IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Maatalous ja kaupungit keskiajalla.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
5. Keskiajan Eurooppa (keskiaika n. 500 – 1500jkr.)
Advertisements

Suomen keskiaika: Hallinto ja talous
Luku Antiikin Kreikan maanviljelijät ja kauppiaat, s. 52–58
Keskiajan kirjallisuus
Sanaristikko (historia) © Jussa Lehtinen
Kiina s. 46-.
Teollistuminen Vaikutuksia.
Neoliittinen vallankumous ja korkeakulttuurien synty
Keskiajan loppu: Mikä Euroopan kulttuurissa johti keskiajan ”loppumiseen” ? Suuri Skisma 1378 – 1415, jolloin kaksi kilpailevaa paavia, nakersi kirkon.
Neoliittinen vallankumous
Keskiaika n
Kuningas Matias I Omistaa suuren valtakunnan keskellä Eurooppaa.
Keskiajan maailmankuva, elämäntapa & keskiajan ”pimeys”
Japani avautuu ja uudistuu
S. 46- Kiina. Kiinan historia Yksi maailman vanhimmista kulttuureista, Homo Erectuksen jäänteitä miljoonan vuoden takaa Yhtenäinen Kiina (= Qin-dynastia)
EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI YH 4 Euroopan historia.
EUROOPPALAINEN IHMINEN Keskiaika. KAHTIA JAKAUTUNUT EUROOPPA  Itä-Rooma säilyi Länsi-Rooman tuhouduttua 476  Lännessä kansainvaellusten jälkeen vain.
Afrikkalainen elämäntapa Yhteisöllisyys, kulttuuri, sivistys.
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Välimeren alue antiikin aikaan.
SUOMI ENNEN AUTONOMIAA UUDEN AJAN ALKU: KUSTAA VAASA.
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Uusi aika koittaa: siirtomaat ja kansainvälinen kauppa.
Ylöjärven opetussuunnitelma luokka 5. LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA Keskeiset sisällöt oppiaineittain.
Noin   Kuka historiallinen henkilö on oppikirjan kannessa?  Mitä aikakautta Suomessa elettiin ennen keskiaikaa?  Millaista elämä oli silloin?
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Uusin aika. MAAILMA MUUTTUU 1900-luvulle tultaessa: Räjähdysmäinen väestönkasvu Muuttoliike maaseudulta kaupunkiin Siirtolaisuus.
SUOMI ENNEN AUTONOMIAA KESKIAIKA. KESKIAIKA SUOMESSA 1.VARHAISKESKIAIKA Muualla: SYDÄNKESKIAIKA Muualla: MYÖHÄISKESKIAIKA.
Uusi aika alkaa
KPL 11 VENÄJÄÄ YRITETÄÄN UUDISTAA Maaorjista talonpojiksi toimeentulo maanviljelystä talonpoika maaorjan asemassa –elämä raatamista.
KIINAN KULTTUURI Sivut 96107
KIINAN KULTTUURI Sivut 96107
Helsingin perustaminen
III KE SKIAJAN EUROOPPA
KESKIAJAN FEODAALIYHTEISKUNTA JA KARTANOTALOUS
Jokilaaksot.
Keskiajan ja renessanssin vertailu
Jokilaaksojen ensimmäiset korkeakulttuurit
1860-luvun murros Suomessa
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI
KESKIAJAN KULTTUURI ( ) Kristinuskon/ kirkon merkitys
Keskiaika Suomessa Noin
IRTI VANHASTA – 1860-LUVUN MURROS
Talonpoikia ja torppareita
KIINA. KIINA Oleellista Vanhin muinaisista kulttuureista Ainoa säilynyt Yhtenäinen Rodullisesti Kielellisesti Uskonnollisesti monikulttuurinen Kirjoitusjärjestelmä.
EUROOPPALAINEN IHMINEN
Keskiajan Suomen sääty-yhteiskunta
Suomen kaupunkien kehitys
Taidemusiikki ennen Sibeliusta
Uuden ajan murros - Keskiajan ja renessanssin vertailua
4. LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA
Luku Kauppiaita ja koronkiskureita, s. 87–93
Kiina Maailman mahtimaa TOPI,IDOR,JONI,VILJAM JA NIILA.
RUOTSIN NOUSU SUURVALLAKSI
Kuvia keskiajalta Sakari Koistinen 2010.
ELÄMÄÄ UUDEN AJAN EUROOPASSA
RoOMAsta tuli SUURVALTA
KESKIAJAN VÄESTÖ Luku Suuri kuolema, s. 94–103.
RANSKAN VALLANKUMOUS
Keskiajan kaupungissa
Maatalouden läpimurto ja korkeakulttuurien syntyminen
Keskiajan feodaaliyhteiskunta
Keskiajan kaupunkien elämää
Uuden ajan alun löytöretket
Yhteiskunnasta ja sen kehityksestä
KRISTINUSKO TULO SUOMEEN
III KE SKIAJAN EUROOPPA
4.8 Keskiajan maatalousyhteiskunta 4.9 Kauppiaita ja koronkiskureita
FEODALISMI eli LÄÄNITYSLAITOS
Luku Antiikin Kreikan maanviljelijät ja kauppiaat, s. 52–58
Näkökulmia kuvien ja tehtävien avaukseen: jokilaaksot
AFRIKKA s
LÄHI-ITÄ ja ISLAMIN ALUE
Esityksen transkriptio:

IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Maatalous ja kaupungit keskiajalla

FEODALISMIkuningas piispat, herttuat, kreivit ja paronit papit, ritarit ja virkamiehet kauppiaat, porvarit ja käsityöläiset maanviljelijät eli talonpojat

LÄÄNITYSLAITOS = Feodalismi Kuningas ”omisti” maan, mutta oli läänittänyt sen aatelistolle. Aatelisto puolestaan jakoi maan talonpoikien viljeltäväksi. Tosiasiassa omistussuhteet monimutkaisia

MAATALOUS Varhaiskeskiajalla kehittymätöntä –Alkeellinen viljelytekniikka –Ajan turvattomuus –Talonpojilla ei motivaatiota (maaorjuus) Sydänkeskiajalla merkittävä nousu –Ilmaston lämpeneminen –Kehittyneempi viljelymenetelmä –Tekninen kehitys (kääntöaura)  sadot suurenivat  väestönkasvu

MAATALOUS Myöhäiskeskiajalla notkahdus alaspäin –Ilmaston kylmeneminen –Musta surma  Sadot pienenivät  Asukasluku romahti

TEKNIIKKAA: KIINA –Valurauta (vrt. takorauta) –Ruuti – tykit –Paperi (kirjapainotaito Intiasta) –Kompassi –Posliini, silkki…

TEKNIIKKAA: ARABIA –Tuulimylly (pystyakseloitu) –Latinalaispurje –Astrolabi –Matematiikka: nolla, algebra –Arkkitehtuuri –Alkoholi

TEKNIIKKAA: EUROOPPA Tuulimylly (vaaka-akseloitu)  voimansiirto Kirjapainotaito (inkunaabeli) Tuliaseet Jalustin Pyöröaura Mekaaniset kellot Kääntöaura

KAUPUNGISTUMINEN Varhaiskeskiajan epävarmuus  Pako maaseudulle  Paluu luontoistalouteen  Kaupungit kuihtuivat Sydänkeskiajalla olot vakiintuivat –Viljan ylijäämä  Kaupan kasvu  Kaupunkien kasvu + uusien perustaminen  Porvariston mahti alkoi kasvaa Myöhäiskeskiajalla musta surma autioitti kaupunkeja –Toisaalta: Hansaliitto, kaukokauppa - ylellisyystuotteet

MIKÄ ON KAUPUNKI? Muuri Tori Kirkko Raatihuone Privilegiot Stadtluft macht frei

KESKIAJAN KAUPUNGIT A.Vanhoja roomalaisperäisiä (+) B.Kirkon perustamia hallintokeskuksia (-) C.Maallisen vallan perustamia hallintokeskuksia (-) D.Lääninherran perustamia kauppapaikkoja (-) E.Porvarien perustamia kauppapaikkoja (+) (+ = näistä kasvoi merkittäviä)

KUKA OMISTI KAUPUNGIN? Feodaalisen ajattelun mukaan lääninherra antoi kaupungille privilegiot eli erioikeudet Kaupungin tuli olla lääninherran valvonnassa (verot) Vaurastuttuaan kaupungit alkoivat irrottautua lääninherrojen vallasta –Osto/sota Kaupunkien itsenäistyminen ja kasvu  säätyjärjestelmä alkaa murentua

UUDEN AJAN IDUT Myöhäiskeskiajalla: Kaupan kasvu  porvariston nousu  kaupunkien kasvu –Porvaristo ei sopinut säätyjärjestelmään, joka perustui maan omistamiseen –Ryhmän vahvistuminen heikensi feodalismia ja siten koko valtarakennelmaa