Luku Metsästäjä ja keräilijä, s. 20–25 METSÄSTÄJIEN JA KERÄILIJÖIDEN ELÄMÄNTAPA METSÄSTÄJIEN JA KERÄILIJÖIDEN ELÄMÄNTAPA Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty.

Metsästäjien ja keräilijöiden elämäntapa Esihistorian ajan ihmisten elämäntavoista ei ole varmaa ja täsmällistä tietoa. Ajalta ei ole säilynyt kirjoitettuja lähteitä, siksi sitä kutsutaankin esihistoriaksi. Tutkijat pystyvät kuitenkin tekemään johtopäätöksiä löytöjen ja myöhempien keräilijä-metsästäjäheimojen elämän perusteella. Niukoista fossiili-, esine- ja kuvalöydöistä ei ole helppo tehdä päätelmiä. Miksi ei?

Elinkeinot Ravinnoksi kelpaavien kasvien ja eläinten (toukat, madot, hyönteiset, linnunmunat) keräily Tutkijoiden mukaan metsästäjä-keräilijät käyttivät ruoan hankintaan pääsääntöisesti vain muutaman tunnin päivässä, ja muu aika voitiin viettää vapaasti seurustellen. Isompien eläinten metsästys Varhainen ihminen saalisti jopa mammutteja. Tracy O/ Share Alike 2.0 Generic Licence, ks. kuvalähteet

Ruoka saattoi olla ravitsevampaa ja monipuolisempaa kuin myöhempien viljelijöiden yksipuolisemmin viljaan perustunut ruokavalio. Niukat ajat pakottivat säätelemään yhteisön kokoa myös rankoin keinoin: vanhuksia jätettiin kuolemaan ja lapsia surmattiin.

Miksi maapallon väestömäärä kasvoi niin hitaasti? Perhe ja väestö

Kalliopiirros Saharasta, nykyisen Algerian alueelta. Gruban/ Share Alike 2.0 Generic Licence, ks. kuvalähteet

Yhteisöt ja työnjako Yhteisöt olivat tiiviitä 20–30 hengen ryhmiä. Ne vaelsivat sopivan kasvillisuuden ja riistan perässä. Yhteisöä johtivat sen vanhimmat jäsenet. Työnjako: - Naiset vastasivat keräilystä, lastenhoidosta, viljelystä ja ruoan valmistuksesta. - Liikkuvampi suurriistan metsästys oli miesten työtä.

Suhde ympäristöön Ihmiset olivat riippuvaisia luonnon olosuhteista: ilmastosta, ravinnon saatavuudesta, tilasta ja maastosta. Metsästäjäyhteisö tarvitsi muihin elinkeinoihin verrattuna paljon tilaa. 1 1 METSÄSTYS 22 KARJANHOITO 175 MAANVILJELY 875 NYKYMAANVILJELY Kuinka monta ihmistä tulee toimeen neliökilometrillä?

Maailmankuva Keskeistä oli usko luonnonvoimiin ja kaikkialla vaikuttaviin henkiin eli animismi. Jumalina pidettiin luonnonilmiöitä, erityisesti aurinkoa. Metsästäjä-keräilijöiden maailmankuvaa sanotaan myyttiseksi – se ei vastaa nykyistä tieteellistä käsitystä luonnosta ja ihmisestä. Mila Zinkova/ Gnu Licence, ks. kuvalähteet

Esihistoriallinen taide Vanhimpia säilyneitä taideteoksia ovat pienoispatsaat jopa vuoden takaa. Luolamaalaukset ja kalliopiirrokset ovat noin vuoden ikäisiä. Patsaat kuvaavat usein korostetuin pakaroin ja rinnoin varustettuja naishahmoja. Nykyään niiden oletetaan olevan hedelmällisyyden symboleja – elämän jatkuminen ja jälkeläisten saanti oli tärkeää. Punaisella okralla värjätty Willendorfin Venus varhaiselta kivikaudelta.

Luolamaalaukset Pitkäsarvisia alkuhärkiä Lascaux’n luolassa Ranskassa. Pikkupojat löysivät luolan sattumalta vuonna Maalaukset esittävät tärkeimpiä metsästyksen kohteita. Nykykäsityksen mukaan ne eivät ole pelkkää metsästysmagiaa, vaan kertovat maailmankuvan elementeistä.

Biisoni, mies ja lintu. Minkälaisia taitoja tällaisten eläinten metsästys vaatii? Maalaukset kertovat Euroopan eläinkannasta. Mukana ovat:  biisoni  peura  villihevonen  alkuhärkä  visentti  vuohi  saksanhirvi  villakarvainen sarvikuono  leijona  karhu  lintuja ja kaloja. Peter80/ Gnu Licence, ks. kuvalähteet