SATAKUNNAN TALOUS 16 ● marraskuu 2010 Nykytila ja lähiajan näkymät Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

2 Satakunnan talouskehitys tammi-kesäkuu 2010 LIIKEVAIHTO Taantuma näyttäisi olevan lopullisesti ohi sekä Satakunnassa että koko maassa elinkeinoelämän kehitystä kuvaavien tammi–kesäkuun 2010 tilastojen perusteella. Talous alkoi vähitellen toipua viime vuoden lopulla. Liikevaihdon kasvu voimistui selvästi etenkin huhti–kesäkuussa, mutta nousun merkit olivat selvästi havaittavissa jo tammi–maaliskuussa etenkin metsä- ja teknologiateollisuudessa. Näiden viennin veto oli myös hyvin vahvaa koko vuoden ensimmäisen puoliskon ajan varsinkin Satakunnassa. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä kemian-, teknologia- ja metsäteollisuuden liikevaihdon kasvu voimistui edelleen huomattavasti. Teknologiateollisuuden alatoimialoista metallien jalostuksen alkuvuosi sujui vahvassa myötätuulessa ja koneiden ja laitteiden valmistus jatkoi yhä tauotonta nousuaan maakunnassa. Koko maassa konepajojen liikevaihto sukelsi yhä, mutta selvää kohennusta on havaittavissa keväällä. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kääntyi kasvuun koko maassa huhti–kesä- kuussa, ja Satakunnassakin laskukierre hellitti tällöin hieman otettaan. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen alkuvuosi sujui vaihtelevasti. Liikevaihto laski Satakunnassa, mutta koko valtakunnassa alan putoaminen pysähtyi.

3 Satakunnan talouskehitys tammi-kesäkuu 2010 LIIKEVAIHTO Elintarviketeollisuuden pitkä nousu taittui lieväksi notkahdukseksi Satakunnassa viime keväänä. Koko maassa alan loiva hiipuminen alkoi vuotta aiemmin, ja vähittäinen pudotus on jatkunut ainakin viime kesään saakka. Rakentamisen liikevaihto laski Satakunnassa edelleen koko kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon ajan joskin vähitellen lieventyen. Rakentamisen liikevaihdon suhteellinen taso on maakunnassa kuitenkin yhä korkea, vuoden 2007 nousukauden luokkaa roimasta pudotuksesta huolimatta. Valtakunnan tasolla rakennusalan liikevaihto alkoi kuitenkin kohota selvästi keväällä, joten lasku näyttäisi päättyneen. Palveluissa kaupan kasvu ripeytyi selvästi kevään kuluessa, ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä liike-elämän palveluiden alamäki vaihtui orastavaksi kasvuksi kesää kohti mentäessä sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin.

4 Satakunnan talouskehitys tammi-kesäkuu 2010 LIIKEVAIHTO Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetilastojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kohosi vuoden 2010 tammi–kesäkuussa 10,3 % korkeammalle kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Tammi–maaliskuussa kasvua kertyi 6,4 %. Huhti– kesäkuussa nousu kiihtyi 13,8 %:iin usean teollisuudenhaaran ja palvelualojen vahvemman vireen ansiosta. Satakunnan talouden huomattava piristyminen on nostanut liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten määrää. Niiden osuus yrityskannasta kohosi huhti–kesäkuussa 52 %:iin tammi– maaliskuun 46 %:sta. Samalla yli 15 % kasvaneiden siivu suureni 32 %:sta 37 %:iin. Koko maassa liikevaihto kipusi vuoden 2010 tammi–kesäkuussa 6,5 % korkeammaksi kuin samaan aikaan vuotta aikaisemmin. Ensimmäisen vuosineljänneksen 3,3 %:n nousu voimistui 9,6 %:iin toisella neljänneksellä. Liikevaihdon kasvu jäi siten Satakuntaa maltillisemmaksi, mikä selittyy suurelta osin metallien jalostuksen pienemmällä nousulla ja vähäisemmällä merkityksellä sekä konepajojen selvästi vaisummalla kehityksellä. Myös metsäteollisuuden kasvu jäi Satakuntaa vaimeammaksi.

5 Satakunnan talouskehitys tammi-kesäkuu 2010 VIENTI Teollisuuden vienti alkoi kääntyä nousuun viime vuoden lopussa. Sekä teknologia- että metsäteollisuuden viennin arvo kohosivat voimakkaasti Satakunnassa tammi–kesäkuussa Kasvu voimistui edelleen keväällä metsäteollisuudessa. Koko maassa metsäteollisuuden vienti veti myös koko ajan vahvistuen, mutta teknologiateollisuuden viennin arvon nousu jäi melko vaimeaksi. Tämän vuoksi koko teollisuuden viennin nousu jäi Satakuntaa vaisummaksi.

6 Satakunnan talouskehitys tammi-kesäkuu 2010 PALKKASUMMA Yritysten maksama palkkasumma putosi Satakunnassa kuluvan vuoden tammi– kesäkuussa 1,2 % edellisvuoden vastaavasta ajasta. Tammi–maaliskuussa laskua kirjattiin vielä 2,5 %, mutta huhti–kesäkuussa aleneminen pysähtyi talouden toipumisen merkkinä. Maassa keskimäärin palkkasumma nousi vuoden alkupuoliskolla 0,3 % siten, että ensimmäinen neljänneksen lievä lasku (-1,1 %) vaihtui loivaksi nousuksi (+1,6 %) keväällä. Satakunnassa ja koko maassa palkkasumma laski lähes jokaisella toimialalla etenkin tammi–maaliskuussa, mutta pudotus lieventyi monilla aloilla keväällä. Tällöin kasvua kirjattiin jo kaupassa, kemianteollisuudessa ja metallien jalostuksessa sekä Satakunnassa myös majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja koko maassa liike-elämän palveluissa. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkat jatkoivat vakaalla kasvu-uralla sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin koko alkuvuoden ajan.

7 Satakunnan talouskehitys tammi-kesäkuu 2010 TYÖLLISYYS Maakunnan yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä supistui vuoden 2010 tammi– kesäkuussa 5,5 % vuotta aiemmasta vastaavasta ajankohdasta. Sekä rakentamisessa (-8,8 %) että palveluissa (-5,5 %) lasku oli entistä jyrkempää, mutta teollisuudessa pudotus oikeni hieman keväällä. Teollisuudessa väkeä vähennettiin yhteensä 8 %. Työttömyyslukujen perusteella Satakunnan työmarkkinat näyttäisivät olevan hiljalleen toipumassa taantumasta. Työttömyyskehityksessä tapahtui käänne positiivisempaan suuntaan kesän aikana. Työttömien määrä on kesäkuusta lähtien ollut alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Myös nuorten työllisyystilanne on parantunut. Avoimet työpaikat ovat lisääntyneet loppukesästä lähtien. Pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin nousussa. Satakunnassa työttömyys ei muutenkaan viimeksi kuluneen vuoden aikana lisääntynyt niin paljon kuin koko maassa keskimäärin. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut mm. Olkiluodon ydinvoimalan rakentaminen. Lomautukset ovat vähentyneet voimakkaasti tänä vuonna, ja myös yt-neuvotteluja on käyty vähemmän kuin vuosi sitten. Isoilta irtisanomisilta ja yritysten alasajoilta on vältytty. Satakunnassa oli lokakuun lopussa työttömiä työnhakijoita noin , joista lomautettuna oli vajaat 900 henkeä. Työttömyysaste oli 10,4 %. Työttömien määrä on vähentynyt vuoden takaisesta lähes tuhannella. Lomautettujen määrä on laskenut vastaavasti yli 600:lla. Työttömien määrä on tippunut eniten SOTE-aloilla ja palveluissa. Työttömien määrä on noussut vuoden aikana alkutuotannossa, kuljetuksessa sekä hallinto- ja toimistotyössä.

8 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SUOTUISAMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN TAMMI-KESÄKUUSSA 2010:  Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta 10,3 % / Koko maa 6,5 %)  Koko teollisuus yhteensä (Satakunta 18,6 % / Koko maa 8,8 %)  Metsäteollisuus (Satakunta 24,3 % / Koko maa 18,3 %)  Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta 24,2 % / Koko maa 2,1 %)  Metallien jalostus (Satakunta 76,6 % / Koko maa 58,8 %)  Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta 4,7 % / Koko maa -6 %)  Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta -2,6 % / Koko maa -9,1 %, palkkasumman kasvu)  Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta 1 % / Koko maa 0,3 %)  Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 7 % / Koko maa 5,3 %, palkkasumman kasvu)

9 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS HEIKOMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN TAMMI-KESÄKUUSSA 2010:  Elintarviketeollisuus (Satakunta -2,8 % / Koko maa -1,2 %)  Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta 8,8 % / Koko maa 10,7 %)  Metallituotteiden valmistus (Satakunta -12,7 % / Koko maa -5 %)  Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta -7,9 % / Koko maa 0,3 %)  Rakentaminen (Satakunta -12,4 % / Koko maa 1 %)  Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta 4,3 % / Koko maa 5,7 %)  Liike-elämän palvelut (Satakunta -2 % / Koko maa 1,3 %)  Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta -0,1 % / Koko maa 1,9 %)

10 Talouden lähiajan näkymät – nousu käynnissä Talouden käänne tapahtunut  Maailmantalous on entistä vahvemmassa vireessä ja taantuman ajat näyttäisivät olevan takanapäin. IMF:n lokakuinen talousennuste kertoo, että maailmantalouden kokonaistuotannon kasvu ylsi vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla yli viiteen prosenttiin, mikä ylitti aiemmat odotukset. Nousun vetureina ovat jälleen toimineet kehittyvät taloudet. Niiden kasvu kohonnee 7,1 %:iin tänä ja 6,4 %:iin ensi vuonna. Teollisuusmaiden kasvu jäänee kuitenkin selvästi matalammaksi, noin 2,7 %:iin kuluvana ja 2,2 %:iin ensi vuonna, sillä kuluttajien luottamus ja tulokehitys on pysytellyt heikohkona monissa maissa. Kokonaisuudes- saan maailmantalouden elpyminen on vielä hieman häilyvää, joten IMF ennakoi globaalin kasvun hieman vaimenevan loppuvuonna. Siten kuluvan vuoden talouden nousu jää 4,8 %:iin. Ensi vuodelle kasvua odotetaan 4,2 %:n verran. Suomessa kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna kolmisen prosenttia. Yritysten lähiajan odotukset kohentuneet selvästi  Suomessa näkymät ovat kirkastuneet selvästi. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lokakuun luottamusindikaattoreiden mukaan maamme teollisuuden näkymät ovat vahvistuneet vuoden aikana pitkän ajan keskimääräiselle tasolle. Rakentamisen odotukset ovat kuitenkin edelleen vähittäisestä palautumisesta huolimatta tavanomaista heikommat. Palvelujen luottamus on noussut taantuman jälkeen nopeasti, ja näkemykset ovat kohonneet selvästi yli pitkäaikaisen keskiarvon vastaten suunnilleen nousukauden huipun tasoa.  Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyinen pk-yritysten suhdannebarometri enteilee myös huomattavasti parempia aikoja. Odotukset ovat kohonneet selvästi aikaisempaa korkeammalle suotuisan kehityksen myötä, ja maamme pk-yrityksistä 47 % odottaa suhdanteiden kohenevan seuraavan vuoden aikana, ja vain 7 % ennakoi niiden heikkenevän. Suhdannenäkymät eivät ole olleet näin mainiot sitten 1990-luvun alun laman jälkeisten aikojen. Satakunnassa odotukset ovat vielä maan keskitasoakin myönteisemmät, sillä suhdanteiden paranemiseen uskoo 54 % ja heikkenemiseen ainoastaan 3 % alueen pk-yrityksistä. Työllisyyden näkymissä parannusta  Suomen Yrittäjien ja Finnveran pk-yritysbarometrissa henkilöstövähennyksiin lähitulevaisuudessa uskoo aiempaa pienempi osa maakunnan yrittäjistä. Näkymien koheneminen on tältä osin ollut Satakunnassa voimakkaampaa kuin koko maassa keskimäärin. EK:n Lounais-Suomen yrityksiä koskeva barometri kertoo työllisyysnäkymien olleen viime aikoina parantumaan päin sekä teollisuudessa ja rakentamisessa että palvelualalla. Satakunnan pk-yrityksissä koetaan pulaa työvoimasta aiempaa vähemmän, mutta koko Lounais-Suomen yrityksissä työvoimapula näyttäisi hieman pahentuneen erityisesti palveluissa. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että taantuman aiheuttamat pahimmat työllisyysongelmat ovat takanapäin, mutta yleisen talouskehityksen muutokset saattavat vielä muuttaa työllisyyskehityksenkin suuntaa.