Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1.Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2.Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4.Rahoitusjärjestelmä 5.Lainavarojen markkinat 6.Kertausta

1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa Kansantaloudessa investoinnit rahoitetaan säästämällä Säästäminen on kulutuksesta luopumista Säästäjät ja investoijat voivat kuitenkin olla eri henkilöitä –jokaisen ei tarvitse itse ensin säästää ja sitten investoida –…vaan voi lainata varoja muilta Kansantalouden tilipidossa näitä asioita ei kuitenkaan pystytä kuvaamaan yksittäisen ihmisen tasolla vaan sektoreittain –Kotitaloudet, yritykset, julkinen valta, ulkomaat Rahoitusjärjestelmän tehtävänä on kanavoida säästöt investointien rahoittamiseen

Investointeja tarvitaan pääomakannan kartuttamiseen ja ylläpitoon Olkoon K t = pääomakanta periodin t alussa I t = investoinnit periodin t aikana D t = δK t = pääoman poistuma periodina t, 0< δ<1 Pääomakanta periodin t+1 alussa on siten: K t+1 = K t + I t – D t = K t + I t – δK t eli K t+1 = I t + (1- δ)K t

Investoinnit rahoitetaan säästämällä I t = S t...ja säästäminen on se osa tuloista, jota ei kuluteta S t = Y t – C t – G t Tässä oletamme talouden suljetuksi, jolloin X = M = 0. G = julkisen vallan rahoittama kulutus

Julkinen valta kerää verotuloja T yksityiseltä sektorilta menojensa G rahoittamiseksi Kotimainen säästäminen S voidaan jakaa kahteen komponenttiin — yksityiseen ja julkiseen: S = (Y – T – C) + (T – G) Yksityisen sektorin säästäminen = Y – T – C –voidaan edelleen tarvittaessa jakaa kotitalouksien ja yritysten säästämiseen Julkisen sektorin säästäminen = T – G –julkisyhteisöjen talous on ylijäämäinen jos T > G ja alijäämäinen jos T < G

2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa Avoimen talouden huoltotase on Y = C + I + G + X – M Koska kotimainen säästäminen on S = Y – C – G...niin sillä voidaan rahoittaa investoinnit ja vaihtotaseen ylijäämä S = I + X – M Kotimaiset säästöt voidaan siis joko investoida kotimaassa tai antaa lainaksi ulkomaille: –Vaihtotaseen ylijäämä X – M = nettolainananto ulkomaille, net capital outflow, NCO

Identiteetti S = I + X – M voidaan kirjoittaa myös toisella tavalla: I = S + (M – X) Kotimaiset investoinnit voidaan rahoittaa kotimaisella säästämisellä S tai vaihtotaseen alijäämällä M – X eli ulkomaisella nettolainanotolla Suomessa tällä hetkellä X S

3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa Meillä kotitaloudet ovat perinteisesti olleet rahoitusalijäämäinen sektori (pl luvun alku) –kotitalouksien säästäminen < niiden investoinnit –kotitaloudet investoivat asuntoihin Julkisyhteisöt (kunnat ja valtio) ovat perinteisesti olleet rahoitusylijäämäinen sektori –1990-luvun lama oli poikkeus –… jonka jälkeen useita vuosia T > G –... mutta nykyinen taantuma muutti sektorin taas alijäämäiseksi

Yritykset ovat ennen olleet alijäämäinen sektori, mutta nyt niillä on rahoitusylijäämä –tilanne muuttui 1990-luvun laman jälkeen –yritykset siten investoivat vähemmän kuin säästävät Vaihtotaseemme −oli ennen 1990-luvun lamaa alijäämäinen −sitten pitkään ylijäämäinen −mutta kääntyi vuonna 2011 taas alijäämäiseksi Seuraavan kuvion tiedot ovat Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidosta: Sektoritilit -> nettoluotonanto sektoreittain

Kuvio 1. Sektorien rahoitusylijäämät osuutena bruttokansantuotteesta Suomessa, , %

Johtopäätöksiä Yrityssektori on viime vuosina ollut rahoitusylijäämäinen –se ei investoi kaikkia jakamattomia voittojaan −investointien osuus kansantuotteesta on alhainen Vaihtotaseen aiempi ylijäämä on muuttunut pieneksi alijäämäksi −Yrityssektorin ylijäämä ei riitä kattamaan kotitalouksien ja julkisen sektorin yhteenlaskettua alijäämää Julkisyhteisöt velkaantuvat taantuman ja väestön ikääntymisen vuoksi

Lähde: Valtiovarainministeriö Kuviot 2 - 4: Julkisyhteisöjen tulot ja menot, rahoitusjäämät ja velka

Lähde: Valtiovarainministeriö Kuvio 3.

Lähde: Valtiovarainministeriö Kuvio 4.

Julkisyhteisöjen bruttovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen (%) eräissä euromaissa Lähde: Eurostat, Pohjola

4. Rahoitusjärjestelmä Edellä opitun mukaan investoinnit rahoitetaan säästämällä eli kulutuksesta luopumalla Käytännössä investointi- ja säästämispäätökset ovat eri talousyksiköiden tekemiä Rahoitusjärjestelmä (financial system) muodostuu niistä mekanismeista, jotka siirtävät rahoituspääomia talousyksiköltä toiselle – esimerkiksi säästäjältä investoijalle Järjestelmän muodostavat –osake- ja velkakirjamarkkinat –pankit ja sijoitusrahastot –vakuutuslaitokset, eläkerahastot ym instituutiot

5. Lainavarojen markkinat Lainavarojen (loanable funds) markkinat ovat sellaiset, jossa säästäjät toimivat tarjoajina ja investoijat kysyjinä Lainavaroilla tarkoitetaan kaikkea sitä tuloa, joka on päätetty säästää eikä kuluttaa itse Reaalikorko toimii lainan hintana, ja se määräytyy lainavarojen kysynnän ja tarjonnan perusteella Lainavarojen tarjonta on sitä suurempaa mitä suurempi on korko Lainavarojen kysyntä on sitä pienempää mitä suurempi on korko

Kuvio 4. Lainavarojen markkinat Lainavarat 0 Korko- kanta Tarjonta Kysyntä r* L* Copyright©2004 South-Western

Politiikkaa Säästämisen kannustaminen esimerkiksi verovähennyksin lisää lainavarojen tarjontaa ja laskee korkokantaa — kuvio 5 Investoimisen kannustaminen esimerkiksi verohelpotuksin lisää lainavarojen kysyntää ja nostaa korkokantaa – kuvio 6 Valtion budjettialijäämä nostaa korkokantaa ja vähentää lainavarojen määrää – kuvio 7 –valtion on rahoitettava alijäämä velanotolla –tämä vähentää lainavarojen tarjontaa yksityiselle sektorille –korko nousee ja vaihdettu määrä laskee –valtion velanoton seurauksena on syrjäytymisvaikutus, crowding out, -- yksityiset investoinnit laskevat

Kuvio 5. Lainavarojen tarjonnan lisäys Lainavarat 0 Korko - kanta Tarjont a, S 1 S2S mikä alentaa korkokantaa ja lisää lainavarojen markkinoilla vaihdettua määrää Kysyntä 1. Säästämisen verokannusteet lisäävät lainavarojen tarjontaa r1*r1* L1*L1* r2*r2* L2*L2*

Kuvio 6. Lainavarojen kysynnän lisäys Lainavarat 0 Korko- kanta 1. Investointien verokannusteet lisäävät lainavarojen kysyntää mikä nostaa korkokantaa ja lisää markkinoilla vaihdettavien lainavarojen määrää Tarjonta Kysyntä D1D1 D2D2 r1*r1* L1*L1* r2*r2* L2*L2*

Kuvio 7. Valtion budjettialijäämän vaikutus Lainavarat 0 Korko- kanta ja vähentää lainavarojen markkinoilla vaihdettua määrää S2S mikä nostaa korkokantaa Tarjonta, S 1 Kysyntä L1*L1* r1*r1* L2*L2* r2*r2* 1. Budjettialijäämä vähentää laina- varojen tarjontaa yksityiselle sektorille

EU:n vakaus- ja kasvusopimus EU-maiden johtajat sopivat vuonna 1997, että euromaan julkistalouden alijäämä ei saa ylittää kolmea vuotta peräkkäin kolmea prosenttia BKT:sta eikä maan julkinen velka saa ylittää 60:tä prosenttia BKT:sta Rangaistukseksi rikkomuksesta voidaan määrätä sakko, joka voi olla 0,5 % maan BKT:sta Vuonna 2004 Saksan ja Ranskan alijäämä ylitti jo kolmantena peräkkäisenä vuonna 3 %:n rajan; Kreikassa paljastui tilastoväärennös. Vuonna 2005 sopimusta tarkistettiin siten, ettei alijäämän sallita ylittävän 3 prosenttia normaalin suhdannekehityksen oloissa Joku vuosi sitten tehtiin valtiosopimus, jossa euromaat sitoutuvat siihen, ettei budjetin ns. rakenteellinen alijäämä saa olla suurempi kuin 0,5 % BKT:sta –Rakenteellisella alijäämällä tarkoitetaan suhdannevaihteluista puhdistettua alijäämää

6. Kertausta Kansantalouden rahoitusjärjestelmän tehtävänä on kanavoida varoja niiltä, jotka haluavat säästää osan tuloistaan, niille, jotka haluavat ottaa lainaa. Suljetussa kansantaloudessa säästäminen = investoinnit (S = I). Rahoitusjärjestelmä on mekanismi, joka hoitaa sen, että tämä kansantalouden tilinpidon identiteetti pätee käytännössä eli että jonkun säästöjä vastaa toisen investoinnit. Kansantalouden tilipidossa tätä asiaa ei pystytä kuvaamaan yksittäisen kotitalouden tai yrityksen tasolla vaan pelkästään sektoritasolla (kotitaloudet, yritykset, julkinen valta, ulkomaat).

Korkokanta määräytyy rahoitusmarkkinoilla lainavarojen kysynnän ja tarjonnan perusteella. Taloustieteen kuudennen perusperiaatteen mukaan markkinat on hyvä instituutio voimavarojen kohdentamiseksi –tämä pätee myös rahoitusmarkkinoihin –rahoitusmarkkinat ovat erikoisia siinä mielessä, että ne toimivat linkkinä nykyhetken ja tulevaisuuden välillä –lainavarojen tarjoajat eli säästäjät säästävät nyt kuluttaakseen enemmän tulevaisuudessa –lainavarojen kysyjät haluavat investoida nyt enemmän saadakseen suuremmat tulot tulevaisuudessa

Talouspolitiikan ja erilaisten tapahtumien vaikutusta korkokantaan voidaan tarkastella lainavarojen kysynnän ja tarjonnan avulla Julkisen talouden budjettialijäämä vähentää säästämistä ja siten investoimiseen käytettävissä olevia lainavaroja. Seurauksena on työn tuottavuuden ja BKT:n kasvuvauhdin hidastuminen lyhyellä aikavälillä ja maan köyhtyminen pitkällä aikavälillä kasvuteorian oppien mukaan