Väestön ikärakenteen muutos yhteiskuntapolitiikan haasteena

Esitys aiheesta: "Väestön ikärakenteen muutos yhteiskuntapolitiikan haasteena"— Esityksen transkriptio:

1 Väestön ikärakenteen muutos yhteiskuntapolitiikan haasteena
Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi Antti Karisto Väestön ikärakenteen muutos yhteiskuntapolitiikan haasteena antti karisto

2 Luennon tavoitteena on antaa kuvaa siitä:
miten Suomen ikärakenne muuttuu ja mikä muutokseen vaikuttaa millaisin indikaattorein muutosta kuvataan mitä ikärakenteen muutoksesta seuraa antti karisto

3 antti karisto

4 antti karisto

5 Väestöennusteet Jo 1930-luvun lopulla väestön ennustettiin vähentyvän; ”meitä on liian vähän” -keskustelu Vuonna 1973 ennustettiin, että väestön väheneminen alkaa vuonna 1980 Vuonna 1975 käännepisteeksi ennustettiin vuotta 1990 Vuonna 2001 ennustettiin, että väestön väheneminen alkaa vuonna Vuonna 2004 käännepisteeksi ennustettiin vuotta Vuoden 2012 väestöennusteessa väestön vähenemistä ei ennusteta vuoteen 2060 mennessä. antti karisto

6 Miksi ennusteet ovat menneet pieleen. Ennustettavaa on niin paljon
Miksi ennusteet ovat menneet pieleen? Ennustettavaa on niin paljon. Ennusteissa on lähdetty viime aikojen muutoksesta ja sen on oletettu trendinomaisesti jatkuvan. antti karisto

7 Väestön ikärakennetta kuvataan: väestöpyramidikuvioin esim
Väestön ikärakennetta kuvataan: väestöpyramidikuvioin esim. 65 vuotta täyttäneiden väestöosuudella eri ikäisten absoluuttisilla lukumäärillä mediaani-iällä elinajantauluilla huoltosuhdeluvuilla antti karisto

8 antti karisto

9 Suomen ikärakenne vuosina 1950–2030
2009 2050 2030 Lähde: Tilastokeskus; väestötilastot ja väestöennuste 2009 antti karisto

10 antti karisto

11 antti karisto

12 antti karisto

13 Väestön ikärakenteeseen vaikuttaa: kuolevuus (eliniän pituus) syntyvyys nettomaahanmuutto kohorttien kokoerot antti karisto

14 Yleinen kuolevuusluku: mikä osa väestöstä kuolee eli kuolleiden suhde elävään väestöön Ikärakenne heijastuu siihen. Suomessa yleinen kuolevuusluku yhtä korkea kuin monissa kehitysmaissa. Kuolevuusluku on järkevää laskea niin, että ikärakenne vakioidaan. antti karisto

15 Syntymähetken elinajanodote kertoo sen, miten pitkään vastasyntyneet keskimäärin elävät, jos kuolevuus on sitä, mitä se nyt on. antti karisto

16 Elinajanodote vuosina 1750–2008
antti karisto

17 Mikko Myrskylä: Elämme toistakymmentä vuotta elinajanodotetta pitempään. Tieto & trendit 1/2010 Nyt 30-vuotiaista naisista kolmasosa ja miehistä kymmenesosa elää satavuotiaiksi. antti karisto

18 Elinajantaulut: paljonko jostakin syntymävuosiluokasta on jäljellä missäkin iässä.
antti karisto

19 antti karisto

20 Syntyvyyttä mitataan kokonaishedelmällisyysluvulla eli naisille keskimäärin syntyvien lasten määrällä. Sen tulisi olla 2.1, jotta väestö uusiutuisi. Suomessa nykyisin n. 1.6–1,8 antti karisto

21 antti karisto

22 antti karisto

23 Nettomaahanmuutto on maahanmuuttanei-den ja maastamuuttaneiden määrän erotus. Euroopan maissa nettomaahanmuutto kompensoi väestön vähenemistä ja hidastaa sen vanhenemista. antti karisto

24 Nettomaahanmuutto Suomessa vuosina 1970–2010
antti karisto

25 Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan nettomaahanmuutto on henkilöä vuodessa. Jos niin on, työvoima on vuonna henkilöä suurempi kuin ilman maahanmuuttoa. antti karisto

26 Väestön ikärakenteeseen vaikuttaa monta asiaa
Väestön ikärakenteeseen vaikuttaa monta asiaa. Niinpä ikäpolitiikka voi kohdentuakin moneen asiaan (vanhoihin ihmisiin, työssäoloiän pitenemiseen, syntyvyyteen, maahanmuuttoon…) antti karisto

27 Koostuu vanhushuoltosuhteesta ja lapsihuoltosuhteesta.
Huoltosuhdeluvut Väestöllinen huoltosuhde mittaa työikäisen väestön (15–64 v.) määrää suhteessa lasten (–14 v.) ja vanhusten (65+) määrään. Koostuu vanhushuoltosuhteesta ja lapsihuoltosuhteesta. antti karisto

28 _____________________ x 100 15–64 vuotiaat ”työikäiset”
Vanhushuoltosuhde: 65 vuotta täyttäneet ”vanhukset” _____________________ x 100 15–64 vuotiaat ”työikäiset” antti karisto

29 Väestöllinen huoltosuhde vuosina1950–2009 ja ennuste vuosille 2010–2050
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenteen vuosikatsaus 2009 antti karisto

30 Vanhushuoltosuhde (65+/16 – 64-vuotiaat) EU-maissa, %
Eurostat 2006 antti karisto

31 antti karisto

32 Vanhushuoltosuhteen (65+/15-64 –v
Vanhushuoltosuhteen (65+/15-64 –v.) ennustejakauma erilaisilla skenaarioilla Lähteet: Tilastokeskuksen väestöennuste 2007, Alho 2008 ja VNK:n Tilastokeskuksen 2007 väestöennusteeseen perustuvat laskelmat antti karisto

33 antti karisto

34 antti karisto

35 Ikärakenteen muutoksen aiheuttama yhteiskuntapoliittinen huoli lähtee siitä, että vanhat ihmiset käyvät yhteiskunnalle kalliiksi. antti karisto

36 antti karisto

37 Työvoimaan tulevat ikäluokat ja työvoimasta poistuvat ikäluokat
antti karisto

38 antti karisto

39 Merkitystä on paitsi työikäisten määrällä (työvoiman koolla) myös työvoima-asteella eli sillä, mikä on työllisten osuus työikäisestä väestöstä. Tavoitteena ollut, että se nousisi (takaisin) 75 %:n tasolle. antti karisto

40 antti karisto

41 antti karisto

42 Ikääntyneiden (55+) työntekijöiden työllisyysaste on Suomessa vähintäänkin eurooppalaista keskitasoa, naisilla hyvää tasoa. Toisin kuin muualla Suomessa ei ikääntyneiden työllisyysasteessa ole sukupuolieroa. Sitä paitsi Suomessa ollaan yleensä aina kokopäivätyössä, kun monissa Länsi-Euroopan maissa osa-aikatyö on ikääntyneille naisille tyypillinen. antti karisto

43 Työelämän ikäsensitiivisyys
Työelämän ikäsensitiivisyys? “Suomea pidetään työnteon onf/off-kulttuurina. Työtä joko tehdään kokoaikaisesti ja täysin voimin tai sitten sitä ei tehdä lainkaan” (Raija Julkunen 2013) antti karisto

44 Ikääntyneet työntekijät ovat kaksoissidostilanteessa: toisaalta heille kerrotaan, ettei pidä liueta ennen aikojaan eläkkeelle; toisaalta annetaan ymmärtää, että he ovat nuorempien tiellä oleva tulppa. antti karisto

45 Työssä jatkamiseen vaikuttaa työiän pituuskin. Esim
Työssä jatkamiseen vaikuttaa työiän pituuskin. Esim. suurilla ikäluokilla pysyvä, pitkäaikainen työnteko alkoi Ikihyvä Päijät-Häme –tutkimuksen tietojen mukaan keskimäärin 16–17 vuoden ajassa, joten työvuosia on kertynyt. antti karisto

46 osuus elinajan odotteesta EU-maissa vuonna 2005. Miehet.
Kuvio vuotiaan työvoima-ajan odotteet ja elinajan odotteet sekä työvoima-ajan osuus elinajan odotteesta EU-maissa vuonna Miehet. antti karisto

47 osuus elinajan odotteesta EU-maissa vuonna 2005. Naiset.
Kuvio vuotiaan työvoima-ajan odotteet ja elinajan odotteet sekä työvoima-ajan osuus elinajan odotteesta EU-maissa vuonna Naiset. antti karisto

48 Vanhuuseläkkeelle siirrytään keskimäärin 63-vuotiaana, työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin jo 52-vuotiaana. 2010 siirtyi vanhuuseläkkeelle henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle henkilöä. antti karisto

49 Vuoden 2005 työeläkeuudistus
täyden työeläkkeen saa 63-vuotiaana, mutta työssä voi jatkaa 68-vuotiaaksi luotiin taloudellisia kannustimia, jotka tähtäsivät eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen: 63–68 vuotiaana eläke karttuu 4,5 % vuodessa Elinaikakerroin, joka sitoi eläkkeen suuruuden odotettavissa olevan elinajan pituuteen. antti karisto

50 Pääministeri Matti Vanhanen: eläkkeelle siirtymisen alaikärajaksi 65 vuotta Työmarkkinajärjestöjen v asettama tavoite: todellista eläköitymisikää nostetaan tavalla tai toisella kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2017 toteutettavassa eläkeuudistuksessa vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan 65 vuoteen vuoteen 2025 mennessä. Sen jälkeen eläkeikä sidotaan elinajan odotteeseen niin, että eläkeikä nousee 2/3:lla elinajan odotteen kasvusta. antti karisto

51 antti karisto

52 Eläkepolitiikassa on varauduttu suhteellisen hyvin väestön ikärakennemuutoksiin. Pahempia pullonkauloja tulee palvelujen puolella. palvelujen laatusuositukset palvelutarpeen arviointi vanhuspalvelulaki antti karisto

53 Palvelurakenteiden ”keventäminen”: laitoksista palveluasumiseen ja kotona asumista tukeviin palveluihin antti karisto

54 Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksessa asetetaan valtakunnalliseksi tavoitteeksi, että vuoteen 2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä 3 % asuu vanhainkodeissa tai terveyskeskusten vuodeosastoilla 13–14 % saa säännöllistä kotihoitoa 5–6 % saa omaishoidon tukea 5–6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä Tavoitteet eivät toteutuneet. antti karisto

55 Suomessa on noin 300 000 omaishoitajana toimivaa ihmistä
Suomessa on noin omaishoitajana toimivaa ihmistä. Heistä noin saa omaishoidon tukea. Sari Kehusmaa (Kela) on laskenut, että omaishoidon tuen kustannukset ovat n €/v pienemmät kuin vaihtoehtoiskustannukset. antti karisto

56 Entistä suurempi osa sosiaali- ja terveyspalveluista on yksityisesti tuotettua Palvelujen järjestäminen on julkisen sektorin vastuulla, mutta palvelujen tuottaja voi olla yksityinen. Noin kolmannes sosiaali- ja terveyspalveluista on yksityisesti tuotettua. antti karisto

57 Väestön vanheneminen ei heijastu pelkästään sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. Asumisen tarpeet muuttuvat, kuluttajakunta muuttaa muotoaan, mediayleisö muuttuu, kaikki muuttuu. Väestön ikärakenteen muutos muuttaa koko yhteiskunnan ”erimuotoiseksi” antti karisto

58 Vähittäiskaupan kehitys on esimerkki ilmiöstä, jossa väestön vanhenemista ei kovinkaan hyvin ole otettu huomioon. Kaupan sijoittuminen sinne, missä ihmiset eivät asu, on pahassa ristiriidassa väestömuutosten kanssa. antti karisto

59 Markkinatkaan eivät ole täysin haistaneet kuluttajakunnan ikärakennemuutoksia. Vallitsee kollektiivinen harha: väestö vanhenee, mutta kuvittelee nuorentuvansa. antti karisto

60 Väestön vanhenemisen taakkatulkinta Väestön ikääntyminen tulkitaan aina vain yhteiskunnallisena onnettomuutena, taakkana, joka kasvattaa palvelupaineita ja suistaa kansantalouden kurimukseen. Ainakin pitkäikäistymisen osalta se on jopa yhteiskunnallinen saavutus antti karisto

61 Tarvitaan toisenkinlaisia tulkintoja Väestön vanhenemisesta ei pidä rakentaa viholliskuvaa, sen kanssa on pärjättävä. Se virittää kenties myönteisiksikin tulkittavia haasteita ja sillä voi olla myönteisiäkin seurauksia. antti karisto

62 Elämän leppoistuminen?
esimoderni yhteiskunta oli hidas moderni yhteiskunta oli nopea jälkimoderni yhteiskunta on sekä että keskustelu hitaasta, leppoisasta elämäntyylistä, downshiftaamisesta, jonka mannekiineja vanhat ihmiset voisivat olla. antti karisto

63 Aiheesta enemmän luentokurssilla Suomi ikääntyy, joka pidetään IV opetusperiodilla, alkaen. antti karisto

64 Oppimispäiväkirjatehtävä 15. 11
Oppimispäiväkirjatehtävä Keksi (muita kuin luennolla esillä olleita) esimerkkejä siitä, mihin väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa. Tuleeko mieleen mitään myönteisiä vaikutuksia, markkinarakoja, käyttämättömiä mahdollisuuksia tai asioita, joissa ikärakenteen muutos pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. Esimerkit voivat olla pieniäkin. antti karisto