© Kustannusosakeyhtiö Otava Heijastuspohja Tietoa ja tilastoja Suomen väestöstä

© Kustannusosakeyhtiö Otava Suomen väkiluvun kehitys 1750–2010 Tilastokeskus

© Kustannusosakeyhtiö Otava Väkiluvun kehitys Riippuu kolmesta väestöllisestä perustekijästä: syntyvyydestä, kuolevuudesta ja muuttoliikkeestä. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys vaikuttavat näihin. Suomen väestönkasvun ennustetaan vaihtuvan väestön vähenemiseksi. Huom: Väkilukumme on viisinkertaistunut 200 vuodessa.

© Kustannusosakeyhtiö Otava Väestönlisäys, syntyneiden enemmyys ja nettomaahanmuutto 1971–2010 Tilastokeskus

© Kustannusosakeyhtiö Otava Elävänä syntyneet 1971–2010 Tilastokeskus

© Kustannusosakeyhtiö Otava Väestönlisäys kuukausittain 2009–2011 Tilastokeskus

© Kustannusosakeyhtiö Otava Väestöongelman ydin Jos väestön halutaan uusiutuvan eikä vähenevän, vuosittain syntyvien lasten määrän pitäisi kohota nykyisestä noin lapsesta lapseen. Perhetasolla se tarkoittaa vähintään 2,1 lasta. Nykyisin keskimääräinen lapsiluku on 1,9.

© Kustannusosakeyhtiö Otava Väestö iän mukaan Tilastokeskus

© Kustannusosakeyhtiö Otava Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2030 (ennuste vuodelta 2009) Tilastokeskus

© Kustannusosakeyhtiö Otava Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2050 (ennuste vuodelta 2009) Tilastokeskus

© Kustannusosakeyhtiö Otava Alle 15-vuotiaiden määrä Suomessa vuosina 1875–2009 Tilastokeskus

© Kustannusosakeyhtiö Otava Suuret ikäluokat Välittömästi sodan jälkeen vuosina 1945–1950 syntyneet ikäluokat Syntyvyyshuippu oli vuosina 1947 ja 1948, kumpanakin vuonna syntyi yli lasta. ”Baby boom” toteutui lähes kaikissa kehittyneissä länsimaissa. Huom: Vielä 1960-luvun puoliväliin saakka syntyvyys oli vähintään vuodessa.

© Kustannusosakeyhtiö Otava Paritehtävä 1) Mieti parisi kanssa, miksi ihmiset hankkivat Suomessa vähemmän lapsia kuin ennen. 2) Pohtikaa, miten keskimääräinen lapsiluku saataisiin kohoamaan. 3) Mitä seuraa, jos Suomen väestö ei uusiudu?

© Kustannusosakeyhtiö Otava Lapsiperheet tyypeittäin äidin iän mukaan 2010 (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan) Tilastokeskus

© Kustannusosakeyhtiö Otava Ensiavioitujan ja ensisynnyttäjän keski-ikä 1982–2010 Tilastokeskus

© Kustannusosakeyhtiö Otava Avioerojen kertymä eri vuosina solmituissa avioliitoissa vuoden 2010 loppuun mennessä Tilastokeskus

© Kustannusosakeyhtiö Otava Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat iän ja sukupuolen mukaan Tilastokeskus

© Kustannusosakeyhtiö Otava Elinajanodote

© Kustannusosakeyhtiö Otava Huoltosuhde Elinajanodote Suomessa vuonna 2009: miehillä 76,5 ja naisilla 83,1 vuotta Elinajanodote koko maailmassaElinajanodote Vuonna 2010 joka kuudes suomalainen oli yli 65-vuotias  ennuste: 2030 joka neljäs on yli 65-vuotias. Väestöllinen huoltosuhde: työikäisten (15–64-v.) suhde lapsiin ja eläkeläisiin Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde: työssä olevien suhde muuhun väestöön (lapset, opiskelijat, työkyvyttömät, työttömät, eläkeläiset jne.)

© Kustannusosakeyhtiö Otava Väestöllinen huoltosuhde 1865–2060 Tilastokeskus

© Kustannusosakeyhtiö Otava Taloudellinen huoltosuhde

© Kustannusosakeyhtiö Otava Suomessa vuoden 2010 lopussa asuvat henkilöt, jotka ovat syntyneet ulkomailla, syntymämaanosan mukaan Tilastokeskus

© Kustannusosakeyhtiö Otava Suurimmat vieraskieliset ryhmät vuosina 2000 ja 2010 Tilastokeskus

© Kustannusosakeyhtiö Otava Ulkomaan kansalaiset sukupuolen mukaan 1980–2010 Tilastokeskus

© Kustannusosakeyhtiö Otava Ruotsinkielisten osuus väestöstä Tilastokeskus