1600-luvun suurvalta-aika s. 80-

Ruotsin laajeneminen suurvallaksi 1600-luvulla Ruotsista tuli yksi Euroopan johtavista valtioista: Täyssinän rauhan jälkeen Ruotsi jatkoi rajasotia Venäjän kanssa, 1617 Stolbovan rauhassa Ruotsi valtasi Inkerinmaan ja Käkisalmen Puolalta Ruotsi valtasi Liivinmaan 1629 Altmarkin rauhassa Tämän jälkeen Ruotsi riensi auttamaan Saksan katolisia 30-vuotisessa sodassa ( )

Täyssinän rauha 1595 ja Stolbovan rauha 1617

Liivinmaa Altmarkin rauhassa 1629

30-vuotinen sota 30-vuotinen sota oli uskonsota protestanttien ja katolisten välillä, mutta samalla maiden valtataistelua alueista, Ruotsia kiinnostivat Itämeren eteläpuoliset alueet Ruotsin armeijassa oli n miestä, kansallista sotilasta ja palkkasotilasta (suomalaisia yli ) 1631 Breitenfeldin taistelussa ruotsalaiset löivät katoliset ja jatkoivat sotaretkeä Baijeriin Etelä-Saksaan Lűtzenin taistelussa 1632 Ruotsi voitti, mutta kuningas Kustaa II Aadolf kuoli Ruotsi jatkoi taisteluja Baijerissa, mutta Nördlingenin tappion jälkeen palasi Itämeren rannikolle Ruotsi osallistui vielä lukuisiin 30-vuotisen sodan taisteluihin ja lisäksi alueiden valtauksiin Tanskalta: lopulliset rauhat Westfalenissa 1648 ja Roskildessa 1658

Ruotsalaisten maihinnousu

Breitenfeldin sijainti

Piirros Breitenfelin taistelusta

Lutzenin taistelu ja Kustaa II Aadolfin kuolema

Kustaa II Aadolf

Kuningatar Kristiina

Nördlingen

Ruotsin suurvalta Roskilden rauhan jälkeen 1658

Ruotsin suurvalta luvulla 1. Miten valtiopäivät toimivat suurvallassa? S Miten maata hallinnoitiin 1600-luvulla? S Mitä sai aikaan Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä? S Miten armeija järjestettiin 1600-luvulla? S Millaisia veroja maksettiin suurvallassa? S Mitä ongelmia koettiin maataloudessa ja (ilmastossa)1600-luvulla? S Millaista teollisuutta ja käsityötä harjoitettiin? S Miten kaupankäynti oli järjestetty 1600-luvulla? S. 92

Väestö ja säädyt luvulla s. 94- Länsi- ja Etelä-Suomen maatilat vähenivät lähes kolmanneksella sotaväenottojen ja katovuosien takia (pieni jääkausi ) Vasta 1600-luvun lopulla väkiluku kääntyi kasvuun sotien tauottua Aatelisto kohosi 1600-luvulla läänitysten myötä vauraaksi säädyksi: läänityksiä saatiin sotapalvelusten myötä Papiston määrä kasvatettiin 1600-luvulla: heidän tuli perustella suurvaltasodat luterilaisuuden nimissä (Turun piispa 1627 lähtien Isak Rothovius)

Väestö ja säädyt Porvaristo muodostui kaupunkien kauppiaista ja käsityöläisistä: vannoivat porvarisvalan ja maksoivat maksut Porvaristo jakaantui valta (ulkomainen merenkulku)- ja pikkuporvaristoon (suomalainen porvaristo) Yli 90% ihmisistä oli talonpoikia, joiden omistusoikeus tiloihinsa joutui uhatuksi 1600-luvulla, kun viljelijöistä tuli aateliston rälssilampuodeja  aatelinen saattoi ottaa talonpoikien tiloja säterien perustamiseen

Iso reduktio 1680 toteutettiin iso reduktio, kun ruotsin talous oli vaikeuksissa sotien takia: suuria läänityksiä palautettiin kruunulle

Koulutus 1600-luvulla 1600-luvulla siirryttiin kinkereihin eli opetus- ja kuulustelutilaisuuksiin, joissa ensin opetettiin lukemista ja kristinuskon alkeita Erityisesti v kirkkolain pohjalta lukutaito levisi Muita kouluja olivat triviaalikoulut ja lukiot (Turun katedraalikoulu, myöh. Viipurin) Ensimmäinen yliopisto tuli Suomeen 1640, kun Turun Akatemia avattiin (ensimmäisenä kanslerina Pietari Brahe)

Turun Akatemia 1827

Suuri Pohjan sota luvun lopulla Ruotsin kuninkaana oli nuori Kaarle XII (15-v.) Ruotsin 1600-luvulla kukistamat Venäjä, Puola ja Tanska tekivät liiton Ruotsia vastaan syksyllä 1699 Suureksi Pohjan sodaksi kutsuttu sota alkoi v Liivinmaalla Puolaa vastaan ja Holsteinissa Saksassa Tanskaa vastaan: Ruotsi kukisti molemmat Merkittävä taistelu oli marraskuussa 1700 käyty Narvan taistelu venäläisiä vastaan, jonka Ruotsi voitti

Kaarle XII

Ruotsin voitto Narvan taistelussa 1700

Suuri Pohjan sota Ruotsi jatkoi sotaretkeä Narvasta Puolaan, jonka Kaarle XII pakotti liittolaiseksi Pietari Suuren armeija ja Neva-joen suulle rakennettu Pietari tekivät Venäjästä Ruotsille hankalan vastustajan Ruotsin hyökkäykset Moskovaan ja kohti Pietaria epäonnistuivat, armeija ajautui talvella 1709 Etelä- Venäjälle ja Ukrainaan Ratkaiseva taistelu käytiin Ukrainan Pultavassa kesäkuussa 1709: Ruotsi hävisi taistelun ja Kaarle pakeni Osmanien Ahmed III:n suojaan

Pultavan taistelu (1709). Denis Martens nuoremman maalaus vuodelta 1726.

Suuri Pohjan sota ja Isoviha Venäjä valtasi nyt Suomen, Viron ja Liivinmaan Ruotsilta Suomen valloituksen aikaa ( ) kutsutaan Isovihan ajaksi, koska venäläiset terrorisoivat väestöä: väkivaltaisuudet ja orjuuttaminen (Pietariin) Kaarle XII palasi Turkista Ruotsiin 1715 ja pyrki valtaamaan Norjan Tanskalta, mutta kuoli itse 1718 Fredrikshaldissa Uudenkaupungin rauhassa 1721 Ruotsi menetti Kaakkois-Suomen, Viron ja Liivinmaan Tukholman rauhanneuvotteluissa taas Saksan alueet, suurvalta-aika oli ohi

Karoliinit kantamassa Kaarle XII:n ruumista pois Norjasta

Kaarle XII:nnen muumio vuoden 1917 haudanavauksessa. Reikä ohimossa on kuninkaan surmanneen luodin jättämä.

Kaarlen sarkofagi Tukholmassa

Uudenkaupungin rauha 1721

Vapauden aika ja varhaisparlamentarismi Kaarle XII:n jälkeen Ruotsissa siirrettiin valta kuninkaalta säätyvaltiopäiville : säädyt kokoontuivat joka kolmas vuosi säätämään lakeja ja uusia veroja Politiikkaa johti säätyvaltiopäivien suostumuksella valtaneuvosto, jota johti kansliapresidentti Valtiopäivien pohjalle Ruotsiin syntyi kaksi puoluetta: hatut (aatelisto, ranskalaismielinen) ja myssyt (aatelittomat, maltilliset suhteet Venäjään)

Arvid Horn

Hattujen sota V hatut syrjäyttivät myssyt valtiopäivillä ja aikoivat Ranskan tukemana palauttaa Uudenkaupungin rauhassa menetetyt alueet  sodanjulistus 1741 Ruotsalaiset hävisivät Lappeenrannan taistelun elokuussa 1741 Uusi hyökkäys marraskuussa, jonka myötä Venäjän keisarinnalta Elisabethilta tuli manifesti suomalaisille 1742 venäläiset valtasivat Suomen lähes taisteluitta ja alkoi ns. pikkuvihan aika Rauha solmittiin 1743 Turussa: rajalinja Kymijoelle

Turun rauha 1743

Svartholman merilinnoitus Loviisassa

Viaporin rakentaminen 1748 alkaen

Kustaa III:n vallankaappaus 1771 Ruotsin kuninkaaksi tuli Kustaa III, joka hyväksytti säädyillä armeijan tuella uuden hallitusmuodon: lainsäädäntövalta yhteisesti kuninkaalle ja valtiopäiville, kuningas määräsi myös ulkopolitiikasta ja nimitti valtaneuvoston  alkoi ns. kustavilainen aika ( )

Kustaa III

Kustaan sota ( ) ja yhdistys- ja vakuuskirja Kustaa III aloitti sodan Venäjää vastaan 1788, tavoitteena palauttaa Vanhan Suomen alueet Hyökkäys Haminaan kuitenkin tyrehtyi upseerien vastustukseen (ns. Anjalan liitto) Kustaa III onnistui selviämään kapinasta, kun Tanska hyökkäsi etelästä Ruotsiin 1789 Yhdistys- ja vakuuskirjassa Kustaa III kavensi valtiopäivien valtaa esim. lakien aloiteoikeudessa, valtaneuvostolta vietiin myös tuomiovalta

Ruotsinsalmen meritaistelut Kustaa III jatkoi sotaa Venäjää vastaan 1789 hyökkäämällä Kotkan edustalla Ruotsinsalmen alueelle: ensimmäisessä taistelussa tuli kuitenkin tappio Ruotsinsalmen toisessa taistelussa (Pohjoismaiden suurin meritaistelu) Ruotsi sen sijaan löi venäläisjoukot ja 3000 venäläistä kaatui ja 6000 miestä vangittiin Sota päättyi Värälän rauhaan kuitenkin ilamn rajhamuutoksia Venäjä aloitti Ruotsinsalmen ja Kyminlinnoituksen rakentamisen

Kustaa III:n kuolinnaamio

Ruotsinsalmen meritaistelu 1790