Esihistoria Martti Paavilainen

Esitys aiheesta: "Esihistoria Martti Paavilainen"— Esityksen transkriptio:

1 Esihistoria Martti Paavilainen
Ongelma - Mikä on taidetta ja mikä käyttöesine? Mikä määrittelee taiteen? Aikakaudet - Kivikausi – Pronssikausi – Rautakausi Kivikausi jaetaan edelleen 1. paleoliittiseen kivikauteen n. (40 000– eaa.), 2. mesoliittiseen (10 000–4000 eaa.) ja 3. neoliittiseen kivikauteen (n. 4000–1200 eaa.) Martti Paavilainen

2 Esihistoria – Paleoliittinen kausi Martti Paavilainen
Perinteisesti ajateltiin, että vain nykyihminen (homo sapiens) kykeni taiteen tekemiseen. On kuitenkin esitetty, että muutkin ihmisrodut kuin homo sapiens kykeni taiteen tekemiseen. Etelä-Afrikasta Blombosin luolista on löytynyt mutkikkailla verkkokuvioilla koristeltuja kiviä ajalta – eaa. Nämä osoittaisivat jo varhaisen nykyihmisen kyenneen abstraktiin ajatteluun ja taiteeseen. Kaikki eivät kuitenkaan varauksetta hyväksy löytöä varhaisimmaksi merkiksi taiteesta. Martti Paavilainen

3 Esihistoria – Matriarkaalisuus Martti Paavilainen
Tuolloin ihmiset elivät keräilijäkansoina, joiden asuinsija vaihtui vuodenajan ja ravinnon saatavuuden mukaan. Heimon jatkuminen ja riistaeläinten riittävyys olivat tärkeitä. Tämän vuoksi hedelmällisyys oli tärkeässä osassa ihmisten elämässä. Naisia arvostettiin sillä nainen loi elämää. Heimon vanhinta naista pidettiin yleensä johtajana. Tällaista yhteiskuntaa kutsutaan matriarkaaliseksi yhteiskunnaksi. Martti Paavilainen

4 Esihistoria – Willendorfin venus Martti Paavilainen
Ensimmäiset tunnetut taideteokset ovat luusta tai kivestä tehtyjä käsissä pidettäviä ihmistä esittäviä figuureja. Tunnetuin näistä hahmoista on Willendorfin Venukseksi nimetty 11,5cm korkea runsasmuotoista naista esittävä patsas. Veistoksesta on löytynyt jäämiä väreistä. Patsaiden rehevät muodot ovat luultavasti liittyneet hedelmällisyyskulttiin. Willendorfin venusta pidetään n vuotta vanhana Martti Paavilainen

5 Esihistoria – Paleoliittinen kausi Martti Paavilainen
Kostenskin venuksia Ukrainasta, josta itäistä ja pohjoista eurooppaa aloitettiin asuttamaan uudestaan mannerjäätikköjen lopulta sulaessa. Tutkijat olettavat, että puhumaamme suomen kieleen johtanut kehityslinja olisi peräisin tästä ihmisen turvapaikasta Martti Paavilainen

6 Esihistoria – Paleoliittinen kausi Martti Paavilainen
Lounais-Saksasta Hohle Felsin luolasta on löytynyt vanhin tunnettu ihmista esittävä esine Radiohiiliajoituksen perusteella lihavan naisen torsoa esittävällä mammutinluisella hahmolla on ikää ainakin vuotta. Hohle Felsin venus (n. 6cm) koottiin kuudesta osasta. Vasen käsi ja olka puuttuvat. Martti Paavilainen

7 Esihistoria – Figuurit Martti Paavilainen
Paleoliittisen kauden patsaat olivat kooltaan yleensä hyvin vaatimattomia eikä niitä ollut tarkoitettu varsinaisesti katseltaviksi vaan ennemminkin kädessä pidettäviksi esineiksi palvontamenojen aikana. Hohle Felsin figuuri oli luultavasti tarkoitettu riipukseksi. Suomesta on löytynyt useita eläimen päätä esittäviä figuureja. Tunnetuin näistä lienee Huittisten hirvenpää, jonka Kustaa renki löysi 1903 perunapeltoa laitettaessa... Martti Paavilainen

8 Esihistoria – Venus figuurit Martti Paavilainen

9 Esihistoria – Yhteiskunta muuttuu Martti Paavilainen
Myöhemmin ihmisten oppiessa viljelemään maata ja pitämään kotieläimiä naisen asema yhteiskunnassa muuttui samalla kuin elinolot parantuivat. TEHTÄVÄ: Millainen olisi nykyajan naisfiguuri, jota voitaisiin käyttää palvonta- tai juhlamenoissa? Valmista askartelumassasta suunnittelemasi noin 10cm korkea kädessä pidettävä patsas! Martti Paavilainen

10 Esihistoria – mesoliittinen kausi Martti Paavilainen
Ensimmäiset luolamaalaukset löytyivät Pohjois-Espanjan Altamirosta vuonna 1879. Tällöin maalauksia ei pidetty esihistoriallisina vaan lähinnä huijauksena. Samalta alueelta ja Etelä-Ranskasta Lascauxista ja Avignonista on löytynyt monia luolamaalauksia. Luolamaalaukset sijoittuvat iältään mesoliittisella kaudelle < vuotta ekr. Kiveen kaiverrrettu ihmishahmo Italiasta (Nadro, Prescia) n ekr. Martti Paavilainen

11 Esihistoria – mesoliittinen kausi Martti Paavilainen
Varhaisimmat luolamaalaukset olivat kädenjälkiä, jotka olivat tehty kallioon puhaltamalla väripigmenttiä kiveen asetettua kämmentä vasten. Luolamaalaukset ovat lähes aina tehty vaikeapääsyisiin luoliin, joita käytettiin erilaisissa rituaaleissa. Väriaineina käytettiin maavärejä, punainen, musta ja okra. (Gargas, Haute-Garonne, Ranska) Martti Paavilainen

12 Esihistoria – mesoliittinen kausi

13 Esihistoria – mesoliittinen kausi Martti Paavilainen
Luolamaalausten aiheet käsittelivät lähinnä riistaeläimiä. Kuvat olivat usein piirretty ääriviivoina ja toisinaan kuviin oli piirretty myös eläimen luusto ”röntgentyylillä”. Martti Paavilainen

14 Esihistoria – mesoliittinen kausi Martti Paavilainen

15 Esihistoria – Luolamaalaukset Martti Paavilainen
Ihminen kuvattiin luolamaalauksissa usein länkisäärisenä tikku-ukkona. Ihmishahmot olivat pääsääntöisesti kasvottomia. Petoeläimiä kuvattiin harvoin. Martti Paavilainen

16 Esihistoria – Luolamaalaukset Martti Paavilainen
Luolamaalausten tarkoitusta ei tunneta vielä nykyäänkään. Niiden uskotaan liittyvät erilaisiin kultteihin tai kuvaavan mahdollisesti metsästystä ja liittyvän metsästys onneen. Maalauksista on esitetty myös kosmisia tulkintoja mm. kalentereina. Martti Paavilainen

17 Esihistoria – Luolamaalaukset Martti Paavilainen
Luolamaalaukset eivät ole tiukasti rajoittuneita vaan levittäytyvät kuten ihmisen näkökenttä. Maalauksiin liittyy kuitenkin läheisenä yhteys luonto- ja eläinmaailmaan Martti Paavilainen

18 Esihistoria – Luolamaalaukset Martti Paavilainen
TEHTÄVÄ: Toteuta luolamaalaus A3 alustalle. Vanhenna paperi repimällä reunoista ja rypistelemällä. Värjää peiteväreillä. Mieti mikä olisi sinun elämismaailmaasi ja kulttuuriisi liittyvä asia joka voisi olla palvonnan kohteena! Toteuta varsinainen luolamaalaus pulloväreillä taustan kuivuttua. Martti Paavilainen

19 Esihistoria – Luolamaalaukset Martti Paavilainen
Ajatuksia.. Martti Paavilainen

20 Esihistoria – Egyptin taide
Varhaiset kulttuurilöydökset Egyptistä ajoittuvat aikaan noin 5000 vuotta eaa. Egyptin kirjoitetun historian katsotaan alkaneen vasta noin eaa. Neoliittisella ajan Egyptissä secco-tekniikat kehittyivät ja hienostuivat.

21 Esihistoria – Egyptin taide
Egyptin taiteen periaatteena on viiva: olennaisimpana osana kuvassa pidettiin ääriviivaa. Taideteoksissa ääriviivalla vangittiin aina sivukuva, koska se on minkä tahansa elollisen olennon, esineen tai kappaleen kaikkein luonteenomaisin puoli.

22 Egypti – Kuoleman kultti
Muinaisessa Egyptissä kuoleman jälkeisellä elämällä on ollut erittäin suuri merkitys. Tämän ilmiön selittää vallalla ollut käsitys ihmissielusta. Sillä uskottiin olevan kolme ikään kuin rinnakkaista olo- tai ilmenemismuotoa. Ba oli kuin ”haamu”, joka saattoi irtautua ruumiista ja palata siihen takaisin. Ah oli ikään kuin henkilön persoonallisuus, joka kuoleman jälkeen siirtyi taivaisiin. Ka puolestaan edusti ihmistä sekä elämässä että sen jälkeen seurannutta universumin energiaa, joka manifestoitui koko voimassaan vasta kuoleman jälkeen.

23 Egyptin taide – Hautataide
Hautataiteen perimmäinen tehtävä oli tarjota sija ja ympäristö, jossa Ka saattoi asustaa ikuisesti. Siksi pyramidien ja yleensäkin hautojen tärkein esine oli vainajaa esittävä veistos, johon vainajan Ka asettui

24 Egyptin taide – Hautataide
Hautaesineistöä ei tarkoitettu ihmisten nähtäväksi, sillä se oli tarkoitettu palvelemaan tuonpuoleista. Täyttääkseen tarkoituksensa sen tuli täyttää tietyt, tarkat säännöt. Hautauskultti oli alun alkaen tarkoitettu vain hallitsevaa luokka varten. Kaikki veistokset olivat maalattuja. Miehen ihonväri oli punaruskea, naisen vaalea

25 Egyptin taide – Hautataide
Hallitsijat kuvattiin joko istumassa valtaistuimellaan tai seisomassa frontaaliasennossa vasen jalka hieman eteen ojennettuna. Veistoksen tuli täyttää ehdot, jotta se voisi palvella Kan asuinsijana. Siksi käyttöön vakiintui kaanon eli virallinen ohjeisto, joka takasi veistoksen oikeellisen kuvaustavan eli ikonografian sekä säädetyt mittasuhteet eli ikonometrian. Tämä oli johdettu ihmiskehon osien välisistä suhteista.

26 Egyptin taide – Hautataide
”Egyptiläisenä asentona” tunnetussa kuvaustavassa jalat (itse asiassa kaksi identtistä oikeaa tai vasenta jalkaa) kuvataan profiilissa, ylävartalo kohtisuoraan katsojaa kohti ja kasvot profiilissa

27 Egyptin taide - Mittasuhteet Martti Paavilainen
Taiteessa ihmisen mittasuhteet olivat tarkoin määritellyt. Seisova ihminen oli 18 nyrkkiä eli neliötä Otsasta niskaan mitta oli kaksi neliötä; niskasta polveen mittayksiköitä oli 10. Polvesta jalkapohjaan etäisyys oli kuuden neliön verran, samoin miehen hartiamitta (naisilla se oli 5). Istuvalla hahmolla oli puolestaan kaavan mukaan korkeutta 15 neliötä. Nämä mallit eivät muuttuneet paljon Egyptin klassisen taiteen eri kausina; vasta myöhäiskaudella hahmo oli 21 neliön ja yhden neljänneksen kokoinen. Martti Paavilainen

28 Esihistoria – Egyptin taide Martti Paavilainen
TEHTÄVÄ: Piirrä muinaisen Egyptin mittasuhteiden mukainen hahmo, joka on sijoitettu nykyaikaiseen ympäristöön. Mieti hahmon tarina, miksi se sijoittuu kyseiseen ympäristöön? Kuvan koko on A3 ja toteutus vapaa. Martti Paavilainen

29 Lähteet Martti Paavilainen
Martti Paavilainen