Kirurgisen potilaan hoito PERIOPERATIIVINEN HOITO

MUISTAMMEKO VIELÄ PERUSKÄSITTEET?

PREOPERATIIVINEN HOITO Preoperatiivinen käynti Suorituskyvyn arviointi Leikkausriskien tunnistaminen Leikkauskelpoisuuteen vaikuttavien sairauksien hoito Potilaan informointi Järjestetään 1-3 vk ennen toimenpidettä Sh, leikkaava kirurgi sekä anestesialääkäri

ETSIKÄÄ MITÄ TARKOITTAA ASA LUOKAT?

ASA- LUOKAT ASA 1 on terve alle 65-vuotias ja yli 1-vuotias ASA 2 on yli 65-vuotias terve tai henkilö, jolla on lievä perussairaus. ASA 3 on henkilö, jolla on vakava toimintaa rajoittava perussairaus. ASA 4 on henkilö, jolla on vakava henkeä uhkaava perussairaus. ASA 5 on kuolemansairas henkilö, jonka elinikä ilman leikkausta on alle 24h

PREOPERATIIVINEN HOITO Tarkkailu; Leikkausalueen iho Ihorikot ja ihottuma voivat olla este leikkaukselle Muut infektiot Ylähengitystie-, hammas-, virtsatieinfektio Orientoituneisuus Päihteiden käyttö Hoidettavaan vaivaan tai perussairauksiin liittyvät oireet

MITÄ LABROJA TAI TUTKIMUKSIA POTILAILTA PITÄISI OTTAA?

PREOPERATIIVINEN HOITO Esitiedot Allergiat, aikaisemmat anestesiat Tarvittaessa alkoholipromillet EKG, verenpaine, syke, saturaatio Pituus ja paino U-KemSeul Thorax rtg Laboratoriokokeet PVK, K, Na, Krea Veriryhmä ja sopivuuskoe (X-koe) voimassa 5vrk

PREOPERATIIVINEN HOITO Selvitetään potilaalle Leikkauksen aihe ja valmistelut Leikkaajan nimi ja aikataulut Anestesiamenetelmät Leikkauksen jälkeinen hoito Tarkkailu heräämössä ja osastolla

PREOPERATIIVINEN HOITO Leikkauksen jälkeen tarvittavien harjoitusten ohjaaminen Hengitysharjoitukset ja pullo-pep Liike- ja voimisteluohjeet Sängystä nousu ja sänkyyn meno Laskimotukoksen ja keuhkoembolian ehkäisy Haavojen kiristymisen, venymisen ja repeämisen ehkäisy Turvallinen yskiminen

PREOPERATIIVINEN HOITO Täytetään anestesiakaavake yhdessä potilaan kanssa Päivämäärä Osasto Paino ja pituus Laboratoriovastaukset Verenpaine, pulssi ja saturaatio Potilaan perussairaudet Aikaisemmat leikkaukset ja niiden sujuminen Allergiat Lääkitys Proteesit tai vierasesineet t).

PREOPERATIIVINEN HOITO Anestesiaa varten oltava ravinnotta 6h Iv-nesteytys aloitetaan diabeetikoille Insuliinihoitoa ei saa lopettaa leikkauksen vuoksi! potilaille, jotka olleet pitkään ravinnotta runsaiden vuotojen vuoksi Tarvittaessa suoli tyhjennetään ja laitetaan kestokatetri Perussairauksien hoitotasapaino tarkistetaan Diabeetikoilla mitataan verensokeri Marevan potilailla tarkistetaan INR-arvo Marevan aina tauolle ennen leikkausta!

MITÄ POTILAAN/HOITAJAN TULEE TEHDÄ JUURI ENNEN LEIKKAUKSEEN MENOA?

PREOPERATIIVINEN HOITO Leikkausaamuna Peseytyminen suihkuun tarpeen mukaan Suun, kynsien ja genitaalialueen tehostettu puhtaus Navan puhdistus veteen kostutetuilla pumpulipuikoilla vatsan alueen leikkausta varten Ihokarvojen poisto tai lyhennys

PREOPERATIIVINEN HOITO Leikkausaamuna Vuode: puhdas poikkilakana ja tyynyliina Leikkausta varten varataan tarpeen mukaan tyynyt ja muut apuvälineet Vaatetus: Avopaita ja housut Lääkinnälliset hoitosukat mitataan ja puetaan Korut ja kellot riisutaan. Kuulolaite saa jäädä, samoin puudutuksella tehtävissä leikkauksissa hammasproteesit Silmälasit mukaan, jos potilas ei tule toimeen ilman niitä

PREOPERATIIVINEN HOITO Lääkitseminen Anestesialääkäri päättää mitä kotilääkkeitä potilas saa ottaa leikkausaamuna Unilääke tarvittaessa edellisenä iltana Esilääkitys Tuntia ennen saliin menoa Yleensä Diapam 5-10mg ja kipulääke Potilaan tulee käydä wc:ssä ennen esilääkkeen antoa Mikrobilääkeprofylaksia tarvittaessa

PREOPERATIIVINEN HOITO Leikkaussaliin siirto Esilääkitty potilas siirretään saliin sängyllä, lääkitsemätön potilas voi kävellä, sänky tulee kuitenkin ottaa mukaan Jos potilaalla omat astma / muut hengityssairaus inhalaatiolääkkeet, ne tulee ottaa mukaan saliin Leikkausosaston sairaanhoitajalle annetaan Suullinen raportti Esitäytetty anestesialomake Potilaan sairauskertomus Tarvittavat muut paperit ja rtg kuvat

POSTOPERATIIVINEN HOITO Hoidon tavoitteena on verenkierron ja hengitystoiminnan sekä muiden elintoimintojen vakauttaminen siten, että leikkauksesta ja anestesiasta toipuminen sujuisi ongelmitta Tarkkailun tiheys riippuu potilaan voinnista MITÄ HOITAJANA TEKISIT KUN HAET POTILAAN LEIKKAUKSESTA?

POSTOPERATIIVINEN HOITO Tarkkailu Tajunta Uneliaisuus, sekavuus, levottomuus Hengittäminen hengitystiheys, hengenahdistus Iho Kosteus, väri, lämpö Erittäminen virtsaaminen, suolen toiminta, hikoilu Pahoinvointi, oksennukset Kipu

POSTOPERATIIVINEN HOITO Tarkkailu Dreenit, liuskat, nenämahaletku, katetrit, infuusiot Paikoillaan pysyminen, toiminta, eritteiden laatu ja määrä Muista dokumentoida eritysten määrä Haava-alue Vuoto, haju, punotus, turvotus, kipu, ympäröivän ihon kunto Kipsatun tai leikatun raajan ääreisosien Tunto, lämpö, väri, turvotus, asento ja liikkuvuus Ihon tunnon ja lämmön palautuminen spinaali- tai epiduraalipuudutuksen jälkeen

LEIKKAUSHAAVAN HOITO Puhdas kirurginen haava paranee yleensä ilman ongelmia Haava hoidetaan steriilisti 24h leikkauksesta jos haava vuotaa, lisätään sidoksia jos vuotoa on reilusti, haava tarkistetaan ja sidokset vaihdetaan steriilisti Riippuen tmp:stä haava avohoitoon 24h kuluttua leikkauksesta Vuotoa voi rauhoitella kylmäpusseilla Jos tuore leikkaushaava aukeaa laita päälle NaCl kostutetut keittosuolaliinat ja mahdollisesti haavaa tukeva sidos ole välittömästi yhteydessä päivystävään lääkäriin.

HAAVADREENI Dreeni = laskuputki on osa haavaimujärjestelmää Haavaimujärjestelmä voi toimia alipaineella eli aktiivisena imuna tai ilmalla eli passiivisesti, ilman imua Haavadreeni johtaa tihkuvaa verta ja kudosnestettä pois leikkausalueelta Haavadreenin avulla voidaan ehkäistä infektioiden syntyä ja turvotuksia sekä edistää leikkausalueen paranemista Leikkausalueelle voidaan laittaa yksi tai useampi haavadreeni Dreenin hoitoon kuuluu tarkkailla haavadreeniä ympäröivän kudoksen turvotuksia ja väriä keräyspussiin tulevaa eritettä ja sen laatua imujärjestelmän toimivuutta

POSTOPERATIIVINEN HOITO Verenpaine ja syke mitataan tiheästi jos on haavavuotoa suuri leikkaus pitkäkestoinen anestesia kohonnut verenvuotoriski mitataan vähintään kerran vuoron aikana Happisaturaatio, normaali yli 90% tarvittaessa happilisä Lämpö mitataan kerran päivässä ja lisäksi tarpeen mukaan Sahaava kuume ilman paikallisia oireita viittaa sepsikseen Sepsistä epäiltäessä otetaan veriviljelyt x 2, crp, pvk, knk

POSTOPERATIIVINEN HOITO Pitkä anestesia tai iso leikkaus jäähdyttävät potilasta Turvataan potilaan lämpötila Helpotetaan hengittämistä ja ehkäistään keuhkokuumetta Yskimis- ja hengitysharjoitukset Pullo-pep tehostaa kaasujenvaihtoa ja liman irtoamista Kireät siteet, esim. M-side, löysätään tarvittaessa

POSTOPERATIIVINEN HOITO Leikkauskivun hoito Potilaalle kerrotaan oireenmukaisesta kivun hoidosta Potilas otetaan mukaan kivun arviointiin ainakin kerran vuoron aikana ja lääkkeen annon yhteydessä Kivun mittaaminen (VAS), arviointi ja dokumentointi tulee olla säännöllistä Jos VAS > kolme, tulee kipulääkitä tunnin kuluttua tarkistetaan kipulääkkeen teho Potilaalla tulee olla peruskipulääkitys ja lisäksi annetaan tarvittavia lääkkeitä Lääkkeet annostellaan per os aina, kun se on mahdollista Asentohoidot

POSTOPERATIIVINEN HOITO Kivun hoito Postoperatiivinen suurikin sydäninfarkti voi olla melko kivuton Koska potilas keskittyy seuraamaan leikkausalueen kipua Potilaan kipu on hoidossa hyvän kipulääkityksen ansioista Postoperatiivinen sydäninfarkti kuolleisuus Jos herää epäily sydänoireista, tulee aina ottaa ekg ja yhteys päivystävään lääkäriin

POSTOPERATIIVINEN HOITO Kipusokin hoito Hoitamaton akuutti kipu saattaa johtaa vasomotoriseen sokkiin = kipusokki Potilaan haastattelu, tajunta, verenpaine, syke, happisaturaatio, pupillien koko ja symmetrisyys, nestetasapaino, tunnustelu Hoito: i.v. opioidi on riittävän tehokas ja nopeavaikutteinen Tarkkaillaan potilasta riittävän usein, ettei kipusokki tilanteeseen ajauduta

POSTOPERATIIVINEN HOITO Antikoagulanttihoito Tavoitteena ehkäistä ja hoitaa verihyytymien muodostumista, aivohalvauksia ja keuhkoembolioita Lähes kaikille leikkauspotilaille aloitetaan joku antikoagulanttihoito (mm.Klexane, Arixtra, Fragmin, Innohep ym) Vasta-aiheina verenvuodot, vuototaipumus Lääkkeet annetaan joko suun kautta tai pistetään sc.

POSTOPERATIIVINEN HOITO Ravitseminen ja nesteytys: Suuta saa yleensä kostuttaa heti tmp:n jälkeen Nokkamuki potilaalle Puudutusleikkauksien jälkeen saa ruokailla vapaasti Pahoinvoinnin välttämiseksi aluksi varovasti Anestesialeikkauksien jälkeen saa ruokailla 4-6h kuluttua, jos vointi hyvä

POSTOPERATIIVINEN HOITO Ravitseminen ja nesteytys: Suolistoleikatun potilaan kuivuminen ja elektrolyyttihäiriöt ehkäistään iv-nesteytyksellä vähitellen siirrytään nestemäiseen ja kevyeen ruokaan lääkäri antaa luvan syömiseen Parenteraalisessa ravitsemuksessa suun kuivuminen, haavaumat ja pahanhajuinen hengitys ehkäistään suuhygieniaa tehostamalla

POSTOPERATIIVINEN HOITO Erittäminen: Jäännösvirtsan mittaaminen ja tarvittaessa kertakatetrointi jos edellisestä virtsaamisesta kulunut 6h Suolen toiminnasta huolehditaan tarvittaessa laksatiiveilla

POSTOPERATIIVINEN HOITO Liikkuminen Kipulääkitys ennen liikkeelle lähtöä Ensimmäisessä vuoteesta ylösnousussa hoitaja on aina läsnä Trombiprofylaksina nilkkoja ja varpaita koukistellaan ja ojennetaan Potilaiden varausluvat, asentohoito, vuoteessa kääntyilyt sekä siirtymiset vuoteeseen ja sieltä pois aina ohjeen mukaan potilaskohtaisesti Fysioterapeutin konsultaatio tarvittaessa

POSTOPERATIIVINEN HOITO Painehaavojen riskialueet Lantion seutu: ristiselkä, istuinkyhmy, lonkkaluut Alaraajat: kehräsluut, sääriluu, kantapäät Pää: takaraivo, korvanlehdet Ylävartalo: kyynärpäät, lapaluiden kärkialueet, selkäranka Painehaavojen ehkäisy Liikkuminen Oikein toteutettu asentohoito Hyvän yleiskunnon ylläpitäminen Hyvä hygienia Iho pidetään ehjänä ja kuivana Ehkäistään ihon venyminen, hankaus ja kosteus

POSTOPERATIIVINEN HOITO Tapaturmien ehkäisy Jos potilas levoton: vuoteeseen laidat, lepositeet? Mahdollinen levottomuuden syy selvitetään anestesia aineet, kipu, riittämätön happeutuminen, virtsaamisen tarve, päihteiden väärinkäyttö Järjestetään tarkoituksenmukaiset apuvälineet liikkumiseen

KIRURGISEN POTILAAN HOITO Tärkeää kirjata kirurgisen potilaan voinnista kaikki olennainen, jotta tarvittaessa voidaan seurata potilaan voinnissa tapahtuvia muutoksia ehkäistä mahdollisesti tulevia ongelmia