Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkeli ,

Esitys aiheesta: "Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkeli ,"— Esityksen transkriptio:

1 Ennakoinnin työkalupakki – koulutus Tilastot ja ennusteet ennakoinnin työvälineenä
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkeli , Markus Rapo, Tilastokeskus

2 Esityksessäni Ajankohtaista väestökehityksestä
Muuttuva maailma haastaa lainsäädännön ja tilastoinnin Väestöennusteiden historiaa Tilastokeskuksen väestö-ennusteen luonne ja tulkinta Etelä-Savo

3 Syntyneiden määrä laskee… kukaan ei ole ollut huolissaan?

4

5

6

7 Nuorissa on tulevaisuus?
Vuonna 2016 syntynyt ikäluokka oli määrältään pienin itsenäisyyden aikana Vuoden 2017 ikäluokka ”rikkoo” tämän ennätyksen olemalla vielä pienempi (alle syntynyttä?) Alle 15-vuotiaita on vähemmän kuin Suomen itsenäistyessä 1917: (Väkiluku: 3,1 miljoonaa) 1937: 1957: 1977: 9/2017: (Väkiluku: 5,5 miljoonaa)

8 Ajankohtaista väestökehityksestä
Vuonna 2017 äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvien määrä tulee vähenemään neljäntenä vuotena peräkkäin (2014–2016 yhteensä henkilöllä) Edellisen kerran 1970-luvulla Ruotsiin muuton yhteydessä, nyt ensimmäisen kerran ikärakenteellisista syistä 20–64-vuotiaiden määrä kasvoi jatkosodasta lähtien vuoteen 2005 asti. Vuodesta 2009 lähtien määrää laskee kahdeksatta vuotta peräkkäin. (2010–2017: ) Etunimi Sukunimi

9

10 Elinikä pitenee…Suomi ikääntyy
…niin myös muu Eurooppa

11 1971–2016: +6,7 vuotta / +7,2 vuotta

12

13 Ajankohtaista väestökehityksestä (jatk.)
75 vuotta täyttäneiden määrä ylitti henkilön rajan tammikuussa 2017 1960: 1981: 1995: 2006: 2017: 2022: 2026: SOTE-uudistus testiin… 2030:

14

15

16 Muuttuva maailma haastaa lainsäädännön

17 Maahanmuutto ja tilastointi – haasteita
Turvapaikanhakijat 2015 Eivät näy (maahan)muuttotilastoissa Tulevat viiveellä, jos saavat myönteisen päätöksen (2016/2017) B-lupa (tilapäinen) / A-lupa (jatkuva) / P-lupa (pysyvä) EU-kansalaiset Onko intressiä kotikunnan hankkimiseen? Oleskelulupakortti (5 vuotta) EUn ulkopuoliset maahanmuuttajat Maistraatit kohtelevat eri tavoin eri puolilla maata Kotikuntaa ei kaikkialla myönnetä helposti

18 Maahanmuutto ja tilastointi – haasteita (jatk.)
Kansalliset (kotikuntalaki) ja kansainväliset määritelmät eivät kaikilta osin yhteneväisiä Tietolähteet eivät ole ”keskustelleet” keskenään Migri ja Väestötietojärjestelmä Oleskelulupa – maahanmuuton syyt Kotoutumisen tilastointi/seuranta Rekisteriin jäävät henkilöt Maastamuuttoilmoitusta ei ole totuttu tekemään Vuonna 2016: Tilastollinen poisto runsaat henkilöä Lakimuutos vireillä

19 Maahanmuutto puhuttaa…
…on sitä maailmalle lähdetty Suomestakin

20 1,4 miljoonaa Suomesta siirtolaiseksi
Nykyisin ulkomailla asuu 1,5 miljoonaa ihmistä, joilla on juuret ainakin osittain Suomessa

21

22

23 Väestöennuste

24 Historiaa Ensimmäinen virallinen ennuste: ”Laskelmia Suomen vastaisesta väestönkehityksestä” (Tilastollinen Päätoimisto, 1939) Poikkeuksellinen väestönkehitys (syntyvyyden lasku) aiheutti tarpeen tarkastella väestönkehitystä tarkemmin ja lisäksi arvioida väestön määrän ja ikärakenteen kehitystä tulevaisuudessa Etunimi Sukunimi

25 Historiaa (jatk.) Ensimmäinen kunnittainen ennuste laadittiin 1969
Historiaa (jatk.) Ensimmäinen kunnittainen ennuste laadittiin 1969 ennustelaskelmat tehtiin VTKK:ssa Koneet varattuna viikon Tilastokeskus kehitti oman väestöennustesysteemin 1986 APL-ohjelmointikielellä, keskuskoneella Käytössä ensimmäisen kerran 1988 Vuonna 2001 pieniä muutoksia muuttoliikelaskelmiin Väestöennuste 2004 viimeinen kyseisellä systeemillä tuotettu Uudistusprojekti 2006  avoin ympäristö (SAS) Vuosien 2007, 2009, 2012 ja 2015 ennusteet laadittu uudella ennustesysteemillä Tehty muutoksia kuolleisuus- ja muuttoliikelaskelmiin Tilasto-osaamisen koulutusohjelma

26 Etunimi Sukunimi

27 Kuolevuusoletus väestöennusteissa
Kuolevuuden alentumiseen ja eliniän pidentymiseen suhtauduttu pessimistisesti (myös kansainvälisesti) 1960–1970-lukujen ennusteissa kuolevuus pidettiin jopa vakiona 1980-luvulla kuolevuuden oletettiin alenevan hitaammin kuin mitä oli havaittu menneisyydessä ja lopulta kuolevuuden alenemisen oletettiin pysähtyvän 1990-luvun ennusteissa kuolevuuden annettiin alentua, mutta alenemisvauhtia hidastettiin ennustekauden puolivälissä 2000-luvun ennusteissa kuolevuus alenee koko ennustekauden ajan samaa vauhtia Väestöennuste 2012

28 Väestöennuste 2012

29 Etunimi Sukunimi

30 Miksi väestöennusteita laaditaan?
Päätöksentekijöille ennakoivaa informaatiota tulevasta Suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineeksi Sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa Eläkejärjestelmät ja niiden kestävyys Esim. Elinaikakerroin (käyttöön 2010) Suomea koskevia ennusteita laativat: Tilastokeskus, Eläketurvakeskus, (KELA) Eurostat, YK Etunimi Sukunimi

31 Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta
Tarjoaa päätöksentekijöille mahdollisuuden reagoida Mikäli ennusteen osoittama kehitys ei ole toivottu, tulisi ryhtyä toimenpiteisiin ennusteen toteutumisen estämiseksi Aktiivisin toimenpitein ”selätetty” ennuste on tehnyt tehtävänsä suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä Esimerkiksi 1970-luvun alun ennusteiden tuli osoittaa, millainen väestönkehitys on odotettavissa ja millaisessa Suomessa eläisimme 2000-luvulla, jos muuttoaalto Ruotsiin olisi jatkunut samanlaisena näihin päiviin asti Etunimi Sukunimi

32 Väestöennuste 2015–2065 oletukset
Kokonaishedelmällisyysluku 1,70 Vakio koko ennustekauden Nettomaahanmuutto 2015: ja sen jälkeen henkilöä / vuosi Kuolevuuden oletetaan alenevan koko ennustekauden ajan Vuodet 1987–1991 vs. 2010–2014 Muuttoliike Suomen sisällä vuosien mukaisesti. Etunimi Sukunimi

33 Etelä-Savo

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45 Yhteenvetoa Syntyvyys on ollut riittämättömällä tasolla jo lähes 50 vuotta ”Nyt on laskun maksun aika” Suomessa 1,174 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä ja heistä 75+ ikäisiä puoli miljoonaa. Lisää on tulossa. Miesten elinajanodotteessa kirimisen varaa – heijastuisi yksinasumisessa Suomen ikärakenne pakottaa… Vanhushuoltosuhde Saksassa ja Ruotsissa yhtä korkea kuin Suomessa Eläkeikää pitää nostaa…mutta työttömäksi jääneen 50+ ikäisen on vaikea uudelleen työllistyä (18v työuraa?)

46 Yhteenvetoa (jatk.) Suomesta tullut 2000-luvulla maahanmuuton kohde
Väkiluvun kasvu maahanmuuton varassa Pääkaupunkiseudun 25–44-vuotiaista joka viides on ulkomaalaistaustainen Miten Suomi selviää tulevaisuuden haasteista? Asennemuutos Suomen työmarkkinoilla ja koko yhteiskunnassa Pitkäaikaistyöttömien ja vieraskielisten on työllistyttävä huomattavasti nykyistä paremmin 50-vuotias ei voi olla ”menetetty tapaus” työmarkkinoilla Työuraa jäljellä 15 vuotta, tulevaisuudessa 18 vuotta?

47 KIITOS! Lisätietoja: Markus Rapo, s-posti: markus.rapo (at) tilastokeskus.fi Väestötilastot: s-posti: vaesto.tilasto (at) tilastokeskus.fi