Sukupuolten palkkaerojen tilastointi ja tulkinta j Sampo Pehkonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaosto

Esityksen sisältö － Paljon puhetta palkkaeroista － Tilastokeskuksen palkkatilastointi － Palkkaerot –Erilaisia palkkaerotapauksia –Muutamia laskelmia Sampo Pehkonen2

Paljon puhetta palkkaeroista － YLE : ”Sosiaali- ja terveysministeriön samapalkkaisuusohjelman tavoitteena on ollut naisten ja miesten palkkaerojen kaventaminen viiteentoista prosenttiin tähän vuoteen mennessä. Siinä ei ole onnistuttu. Naisten euro on nyt noin 83 senttiä.” － HS Kuukausiliite : ”Kun verrataan samassa tehtävässä ja samassa yrityksessä toimivan naisen ja miehen palkkaa, palkkaero kutistuu kolmeen prosenttiin. Tismalleen samaa työtä tekevän naisen euro on siis jo 97 senttiä.” － Tilastokeskus : ”Yksityisen sektorin naisten kuukausipalkat keskimäärin 9 prosenttia pienemmät kuin miehillä samassa ammattiryhmässä” Sampo Pehkonen3

Palkkaerot, media ja Tilastokeskus － Palkkaeroluvut perustuvat monesti Tilastokeskuksen (TK) tietoihin –Myös yksittäisten järjestöjen ja liittojen selvityksiä mediassa － TK ei suoranaisesti tuota palkkaerotilastoja –Pl. Elokuun 2016 yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten julkistus － Pääosin TK toimittaa tietoja pyynnöstä –Samapalkkaisuusohjelma (STM) –Unadjusted gender pay gap (EU:n tilastoviranomaiselle Eurostatille) –Erillisselvitykset / kyselyt mediassa － Lähteenä mm. palkkarakennetilasto ja ansiotasoindeksi Sampo Pehkonen4

Palkkarakennetilasto 1/2 － Perustuu EU-asetukseen － Kuvaa palkansaajien ansioita － Noin 1,3 miljoonaa kuukausitason palkkahavaintoa –Sisältää yksityisen sektorin, kuntasektorin ja valtion － Palkkatiedot saadaan –Työmarkkinajärjestöiltä (EK, Valtion työmarkkinalaitos) –Omasta tiedonkeruusta (kuntasektori, järjestäytymättömät yritykset) － Palkkoja voidaan tarkastella mm. sukupuolen, ammatin, koulutuksen sekä yrityksen toimialan ja sijainnin perusteella Sampo Pehkonen5

Palkkarakennetilasto 2/2 － Mittaa säännöllisen työajan ansioita (SANS) ja kokonaisansioita (KANS) –SANS: Peruspalkan lisäksi kaikki palkanlisät ja luontoisedut –KANS: Peruspalkan lisäksi kaikki palkanlisät, luontoisedut ja lisä- ja ylityöt –Lomarahat ja tulospalkkiot eivät sisälly － Ansioita tilastoidaan kuukausi- ja tuntitasolla –Kuukausipalkkaisille laskettu tuntiansiot ja tuntipalkkaisille kuukausiansiot –Kuukausiansiot: sis. vain kokoaikaisia työntekijöitä –Tuntiansiot perustuvat maksettuihin tunteihin (ei tehtyihin tunteihin) Sampo Pehkonen6

Palkkaerot: perustapaus － Kaikkien suomalaisten kokoaikaisten miesten keskiansiot: / kk － Kaikkien suomalaisten kokoaikaisten naisten keskiansiot: / kk –Palkkaero  (1 – (3003 / 3625)) = 17 prosenttia － STM: ”Keskimäärin säännöllisen työajan perusteella maksettava naisen palkka on noin 17 % miehen palkkaa pienempi.” － Eurostat laskee oman indikaattorinsa ”Unadjusted gender pay gap” samalla periaatteella, mutta tuntiansioista –Eurostat laskee (tai tosiasiallisemmin ohjeistaa laskemaan) palkkaerot palkattujen tuntien pohjalta, ei tehtyjen Sampo Pehkonen7

Mistä puhutaan, kun puhutaan palkkaerosta? － Vaikuttaa siltä että mediassa ja mielikuvissa palkkaerolla viitataan –Miesten ja naisten keskipalkkojen eroon koko kansantalouden tasolla –Miesten ja naisten keskipalkkojen eroon kun he toimivat samassa ammatissa –Miesten ja naisten keskipalkkojen eroon kun he toimivat samassa ammatissa ja tekevät yhtä paljon työtunteja –Kaikkeen tältä välillä － Palkkaeron suuruus vaihtelee määritelmän mukaan Sampo Pehkonen8

Palkkaero prosentteina, kaikki työnantajasektorit Miesten ja naisten vertailutasoKokonaisansiot Säännöllisen työajan ansiot Säännöllisen työajan ansiot ilman vuorotyölisiä Kaikki kokoaikaiset palkansaajat17 % 18 % Sama Ammattiluokka 2010* (tarkin taso)8 %7 % Sama ammattinimike**6 %5 % Sama ammattinimike ja yritys / kunta / virasto4 %3 % Sama ammattinimike ja toimipaikka3 % 2 % Sampo Pehkonen9 * Tilastokeskuksen käyttämä virallinen ammattiluokitus ** Yritysten, kuntien ja virastojen itse määrittämä ammatti Lähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2014

Vertailuksi: palkkaero prosentteina, julkinen sektori (sis. kunta ja valtio) Miesten ja naisten vertailutasoKokonaisansiot Säännöllisen työajan ansiot Säännöllisen työajan ansiot ilman vuorotyölisiä Kaikki kokoaikaiset palkansaajat20 %18 % Sama Ammattiluokka 2010* (tarkin taso)4 %3 %2 % Sama ammattinimike*2 % 0 % Sama ammattinimike ja kunta / virasto1 % 0 % Sama ammattinimike ja toimipaikka1 % 0 % Sampo Pehkonen10 * Tilastokeskuksen käyttämä virallinen ammattiluokitus ** Yritysten, kuntien ja virastojen itse määrittämä ammatti Lähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2014

Vertailuksi: palkkaero prosentteina, yksityinen sektori － LISÄÄ KUVA Sampo Pehkonen11 Miesten ja naisten vertailutasoKokonaisansiot Säännöllisen työajan ansiot Säännöllisen työajan ansiot ilman vuorotyölisiä Kaikki palkansaajat16 %14 % Sama Ammattiluokka 2010* (tarkin taso)9 % 8 % Sama ammattinimike**8 %7 % Sama ammattinimike ja yritys5 % 4 % Sama ammattinimike ja toimipaikka5 %4 % * Tilastokeskuksen käyttämä virallinen ammattiluokitus ** Yritysten, kuntien ja virastojen itse määrittämä ammatti Lähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2014

Lopuksi － Mitä samankaltaisemmaksi työnkuva viedään, sitä pienemmäksi palkkaero muuttuu –Ammattirakenne on suurin palkkaeron selittäjä –Yksityisellä sektorilla silti selkeä ero (4 %) –Edellisissä laskelmissa huomioitu ammattien vaativuusryhmät vain osittain, ei huomioitu tehtyjä työtunteja, työkokemusta tai muita mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä － Kuitenkin palkkaero kansantalouden tasolla huomattavan suuri –Miksi naiset ovat matalapalkkaisimmissa ammateissa? –Ovatko naiset matalammissa vaativuusryhmissä? Sampo Pehkonen12

Tasa-arvolaki, palkkaeron määrittely － Tasa-arvolaki: ”Jos palkkakartoituksen vaativuus- tai tehtäväryhmittäinen taikka muulla perusteella muodostettujen ryhmien tarkastelu tuo esiin selkeitä eroja naisten ja miesten palkkojen välillä, työnantajan on selvitettävä palkkaerojen syitä ja perusteita. Jos työpaikalla on käytössä palkkausjärjestelmiä, joissa palkat muodostuvat palkanosista, esiin tulleiden erojen syiden selvittämiseksi tarkastellaan keskeisimpiä palkanosia.” － Tilastonlaatijan näkökulmasta – (vaikkakin suomalaiset lähdeaineistot ovat erittäin laadukkaita) – palkkaerolaskelmien tekeminen tällä tasolla ei ole mahdollista － Jo ammatin yksikäsitteinen määrittely on vaikeaa Kansainvälinen ammattiluokitus Työnantajien käyttämät ammattinimikkeet Sampo Pehkonen13

Ammattinimikkeestä ammattiluokaksi － Virallisissa yhteyksissä ammatteja luokitellaan Ammattiluokitus 2010 mukaan － Siinä on tarkimmillaan 550 luokkaa － － Palkka-aineistossa noin ammattinimikettä － Esim. Ammattiluokituksen 2010 luokka ”5223 myyjät” sisältää mm. ammattinimikkeet –Valokuvaustarvikemyyjä –Huonekalu- ja mattomyyjä –Jalkinemyyjä –Kirjakaupanmyyjä –Vaate- ja asustemyyjä –Kosmetiikkamyyjä –Muut I-ryhmän myyjät –Henkilöautomyyjä –Varaosa- ja tarvikemyyjä –Raskaskalustomyyjä Sampo Pehkonen14