Osa 20 Suhdannevaihtelut 1.Tähän mennessä opittua 2.Potentiaalinen tuotanto ja tuotantokuilu 3.Suhdannevaihtelujen määritelmä ja mittaaminen 4.Suhdannevaihtelujen selittäminen 5.Kokonaiskysyntä 6.Kokonaistarjonta 7.Suhdannevaihtelujen syyt Mankiw & Taylor Ch 34; Taloustieteen oppikirja, luku 12

1. Tähän mennessä opittua Mikrotaloustieteen mukaan vakaassa ympäristössä kansantalous asettuu tilaan, jossa –kaikki hyödykemarkkinat ovat tasapainossa –... ja työmarkkinat tilassa, jossa on vain rakenteellista työttömyyttä, eli työttömyys on tasapainotasollaan –työllisyys on silloin luonnollisella eli tasapainotasollaan L E –kutsutaan tätä työllisyyden ja sitä vastaavaa työttömyyden tasoa jatkossa luonnolliseksi tasoksi (natural) ja merkitään alaindeksillä N Reaalinen bruttokansantuote Y N = A F(K,L N ) kasvaa kasvuteorian selittämällä vauhdilla –Tämä kasvuvauhti määräytyy kansantalouden säästämisasteen ja teknologian A kehityksen perusteella, jos väestön määrä ei kasva, jolloin L N on vakio

Inflaatiovauhti asettuu keskuspankin säätelemän rahan tarjonnan kasvuvauhdin tasolle kvantiteettiteorian perusyhtälön M×V = P×Y N mukaisesti –=> inflaatiovauhti:  P/P =  M/M -  Y N /Y N –inflaatio on rahataloudellinen ilmiö Reaaliset ja rahataloudelliset tekijät määräytyvät siten toisistaan riippumatta –ns. klassinen dikotomia pätee

2. Potentiaalinen tuotanto ja tuotantokuilu Toteutunut reaalinen bruttokansantuote on kuitenkin vain harvoin – jos koskaan – edellä määritellyllä pitkän ajan luonnollisella eli potentiaalisella tasollaan Y N –kysyntä- ja tarjontasokkien vuoksi Toteutuneen bruttokansantuotteen voi kunakin vuonna ajatella koostuvan potentiaalisesta tuotannosta (potential output) ja suhdannetekijästä: toteutunut tuotanto Y = potentiaalinen tuotanto Y N + suhdannepoikkeama eli tuotantokuilu (output gap)

Tuotannon poikkeamaa potentiaalisesta kutsutaan myös tuotantokuiluksi Se on positiivinen, kun toteutunut tuotanto on potentiaalista korkeampi, ja negatiivinen, kun se on potentiaalista pienempi Edellisessä tapauksessa kansantalouden sanotaan olevan korkeasuhdanteessa,... jälkimmäisessä tapauksessa matalasuhdanteessa Noususuhdanteessa BKT kasvaa potentiaalista nopeammin... ja laskusuhdanteessa puolestaan hitaammin Taantuma on tilanne, jossa BKT alenee Lama on poikkeuksellisen syvä taantuma –sellainen jossa BKT laskee kumulatiivisesti yli 10 %

3. Suhdannevaihtelujen määritelmä ja mittaaminen aika Bkt toteutunut tuotanto Y potentiaalinen tuotanto Y N matala- suhdanne korkea- suhdanne nousu- suhdanne lasku- suhdanne Kokonaiskysyntä Y = C + I + G + X – M

Tuotantokuilu (output gap) aika Bkt toteutunut tuotanto Y potentiaalinen tuotanto Y N matala- suhdanne = negatiivinen tuotantokuilu: Y < Y N korkeasuhdanne = positiivinen tuotantokuilu: Y > Y N tuotantokuilu (output gap) Kokonaiskysyntä Y = C + I + G + X – M

8 Suhdannepolitiikan (raha- ja finanssipolitiikan) tavoitteena on tasata suhdannevaihteluita (asiaan palataan seuraavassa luennossa) aika Bkt

Kasvupolitiikan (tai innovaatio- tai teknologiapolitiikan) tavoitteena on kiihdyttää talouskasvua aika Bkt

Rakennepolitiikalla sekä työllisyys- ja työvoimapolitiikalla on vain tasovaikutus aika Bkt Rakennepolitiikalla vaikutetaan tuotantopanosten (K ja L ) käytön tehokkuuteen, työllisyys- ja työvoimapolitiikalla työpanoksen (L) määrään

Suhdannevaihtelujen mittaamisen ongelmana on, ettei potentiaalista tuotantoa ei voi havaita...vaan se on jollakin tavoin estimoitava BKT:n havaituista arvoista Kaksi menetelmää: –poistetaan suhdannetekijä havaituista arvoista jollakin mekaanisella menetelmällä, esimerkiksi jollakin liukuvan keskiarvon menetelmällä kuvio 1 on tehty tällä tavoin –käytetään kansantalouden toimintaa kuvaavaa kokonaistaloudellista mallia Suomen Pankin Aino-malli on kehitetty tähän tarkoitukseen

Kuvio 1. Toteutunut ja potentiaalinen bkt sekä tuotantokuilu miljardia euroa viitevuoden 2000 hinnoinTuotantokuilu, %:a potentiaalisesta bkt:sta

Havaintoja Kuvion 1 oikea puoli on tehty vasemman puoleisesta vähentämällä havaitusta BKT:n arvosta potentiaalinen arvo ja suhteuttamalla potentiaaliseen –prosentuaalinen tuotantokuilu = 100×(Y-Y N )/Y N Korkeasuhdanteet –1980-luvun loppu –vuosituhannen vaihde – Matalasuhdanteet – –1990-luvun alun lama – : ”kaksoistaantuma”

Suhdannefaktoja 1)Suhdannevaihtelut ovat epäsäännöllisiä eivätkä ole ennustettavissa 1990-luvun lamaa ei kukaan osannut ennustaa ei myöskään nykyistä taantumaa 2)Useat makrotaloudet suureet vaihtelevat yhdessä esimerkiksi BKT, investoinnit ja kulutus 3)Korkeasuhdanteessa työttömyys on luonnollista eli tasapainotasoaan alempi ja inflaatio kiihtyy 4)Matalasuhdanteessa työttömyys on luonnollista eli tasapainotasoaan suurempi ja inflaatio hidastuu

Kuvio 4. Suhdannefaktoja aika Bkt toteutunut tuotanto Y potentiaalinen tuotanto Y N työttömyys suurta, inflaatio hidastuu työttömyys vähäistä, inflaatio kiihtyy työttömyys luonnollisella tasollaan, inflaatiovauhti vakaa

4. Suhdannevaihtelujen selittäminen Talouskasvu –kasvuteoria kuvaa kansantuotteen ja elintason kasvua pitkällä aikavälillä –selittää näiden muuttujien trendikasvua Työttömyys –työttömyyden teoria, jota edellä tarkastelimme, selittää työttömyyttä pitkällä aikavälillä –rakenteellisen tai tasapainotyöttömyyden teoria Raha ja inflaatio –rahan kvantiteettiteoria selittää rahan tarjonnan ja hintojen muutoksen välistä yhteyttä pitkällä aikavälillä –Klassinen dikotomia = rahapolitiikka ei vaikuta reaalisiin muuttujiin pitkällä aikavälillä

Suhdannevaihtelut –ovat BKT:n poikkeamia trendikasvusta –merkitsevät myös sitä että työttömyys voi poiketa sen tasapainotasolta –... ja sitä, että rahapolitiikkakin voi vaikuttaa reaalisiin suureisiin lyhyellä aikavälillä Suhdannevaihteluita kuvataan yleensä kahden muuttujan avulla –kokonaistuotannon määrä eli reaalinen BKT –kansantalouden hintataso ja sen muutos eli inflaatio Suhdannevaihtelujen perusmalli –kokonaistuotanto ja hintataso määräytyvät kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan perusteella

Kuvio 5. Suhdannevaihtelujen perusmalli: kokonaiskysyntä ja kokonaistarjonta Tuotannon määrä eli BKT Hinta- taso 0 Kokonais- tarjonta Kokonais- kysyntä Tuotannon tasapainotaso Hintojen tasapaino- taso Copyright © 2004 South-Western

5. Kokonaiskysyntä (aggregate demand) Tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntä kansantaloudessa muodostuu –kulutuksesta C –investoinneista I –julkisesta kulutuksesta G –nettoviennistä NX = X-M Kokonaiskysyntä Y = C + I + G + NX Samalla tavoin kuin yksittäisen hyödykkeen kysyntä on hinnan vähenevä funktio, on kokonaiskysyntäkin hintatason vähenevä funktio –hintatason laskiessa kysyntä kasvaa, noustessa se vähenee

Kuvio 6. Kokonaiskysyntäkäyrä Tuotannon määrä Hinta- taso 0 Kokonais- kysyntä P Y Y2Y2 P2P2 1. Hintatason lasku lisää tavaroiden ja palvelujen kysyttyä määrää. Copyright © 2004 South-Western

Kokonaiskysyntäkäyrä on laskeva seuraavista syistä Kulutuksen varallisuusvaikutus –hintojen laskiessa kuluttajat kokevat itsensä aiempaa varakkaammiksi, mikä lisää kysyntää Investointien korkovaikutus –rahan kvantiteettiyhtälöstä M × V = P × Y seuraa, että hintatason laskiessa halutaan pitää vähemmän käteiskassoja M –lainavarojen tarjonta kasvaa (ks. luento 17), mikä laskee korkokantaa ja lisää investointeja Viennin valuuttakurssivaikutus –hintatason laskiessa myös vientituotteiden hintoja voidaan laskea mikä lisää viennin määrää

Kokonaiskysyntäkäyrän siirtyminen Kokonaiskysyntäkäyrä siirtyy, jos kulutuksessa, investoinneissa, julkisessa kulutuksessa ja/tai viennissä tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat hintatasosta riippumatta Esimerkkejä –kotitaloudet ryhtyvät säästämään enemmän eli vähentävät kulutustaan –yritysten investointihalukkuus muuttuu vaikkapa teknologian muuttuessa –Eduskunta päättää lisätä tai supistaa valtion menoja –vientimarkkinoilla on nousu- tai laskukausi

Kuvio 7. Kokonaiskysyntäkäyrän siirtyminen Tuotannon määrä Hinta- taso 0 Kokonais- kysyntä D 1 P Y Kysynnän vahvistuminen lisää kysyntää kaikilla hinnoilla Kokonais- kysyntä D 2 Y2Y2

6. Kokonaistarjonta (aggregate supply) Pitkällä aikavälillä kokonaistarjontakäyrä on pystysuora –tarjonta on siten vakio, hintatasosta riippumaton –kuten kasvuteoriasta opimme, bruttokansantuote määräytyy pitkällä aikavälillä tuotantopanosten (työ ja pääoma) sekä teknologian tason perusteella Y = A F(K,L) –sovelletaan tätä oppia nyt siten, että L N on se työllisyyden luonnollinen tai tasapainotaso, joka vastaa rakenteellista eli tasapainotyöttömyyttä (luento 18) –tuotannon luonnollinen taso on siten Y N = A F(K,L N ) –hintataso ei vaikuta teknologiaan eikä tuotantopanoksiin Lyhyellä aikavälillä tarjontakäyrä on nouseva –hintatason noustessa tavaroiden ja palvelujen tarjonta kasvaa

Kuvio 8. Kokonaistarjontakäyrä pitkällä aikavälillä Tuotannon määrä Tuotannon luonnollinen taso Y N Hinta- taso 0 Pitkän ajan kokonais- tarjonta P2P2 1. Hinta- tason muutos ei vaikuta tavaroiden eikä palvelujen tarjottuun määrään pitkällä aikavälillä. P

Kokonaistarjontakäyrä on pystysuora pitkällä aikavälillä Tuotannon määrää kutsutaan luonnolliseksi tasoksi (natural rate of output) Y N –se vastaa sitä tuotannon määrää, joka saadaan kun työttömyys on luonnollisella eli tasapainotasollaan ja kun annettuna ovat pääomakanta ja teknologian taso Kokonaistarjontakäyrää siirtävät muutokset talouskasvun tekijöissä: –työ L –pääoma K –teknologian taso A

Talouskasvu ja inflaatio pitkällä aikavälillä Kokonaiskysyntä- ja tarjontakäyrien avulla voimme kuvata talouskasvua ja inflaatiota Kuvio 9: –tekninen kehitys siirtää kokonaistarjontakäyrää oikealle –jos kokonaiskysyntäkäyrä pysyy paikallaan, niin tätä johtaisi tuotannon kasvuun ja hintatason laskuun –keskuspankin lisätessä rahan tarjontaa kokonaiskysyntäkäyrä siirtyy oikealle selitetään myöhemmin tarkemmin –seurauksena on hintojen nousu samalla tavoin kuin jo opittiin kvantiteettiteoriasta M × V = P × Y

Kuvio 9. Talouskasvu ja inflaatio Tuotannon määrä Y 1980 AD 1980 AD 1990 Kokonais- kysyntä, AD 2000 Hinta- taso 0 Pitkän ajan kokonais- tarjonta, LRAS 1980 Y 1990 LRAS 1990 Y 2000 LRAS 2000 P Tekninen kehitys siirtää kokonais- tarjontakäyrää pitkällä aika- välillä ja nostaa hintatasoa mikä lisää tuotantoa... P 1990 P ja rahan tarjonnan kasvu siirtää kokonaiskysyntäkäyrää... Copyright © 2004 South-Western

Kokonaistarjontakäyrä on nouseva lyhyellä aikavälillä Hintojen noustessa tarjonta kasvaa ja laskiessa vähenee –Ks kuvio 10 Kolme teoriaa –väärinymmärrys (misperception) –jäykät palkat (sticky wages) –jäykät hinnat (sticky prices)

Kuvio 10. Kokonaistarjontakäyrä lyhyellä aikavälillä Tuotannon määrä Hinta- taso 0 Lyhyen aikavälin tarjonta 1. Hinta- tason lasku vähentää tavaroiden ja palvelujen tarjontaa lyhyellä aikavälillä. Y P Y2Y2 P2P2

Väärinymmärryksen teoria Havaitessaan oman tuotteensa hinnan laskeneen odotetun hinnan alapuolelle yritys vähentää tarjontaa, koska tulkitsee suhteellisen hinnan alentuneen –Kun esimerkiksi jäätelön valmistaja havaitsee jäätelön hinnan laskeneen, se tulkitsee tämän johtuvan jäätelön kysynnän heikentymisestä, jolloin tuotantoa on supistettava. Kaikkien hintojen laskiessa suhteelliset hinnat eivät kuitenkaan muutu Väärinymmärrys johtuu siitä, ettei yritys mitenkään pysty havaitsemaan kaikkia hintoja taloudessa yhtä aikaa Vasta pitkällä aikavälillä opitaan, etteivät suhteelliset hinnat muuttuneetkaan

Jäykkien palkkojen ja hintojen teoriat Nimellispalkat muuttuvat hitaasti, jolloin hintojen laskiessa tuotannon kannattavuus alenee, mikä saa yritykset supistamaan tuotantoaan –palkat sovitaan yleensä tietyksi ajaksi esimerkiksi vuodeksi kerrallaan Hintojen muuttaminenkin voi olla kallista (menu costs), jolloin hintatason laskiessa yrityksen tuotteen hinta voi olla liian korkea, mikä vähentää myyntiä ja siten tuotantoa –esimerkkinä vaikkapa uusien asuntojen hinnat

Lyhyen ja pitkän aikavälin yhdistäminen Lyhyellä aikavälillä kokonaistarjonta Y voi siis poiketa tuotannon pitkän aikavälin ”luonnollisesta” tasosta Y N Jos hintataso P putoaa alle sen ”odotetun” tason P e, niin tuotanto putoaa alle luonnollisen tason edellä esitettyjen teorioiden mukaan Tuotanto = tuotannon luonnollinen taso + vakio × (hintataso – odotettu hintataso) : Y = Y N + a (P – P e )jossa a = vakio Nyt Y = Y N kun P = P e Y > Y N kunP > P e Y < Y N kunP < P e

Kuvio 11. Pitkän aikavälin tasapaino Tuotannon luonnollinen taso Y N Tuotannon määrä Hinta- taso 0 Lyhyen aika- välin kokonais- tarjonta Y = Y N + a(P-P e ) Pitkän aikavälin kokonaistarjonta Kokonais- kysyntä A Tasapaino- hinta

Lyhyen aikavälin kokonaistarjontakäyrän siirtyminen Kokonaistarjontakäyrän asemaan vaikuttavat –tuotannon luonnollinen taso Y N –odotettu hintataso P e Käyrä siirtyy oikealle, jos tuotannon luonnollinen taso kasvaa, vasemmalle, jos se pienenee –Y N riippuu edellä kerrotulla tavalla tuotantopanoksista sekä teknologiasta Lyhyen aikavälin kokonaistarjontakäyrä siirtyy vasemmalle, jos odotettu hintataso P e kasvaa –sillä Y = Y N + a(P-P e )  P = P e + (1/a) (Y-Y N ) Käyrä siirtyy oikealle, jos P e laskee

7. Suhdannevaihtelujen syyt Opimme edellä kuviossa 9 miten kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan mallia voi käyttää pitkän aikavälin talouskasvun ja inflaation selittämiseen Suhdannevaihtelut ovat tuotannon ja hintatason heilahteluja näiden tasapainourien ympärillä Niitä aiheuttavat ne tekijät, jotka vaikuttavat lyhyen aikavälin kokonaiskysyntäkäyrän tai kokonaistarjontakäyrän asemaan...siis ne tekijät jotka siirtävät lyhyen aikavälin kokonaiskysyntäkäyrää tai kokonaistarjontakäyrää

Kokonaiskysynnän siirtymän vaikutukset Kokonaiskysynnän siirtymä vaikuttaa lyhyellä aikavälillä sekä tuotannon määrään että hintatasoon...pitkällä aikavälillä vain hintatasoon Kuvio 12: –Alkutilanne A : kokonaiskysyntä AD 1 = lyhyen ajan kokonaistarjonta AS 1 = pitkän ajan kokonaistarjonta, jolloin tuotannon määrä on Y 1 = Y N ja hintataso on P 1 –Kokonaiskysyntä heikkenee asemaan AD 2, jolloin lyhyen ajan tasapainoksi tulee piste B, jossa tuotannon määrä on Y 2, joka on luonnollisen tason alapuolella, ja hintatasona on P 2, joka on alempi kuin P 1

Kuvio 12. Kokonaiskysynnän heikentyminen Tuotannon määrä Hinta- taso 0 Lyhyen ajan kokonais- tarjonta, AS Pitkän ajan kokonais- tarjonta Kokonais- kysyntä,AD A P Y AD 2 AS 2 1. Kokonaiskysynnän heikentyminen aiheuttaa tuotannon vähenemisen lyhyellä aikavälillä mutta ajan myötä lyhyen ajan kokonaistarjonta- käyrä siirtyy ja tuotanto palaa luonnolliselle tasolleen. C P3P3 B P2P2 Y2Y2

Kokonaiskysynnän heikentyminen on aiheuttanut matalasuhdanteen aika BKT toteutunut tuotanto Y tuotannon luonnollinen, potentiaalinen taso Y N matala- suhdanne = negatiivinen tuotantokuilu: Y < Y N A B C

Kuvio 12: –Pitkällä aikavälillä hintaodotukset muuttuvat eli odotettu hintataso P e laskee, mikä siirtää lyhyen ajan kokonaistarjontaa oikealle Tämä tapahtuu esimerkiksi siten, että odotetun hintatason alentuessa myös palkkavaatimukset laskevat, jolloin vallitsevalla hintatasolla tuotantokustannukset alenevat ja tarjonta kasvaa –Tasapaino löytyy kun kokonaistarjontakäyrä on siirtynyt asemaan AS 2 –Uusi tasapaino on pisteessä C, jossa tuotanto on palannut alkuperäiselle, luonnolliselle tasolleen Y 1 = Y N mutta hintataso P 3 on nyt alempi –Pitkällä aikavälillä kokonaiskysynnän heikentyminen näkyy siis vain hintatason laskuna

Kokonaistarjonnan siirtymän vaikutukset Lyhyen ajan kokonaistarjonnan heikentyminen vähentää tuotantoa, lisää työttömyyttä ja nostaa hintatasoa Kuvio 13: –kokonaistarjonta heikkenee siirtyen asemasta AS 1 asemaan AS 2 Esimerkiksi tuotannon välituotteena käytetyn öljyn hinta nousee, jolloin tuotannon kannattavuus heikkenee kaikilla hintatasoilla, mikä johtaa tarjonnan vähenemiseen –pitkän ajan tasapaino muuttuu pisteestä A lyhyen ajan tasapainoksi pisteessä B –tuotannon määrä alenee tasolta Y 1 tasolle Y 2 –hintataso nousee tasolta P 1 tasolle P 2 –talous on joutunut stagflaatioon eli tilanteeseen jossa hinnat nousevat vaikka tuotanto alenee

Kuvio 13. Kokonaistarjonnan heikentyminen Tuotannon määrä Hinta- taso 0 Kokonaiskysyntä ja nostaa hintatasoa alentaa tuotantoa Lyhyen aikavälin kokonais- tarjonnan heikentyminen... Lyhyen ajan kokonais- tarjonta, AS Pitkän ajan kokonais- tarjonta Y A P AS 2 B Y2Y2 P2P2 Copyright © 2004 South-Western

Kokonaistarjonnan siirtymän vaikutukset pitkällä aikavälillä Jos politiikan harjoittajat eivät reagoi mitenkään kokonaistarjonnan heikentymiseen, niin uusi tasapaino löytyy ennen pitkää odotusten sopeutumisen kautta –työttömyyden kasvu alentaa palkkavaatimuksia, odotettu hintataso laskee ja kokonaistarjontakäyrä siirtyy oikealle –uusi tasapaino löytyy ennen pitkää alkuperäisestä pisteestä A –sopeutuminen voi kestää kauan Entä jos sopeutumista autetaan lisäämällä kokonaiskysyntää vaikkapa valtion menoja G lisäämällä?

Kokonaiskysynnän vahvistamisen vaikutus, kuvio 14 Kokonaiskysyntää voidaan lisätä sopivalla määrällä siten, että sitä kuvaava käyrä siirtyy asemasta AD 1 asemaan AD 2, jolloin tuotanto palaa luonnolliselle tasolleen Seurauksena on se, että hintataso nousee edelleen tasolta P 2 tasolle P 3 Tämä politiikka voi nopeuttaa tuotannon paluuta alkuperäiselle, luonnolliselle tasolleen, mutta sen kustannuksena on inflaatio — hintatason nousu

Kuvio 14. Kokonaiskysynnän vahvistamisen vaikutus Tuotannon määrä Tuotannon luonnollinen taso Hinta- taso 0 Lyhyen ajan kokonaistarjonta AS Pitkän ajan kokonais- tarjonta Kokonaiskysyntä, AD P2P2 A P AS mikä nostaa hintatasoa edelleen mutta pitää tuo- tannon luonnollisella tasollaan politiikan harjoittajat voivat vastata lisäämällä kokonais- kysyntää Kun lyhyen ajan kokonais- tarjonta heikkenee... AD 2 C P3P3