ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Väestön ikääntymisen kansantaloudelliset vaikutukset Tarmo Valkonen Tutkimusneuvonantaja, ETLA

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Luennon runko Lisähuomioita väestörakenteesta Yksilö, markkinat ja väestörakenteen muutos Ikääntyneiden työllisyys ja työkyky Ikääntyminen ja julkinen talous Johtopäätöksiä

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lisähuomioita väestörakenteesta

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Työikäisten määrä eri ennusteissa

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ikäsuhde ja maahanmuutto

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Kotona yksin asuvat yli 80-vuotiaat Miehet Naiset

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Johtopäätöksiä väestökehityksestä ja sen ennakoinnista Väestöennusteet ovat teknisiä ”jos kehitys vastaa viimeaikaista” –laskelmia, joissa suuretkin muutokset ovat mahdollisia lyhyellä aikavälillä. Tästä johtuen kaikissa väestöennusteisiin perustuvissa tulevaisuudenkuvissa ja politiikkasuosituksissa on varauduttava riskeihin. Kuolintodennäköisyyksien aleneminen keskittyy hoiva- ja hoitomenojen kannalta tärkeään myöhäiseen vanhuuteen. Maahanmuuttajien kotoutumisella on huomattavan suuri merkitys tulevalle työllisyysasteelle.

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Yksilö, markkinat ja väestörakenteen muutos

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Yksilön päätöksenteko Eliniän pidentyminen On kannattavampaa kouluttautua. Riittävän terveiden ja työkykyisten elinvuosien kasvu pidentää työuria, myös eläkevuodet lisääntyvät. Säästäminen vanhuuden varalle lisääntyy. Yksiasuminen lisääntyy. Lasten lukumäärän väheneminen Tulot perheenjäsentä kohti suuremmat. Perinnöt suuremmat.

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Markkinat, syntyvyys ja elinikä Pidemmät eliniät Työurien pidentyminen ja koulutustason nousu lisäävät talouden kasvua ja tuloja. Kulutusrakenne palveluvaltaistuu. Säästäminen alentaa korkotasoa. Vähemmän lapsia Työvoima supistuu, talouskasvu hidastuu, investoinnit vähenevät. Asuntojen kysyntä vähenee, pienemmät asunnot. Yhteisvaikutuksena väestö vanhenee Työvoiman vähenemisen vaikutukset dominoivat.

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ikääntyneiden työllisyys ja työkyky

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 65 vuotta täyttäneiden miesten työvoimaosuudet

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

TI/Kannisto Jari Eläketurvakeskus 19 Eläkkeellesiirtymisiän odote Kaikki työeläkkeelle siirtyneet 25-vuotiaan odote 62-vuotiaan odote 50-vuotiaan odote

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ikääntyminen ja julkinen talous

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Väestön ikääntyminen ja velkakriisi Monet muissa maissa tehdyt ja tekeillä olevat rakenteelliset uudistukset (esimerkkinä eläkejärjestelmä) alentavat julkisen talouden vajeita ja tavoittelevat nopeampaa talouskasvua. Kestävyysvaje kertoo kuinka paljon veroja pitäisi korottaa, jotta julkinen velka ei kasvaisi hallitsemattomasti. Komission arvion mukaan kestävyysvajeiden keskiarvo on EU-alueella pienentynyt seuraavasti: ,5 %, ,6 % ja ,5 % suhteessa bkt:hen. Korkojen nousu valtioiden velkaantuessa ja talouspolitiikan uudet säännöt tulevat pakottamaan kurinalaisempaan politiikkaan.

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suomen kestävyysongelma Rahaa siirretään nuorelta sukupolvelta vanhemmalle julkisen talouden kautta. Verot, tulonsiirrot ja julkiset palvelut. Rahoitustapa on herkkä ikärakenteen muutoksille. Väestön ikääntymiseen on aiemmin varauduttu rahastoimalla eläkkeisiin ja vähentämällä valtionvelkaa. Heikon talouskehityksen vuoksi julkisen talouden tila on heikentynyt EU-maiden suurimmasta ylijäämästä rakenteelliseksi alijäämäksi. Tämä on noussut suuremmaksi ongelmaksi kuin ikääntymisen aiheuttama menojen kasvu. Julkisen talouden velka oli vuonna mrd., nyt 130 mrd. ja ennusteen mukaan vuonna mrd. euroa. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen ikääntymismenojen kasvu johtuu kokonaan terveys- ja hoivamenojen noususta.

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Eläkeuudistus Yli 63-vuotiaiden työllisyysasteissa on tapahtunut vain vähän paranemista. Joustavan eläkeiän alarajasta on tullut normi. Työuria halutaan pidemmiksi, jotta valtio ja kunnat saisivat lisää verotuloja. Pidentäminen on sukupolvinäkökulmasta reilua ja se suurentaa eläkkeitä. Se helpottaa pitkäaikaisesti myös työeläkejärjestelmän maksunnostopaineita. Työeläkeuudistus 2017: pidemmät työurat, suuremmat vero- ja maksutulot, suuremmat kuukausieläkkeet, tulonjako ei heikkene.

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Sote-uudistus Tavoitteina palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen ja menojen säästäminen. Edellyttää kustannusvaikuttavuuden kohenemista. Keinoina järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta itsehallintoalueille (18), yksikanavainen julkinen rahoitus, asiakkaan valinnanvapaus ja laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio. Säästötavoite 3 mrd. € vuonna 2029, edellyttää menojen reaalikasvun hidastumista 2,4 prosentista 0,9 prosenttiin. Siirtymävaiheessa kuitenkin kustannukset lisääntyvät. Aikataulu: hallituksen esitykset vuoden lopussa, voimaan sivustohttp://alueuudistus.fi

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Toimiiko sote-uudistus? Itsehallintoalueiden väliset erot väestökehityksessä ja taloudellisessa kantokyvyssä ovat edelleen suuret, jolloin tarvitaan mittavaa alueellista tasausta. Poistaa kannusteita siirtää kustannusvastuuta, mutta kannusteita tehokkuuden parantamiseen on vaikea tehdä. Palvelujen integraatio sujuvoittaa hoitoketjuja, mutta sen toteuttaminen on hankalaa valinnanvapauden ja informaatio- ongelmien vuoksi. Ihmisten valmiudet antaa terveystiedot järjestelmän käyttöön ja muuttaa terveyskäyttäytymistään eivät ole tiedossa. Kunnallisen tuotannon valmiudet kilpailuun ovat osin heikot. Alueelliset erot kilpailuolosuhteissa ovat suuret.

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Laitospaikkojen suhde työikäisen väestön määrään 2015 ja

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Johtopäätöksiä Ikääntyminen muuttaa yhteiskuntaa hitaasti, mutta pysyvästi. Siihen liittyy muita väestörakenteen muutoksia, kuten yksin asuvien ja maahanmuuttajien väestöosuuden kasvu. Yksilön talouden suunnittelun näkökulmasta kyse on oikeanlaisesta varautumisesta. Nyt se on riittämätöntä. Yrityksille kyse on sopivan työvoiman saatavuudesta, kysynnän rakenteesta ja markkinoiden koosta. Väestön ikääntyminen hidastaa elintason nousua, mutta kansantalous sopeutuu. Alueellisia ongelmia syntyy. Sukupolvien välinen tulonjako on perusteltua pitää reiluna. Julkisen talouden rahoituspaineiden vuoksi yksityisen ja julkisen vastuun rajat ovat aiempaa useammin kiistanalaiset. Kestävyysongelmassa on painottumassa nykyinen alijäämä. Talouspolitiikan itsenäisyys vähenee, jos velkaantuminen jatkuu.