keskiaika ja Pikku jääkausi) - lämpökaudella Islannissa ja Grönlannissa maanviljelystä, Englannissa viinin viljelyä - kylmäkaudella Musta Surma, merien jäätyminen (samoin Thames ja Hollannin kanaalit), nälkävuodet. ankeaa aikaa - emme valitettavasti tiedä kausien syitä (samoin 1930-luku) © Metla/Olli Heikinheimo

4 PUUT HISTORIAN KIRJOINA
Subfossiilipuu 884 e.Kr. - lämpömittari muutaman vuosisadan ikäinen keksintö - puut hyviä säähavaintoasemia (lämpö ja kosteus) - vaikeinta kasvukauden ulkopuolen säät - hyvät vuodet leveitä vuosirenkaita kaikkiin alueen puihin - huonot vuodet kapeita - tässä Lapin lammesta löytynyt lähes 3000 vuoden ikäinen puu © Metla/Erkki Oksanen

5 LAPIN PUISEVA ILMASTOHISTORIA
Yli 7600 vuoden mittainen männyn lustokalenteri (Eronen & Metla) Lyhyt- ja pitkäaikaista vaihtelua => lämpö- ja kylmäkaudet Männyn metsänraja kaukana pohjoisessa 5000 vuotta sitten Siitepölyt ja siemenet vahvistavat - professori Matti Erosen johdolla lähes 30 vuotta sitten aloitettu työ on saatu päätökseen vuoden vuodentarkka vuosilustokalenteri perustuen noin 1500 puuhun (eläviä, keloja, hirsiä, vedenalaisia puita) - lämpökausi 5000 vuotta sitten ilman mittauksiakin paljaalla silmällä (siemen- ja siitepölykerrostumat) vahvistavat

6 Männyn kasvun vaihtelu Sodankylässä 1760 - 2004
- entä millaisia ilmaston vaihteluita Lapin vanhat puut paljastavat viime vuosisadoilta? - tämä puu ei osoita mitään selvää kasvun lisääntymistä: entä sitten Suomen metsien kasvu 55 milj. m3 => 100 milj. m3? - kasvun lisääntymiselle on kaksi mahdollista syytä: 1) metsien hoito ja ikärakenne 2) ympäristön muutokset (ilmasto tai typpilaskeumat) - asiaa selvitettiin noin vuosikymmen sitten Euroopan laajuisesti: Keski-Euroopassa kohonnut, pohjoisessa ei (syynä typpilaskeumat) - uusi tutkimus asiasta on käynnissä (saas nähdä, kuinka käy)

7 Heinäkuun keskilämpö Sodankylässä 1900 - 2007
- muutama esimerkki ilmatieteen laitoksen säätilastoista Lapissa ja Etelä-Suomessa (Jokioinen) - Sodankylässä heinäkuun keskilämpötila on vaihdellut välillä astetta (aika paljon) - lämpimiä kesiä on ollut kaikilla vuosikymmenillä ja 1980-luvuilla (myös 1990-luvun alkupuoliskolla) - heinäkuu 2003 lämmin, sen jälkeen viilenevää

8 Heinäkuun keskilämpö Jokioisilla 1930 - 2007
- Jokioisilla ja 1980-luvuilla viileää (myös 1970-luvun loppupuolella) - heinäkuun keskilämpö vain 1-2 asetetta korkeampi kuin Sodankylässä

9 Joulu-maaliskuun keskilämpö Jokioisilla 1930 - 2007
- talvien keskilämpö -5 astetta (Sodankylässä -12 astetta) - sotatalvet 1940 ja 1942 kylmiä, samoin 1985 ja 1987, joiden jälkeen kiisteltiin Lapin mäntyjen harsuuntumisesta - viimeisimmät talvet ovat olleet hyvin keskimääräisiä - koko vuoden keskilämpötila on ollut Jokioisilla ja 2000-luvulla noin 0,5 astetta keskitason yläpuolella

10 Huhti-toukokuun keskilämpö Jokioisilla 1930 - 2007
- keväät (huhti-toukokuu) ovat olleet viimeiset 20 vuotta lämpimämpiä kuin sitä edeltävät 20 vuotta - maaliskuut ovat olleet lähes 20 vuotta keskimääräistä kylmempiä

11 Miten puut reagoivat lämpöön ja sateisiin?
Riippuu vuodenajasta keväällä lämpö (alku) kesällä lämpö ja kosteus syksyllä valo (loppu) talvella kylmyys ja lumi - pelko siitä, etteivät puut osaa hyötyä lämpötilan noususta, eivät osaa lopettaa kasvuaan tai lähtevät kasvamaan kesken talven??? - pelko on aiheeton: puilla on käytössään hienot mekanismit kasvun alkamiseen päättymiseen ja talviaikaiseen kasvun estoon © Metla/Erkki Oksanen

12 Miten puut kasvavat, jos ilmasto lämpenee?
Siemenen siirtokokeet (Heikinheimo ) alkuperiä ympäri Eurooppaa Lapin puut Etelä-Suomessa (+ 4 astetta C) => KASVU TUPLAANTUI Kasvatuskokeet lämmitetyissä teltoissa (Kellomäki, Vapaavuori 1990-luvulta) KASVUN LISÄYS % - miten puiden sitten käy, jos ilmasto lämpenee ja keväät aikaistuvat - parasta kokeellista tietoa professori Olli Heikinheimon kokeet 1920-luvulta - eivät aivan yksi yhteen: valoilmasto etelässä erilainen, samaten maaperän rakenne ja mikrobisto vuosituhansien jälkeen - summa summarum: jos kesät lämpenevät ja keväät aikaistuvat ja puilla tarpeeksi vettä, kasvu lisääntyy (HUOM! Ennusteet vuodelle !) © Metla/Erkki Oksanen

13 UUDET PUULAJIT? Jalot lehtipuut, douglaskuusi?
Nykyiset puulajit parhaita sopeutuvat muutoksiin kuusi ongelmallisin (kuivuus, myrskyt, talvien lämpö) eteläisempiä puulajeja ja alkuperiä vasta, jos lämpenee - ulkomaiset puulajit: voivat menestyä, mutta eivät nopeammin kuin ilmasto muuttuu: douglaskuusella sama ongelma kuin kontortalla ja lehtikuusella = käytön puute, tammen ongelmana laatu - ennusteet, että havupuut häviävät ja koivu valtaa alaa - kirves hoitaa tämän - kotimaiset puulajit parhaita - siemenen siirto etelästä pohjoiseen kuusella, mutta ei männyllä

14 Sienet ja hyönteiset Lämpimät talvet ja korjuu-vauriot suosivat tyvilahoa Etelän tuhohyönteiset ja kaksi sukupolvea kesässä? - tyvilaho on Etelä-Suomen paha vitsaus ilman ilmaston muutostakin (tappiot milj. € vuodessa = 10 x hirvituhot) - kesäaikainen puunkorjuu kuusikoissa - jos lämpenee, vauriot lisääntyvät ja myös sääolosuhteet sienitaudeille paranevat - hyönteisongelma on todellinen, mutta sen vakavuus on toistaiseksi arvailua (meillä ei ole ollut pahoja epidemioita, paitsi joskus mäntypistiäiset) © Metla/Erkki Oksanen

15 MYRSKYTUHOT Ovatko myrskyt lisääntyneet Suomessa? EIVÄT
Onko myrskytuhoriski lisääntynyt Suomessa? ON (metsien rakenne ja käsittelytavat) Ota tuulet ja sulat maat huomioon hakkuissa! Kuva: Erkki Oksanen, Metla - myrskytuhot lisääntyvät tiheiden viljelykuusikoiden varttuessa sen jälkeen kun niitä harvennetaan - soiden puunkorjuu on haaste puunkorjuulle lämpiminä talvina (tekniikka, pakkastalvien hyödyntäminen ja harvennusten vähentäminen.

16 MITÄ PITÄISI TEHDÄ? Metsänomistaja Valtiovalta ja teollisuus
uudistaa tehokkaasti hoitaa taimikot tarkkailee terveyttä hakkaa ja myy puuta Valtiovalta ja teollisuus kannustaa puunkäyttöön tukee kannattavuutta pitää suomalaisten puolta maailmalla ei vielä perusta uusia sellutehtaita - ei mitään poppakonsteja - kasvun nopeaa lisääntymistä ilmaston muuttuessa ei kannata kovin varmana odottaa (ei uusia sellutehtaita tämän lisäkasvun varaan) - kirves on edelleen paras lääke käyttöpuun tuotoksen lisäämiseksi

17 ELETTIINPÄ ENNENKIN Lehtikuusi, ikä yli 100 000 vuotta
KIITOS!