Interreg Itämeren alueen ohjelma EU:n Itämeren alueen strategia – koko Suomen strategia Informaatio- ja keskustelutilaisuus 14.12.2015, Kajaani Harry Ekestam.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Nykyisen ohjelman ( ) tuloksia ja kokemuksia Itämeren alueen uuden ohjelman valmistelua koskeva tiedotustilaisuus Helsingissä Harry Ekestam.
Advertisements

Hanke- ja hakuinfo Länsi-Suomen EAKR -ohjelma Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitto.
Itämeren valtioiden välisen yhteistyön ohjelma Kuopio Petri Haapalainen.
Pohjoisen periferian valtioiden välisen yhteistyön ohjelma Kuopio Petri Haapalainen.
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys – tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR Terttu Väänänen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan.
Kansainvälinen EU-rahoitus Pohjois- Savon kehittämistoimintaan KARA - Kansainväliset EU-rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois-Savon kunnissa Tiina Kivelä 11/2015.
HALLITUSOHJELMAN KÄRKIHANKKEET Osaaminen ja koulutus Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan Martti Rantalan ote OKM kärkihankemateriaalista.
EU:n ulkorajayhteistyö ohjelmat (ENI CBC) Työ- ja elinkeinoministeriö.
Innovatiiviset hankinnat vauhdittamaan SOTE-kehitystä Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee STM, Meritulli.
6AIKA-OHJELMAN TILANNE JulkICT-ohjausryhmälle Ville Meloni – 6Aika-toimisto.
ITÄSUOMALAINEN YRITYSRAHOITUSSTRATEGIA Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Savon.
EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI Suomi EU:ssa. SUOMI – MALLIOPPILAS VAI KOVIS? Suomea verrattu EU:ssa luokan mallioppilaaseen Suomea verrattu EU:ssa.
Potkuri ja Starttiraha Pirkka Hyssälä. STARTTIRAHA.
Timo Valli, ICT-johtaja, ylijohtaja
Innovaatioseteli INNOVAATIO-OSAAMISTA YRITYKSEESI
EU-tiedottaja Riikka Vitikka Europe Direct
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020: NEUVONTA
Yleistä iTEC on nelivuotinen yhteiseurooppalainen hanke, jossa keskitytään tulevaisuuden oppimaisemien suunnitteluun ja pilotoimiseen. Euroopan komission.
JHKA 2.0 tilanne JHKA-työryhmän kokous JulkICT.
Henkilöstön tukeminen ja muutosturva

KALANKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Liikenteen näkymiä Pohjois-Karjalassa vuoteen 2040
Datan avaamisen ohjeistus
Koulutuksen järjestämisen ja opintojen järjestämisen prosessit
Unifin opetusvararehtoreiden 13. 9
Hallintoviranomainen Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC
Verkostotapaaminen Tampere
Datan avaamisen ohjeistus
KUOPION KAUPUNGIN KESÄTYÖSETELI 2018
EDELLYTYKSET AVOIMEN DATAN HYÖDYNTÄMISELLE LIIKETOIMINNASSA
Kuntoutuksen kuumat perunat
Yliopistojen intrapäivä
Strategiset ohjelmat hyvinvointia rakentamassa - kommenttipuheenvuoro Tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen T A M P E R E E N K A U.
Oma tupa, oma lupa - Kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla Keski-Suomen hankesuunnitelma vanhuslain toimeenpanoon varattuun.
Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman toteutus Keski-Pohjanmaalla MYR Tuija Puumala
Hanke-esittely Sanna Lento
3D-kiinteistönmuodostaminen perusteet
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma
Ympäristöriskinarviointi viranomaistoiminnassa
Saavutettavuusvalvonta
Rail Baltica – edellytys Suomen isoille liikennehankkeille
AJANKOHTAISTA ELY-KESKUKSESTA
Etelä-Savon maakuntaliitto
Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen / Ratkaisujen hakeminen kokeilutoiminnalla, ml. digitaalisuus
Kuopion kaupungin näkemyksiä rakennerahastohankkeiden osarahoittajana ja hakijana Strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen Elinvoima- ja konsernipalvelut.
Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa Johanna Kolhinen Juha Vettenniemi Anni Tuurnas Kansallinen koulutuksen.
Ajankohtaista maaseuturahoituksesta
Ajankohtaista ELY-keskuksesta
Kestävää kasvua ja työtä Mitä ohjelmasta rahoitetaan?
KEIJO KEIJO
Rakennerahastot maakuntien strategioiden toteutuksessa Case Etelä-Savo
TUKIOIKEUKSIEN MITÄTÖINTI
Kansainvälinen muutto Suomeen 1990-luvulta alkaen
Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020
Syyskylvömenetyksiä korvaava tuki
Leivonveden GWMS-automaattiasema
Kestävää kasvua ja työtä
PERA Hanke PERA turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmä osaksi pelastuslaitosten päivittäistä turvallisuustoimintaa PERA II jatkohanke.
Taloushallinnon koulutus
Laadunvarmistuksen työkalut Laadunvarmistus, toimijat ja niiden roolit
Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelma
Keski-Suomen ELY-keskuksen ESR-haku
Ympäristökorvauksen muutokset v. 2020
Ohjaus ja yhteistyö -korin tilanne - JORY 7. 5
Ammattilainen ja palvelujärjestelmä korin tilanne
Mika Nieminen, projektipäällikkö, ICT-palvelukeskus Vimana
Järjestötieto muutoksessa
Ideamuotoilun palautekyselyn tulokset
Mikromuovien lähteet: Keinoalustat
Esityksen transkriptio:

Interreg Itämeren alueen ohjelma EU:n Itämeren alueen strategia – koko Suomen strategia Informaatio- ja keskustelutilaisuus , Kajaani Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö / Eero Vilhu, Kainuun liitto

Interreg Baltic Sea Region (IBSR) Ohjelma hyväksyttiin joulukuussa 2014, yksi hakukierros toteutettu Ohjelma-alue 8 jäsenmaata (EE, DE, DK, FI, LT, LV, PL, SE) 3 ei-jäsenmaata (NO, RU, BY) Keskeisenä tavoitteena EU:n Itämeri-strategian (EUSBSR) tukeminen 2

Itämeri-ohjelman lyhyt historia Interreg II C ( ) - 4 jäsenmaata (FI,SE,DK,DE), 4 hakijamaata (EE,LV,LT,PL), NO,RU,BY - 25 M€ EAKR-rahaa, josta Suomelta 4,4 M€ - 45 hanketta (keskikoko 0,55 M€ EAKR) Interreg III B ( ) / Interreg IIIB NP ( ) - vuodesta jäsenmaata, 2 ”naapuruusmaata” (RU,BY), NO - vuonna 2004 ohjelmaan lisättiin kaksi ns. A-prioriteettia - B-prioriteetteihin yhteensä 121 M€ EAKR-rahaa, josta Suomelta 21 M€, 7,5 M€ Tacis-rahaa Venäjälle ja Valko-Venäjälle, 6 M€ Norjan rahaa hanketta (keskikoko 1,0 M€ EAKR) + 10 hanketta Tacis-rahoituksella Euroopan alueellinen yhteistyö / tavoite 3 (B) ( ) - 8 jäsenmaata, 3 ei-jäsenmaata (NO,RU,BY) M€ EAKR-rahaa, josta Suomelta 21 M€, 8,8 M€ ENPI-rahaa Valko- Venäjälle, 6 M€ Norjan rahaa - 90 hanketta (keskikoko noin 2,3 M€) 3

Toimintalinjat ja erityistavoitteet 4

Toimintalinja 1 Innovaatiot Tutkimus- ja innovaatioympäristöt Älykäs erikoistuminen (ml. muut kuin teknologiset innovaatiot ) 5

Toimintalinja 2 Ympäristö Puhtaat vedet Resurssitehokkuus Uudistuva energia Energiatehokkuus Resurssitehokas ”sininen kasvu” 6

Toimintalinja 3 Saavutettavuus Alemman asteen liikenneverkoston yhteydet TEN-T – verkostoon Liikennemuotojen yhdistettävyys Harvaan asuttujen alueiden saavutettavuus Ympäristöystävällinen ja vähähiilinen liikennejärjestelmä Meriturvallisuus Ympäristöystävällinen meriliikenne Ympäristöystävällinen liikkuminen kaupunkialueilla 7

EU:n Itämeristrategian huomioon ottaminen, Toimintalinja 4 Kaudella Itämeren alueen ohjelmalla oli tärkeä rooli vuoden 2009 lopussa hyväksytyn EU:n Itämeristrategian toimeenpanon alkuvaiheessa; kaudella hyväksytystä 90 hankkeesta yli puolet tuki suoraan Itämeristrategiaa ja niistä 25 oli strategian lippulaivahankkeita. Uutta ohjelmaa valmisteltaessa on alusta lähtien otettu huomioon vuosina tarkistettu Itämeristrategia ja kuultu strategian toimeenpanoelimiä Selviä temaattisia kytkentöjä toimintalinjojen 1-3 ja strategian välillä Lisäksi toimintalinja 4 sisältää myös strategian toimeenpanoa tukevia erityistoimia: strategian mukaisten hankkeiden valmistelua tukeva siemenraha (seed money) sekä strategian hallinnon/koordinaation tuki (mm. PAC:ien ja HAL:ien tekninen tuki). Toimintalinjan 4 toimenpiteissä otetaan huomioon myös yhteistyö-mahdollisuudet Itämeristrategian ja Luoteis-Venäjän strategian välillä. 8

Rahoitus Ohjelmarahoitus: 264 M€ EAKR-rahaa, 6 M€ Norjan valtion rahaa, 8,8 M€ ENI-rahaa venäläisille ja valkovenäläisille kumppaneille (ENI-rahan käyttöönotto edellyttää rahoitussopimuksen allekirjoittamista) EAKR-rahoitus toimintalinjoittain (arvioitu määrä hankkeita): TL 1: 84 M€ (30-35) TL 2: 84 M€ (30-35) TL 3: 66 M€ (25) TL 4 (Itämeristrategian hallinnon ja hankesuunnittelun tuki): 13 M€ TL 5 (ohjelman tekninen tuki): 16 M€ Ohjelman rahoitusosuus: EU-maat (EAKR) 75 % (DE,DK,FI,SE) tai 85 % (EE,LT,LV,PL); NO 50 %; RU/BY (ENI) 85 % Lisäksi suomalaisille kumppaneille tarjolla valtion vastinrahaa 9

Rahoituksen hakeminen (Toimintalinjat 1-3) Vaatimukset: Kumppanuus: vähintään kolme kumppania kolmesta eri maasta Tukikelpoiset kumppanit: julkiset ja yksityiset; lead partnereina (LP) vain julkiset Kumppanien sijainti: normaalisti ohjelma-alueella, poikkeuksellisesti sen ulkopuolella (enintään 20 % EAKR-rahasta, ohjelma-alueen hyväksi) Hankkeen kesto: yleensä 36 kuukautta Hankekoko: ei muodollisia rajoitteita, kokonaisbudjetti yleensä 2-4 M€ EI puhtaasti paikallisia/kansallisia toimia, tutkimushankkeita, suuria investointihankkeita EU:n Itämeri-strategiaan (EUSBSR) liittyviä hankkeita kannustetaan hakemaan, erityisesti lippulaivahankkeita (EUSBSR/FP) Hankehakemukset arvioi ohjelman sihteeristö (Rostock/Riga) ja niistä päättää ohjelman seurantakomitea (konsensus päätöksenteko) 10

Ensimmäinen haku (2-vaiheinen) Vaihe 1 – concept notes ( – ) 282 concept notea (EUSBSR/FP: 58) Arvioinnissa pääpaino hankeideassa (relevanssi) Seurantakomitea valitsi 81 hanketta jatkoon ( ) Vaihe 2 – täydet hakemukset (-> ) 78 hakemusta (EUSBSR/FP: 36) Arvioinnissa pääpaino hankesuunnitelmassa (koherenssi) Seurantakomitea hyväksyi 35 hanketta ( ) Itämeri-strategian mukaisia lippulaivahankkeita yht. 24 Suomi mukana 31 hankkeessa, joista 8:ssa vetäjänä (LP) Sidottu: 90,6 M€ EAKR (39 % TL 1-3 rahoituksesta) 11

Ensimmäinen haku: 1-vaiheen ja 2-vaiheen hakemukset sekä hyväksytyt hankkeet toimintalinjoittain (kpl) 1-vaihe2-vaiheHyv. (EUSBSR/FP) 1.Innovaatiot (8) 1.1T&I -ympäristöt (3) 1.2.Älykäs erikoistuminen (3) 1.3.Ei-teknologiset innovaatiot (2) 2.Luonnonvarat (9) 2.1.Puhtaat vedet (4) 2.2.Uudistuva energia (2) 2.3.Energiatehokkuus (-) 2.4.”Sininen kasvu” (3) 3.Saavutettavuus (7) 3.1.Liikennemuotojen yhdistettävyys (4) 3.2.Syrjäisten alueiden saavutettavuus (-) 3.3.Meriturvallisuus (1) 3.4.Ympäristöystävällinen meriliikenne (2) 3.5.Ympäristöyst. kaupunkiliikenne (-) (24) 12

Ohjelman toteuttaminen jatkuu Seuraavat haut Todennäköisesti vielä 2-3 täysimääräistä hakua ohjelmakauden aikana Toinen haku avattaneen keväällä 2016 Haun avaamisesta ja aikatauluista, muodosta (1- vai 2-vaiheinen) sekä mahdollisista rajauksista päätetään v alussa Venäläisten ja valkovenäläisten kumppanien rahoitus edelleen auki (rahoitussopimusta ei ole vielä allekirjoitettu) – tavoitteena varmistaa venäläisten kumppanien täysimääräinen osallistuminen toisella hakukierroksella Kansalliset toimet suomalaisten toimijoiden osallistumisen varmistamiseksi Kansalliset infotilaisuudet hakukierrosten avaamisen yhteydessä Mahdolliset alue- ja/tai teemakohtaiset tilaisuudet Valtion vastinraha suomalaisille kumppaneille 13

Hankkeiden kumppanuusvaatimukset Sekä julkiset että yksityiset kumppanit ovat tukikelpoisia (sovellettavat valtiontukisäännöt ohjelmamanuaalissa) Kumppaneiden tulee normaalisti sijaita ohjelma-alueella, mutta perustelluissa tapauksissa myös ohjelma-alueen ulkopuoliset toimijat voivat osallistua hankkeisiin tukikelpoisina kumppaneina Jokaisessa hankkeessa tulee olla vähintään kolme kumppania kolmesta eri maasta, joista vähintään kahden tulee olla jäsenmaa tai Norja Hankkeen johtavan kumppanin (Lead partner) tulee olla julkinen (tai julkisluonteinen) toimija ja sijaita jäsenmaassa tai Norjassa 14

Hankkeiden koko ja kesto ym Hankkeiden normaali kesto on 36 kuukautta Hankkeiden koolle ei ole määritetty ala- tai ylärajaa, mutta hankkeen kokonaisbudjetin odotetaan normaalisti olevan 1,5 - 4,5 milj. euroa Ohjelman tarkoituksena ei ole rahoittaa pelkästään paikallisia tai kansallisia toimia, puhtaita tutkimushankkeita tai suuria investointihankkeita. Tietoa lähes kaikesta hankkeisiin liittyvästä tulee löytymään joulukuun alussa julkaistavasta ohjelmamanuaalista Uuden ohjelman kotisivut 15

Interreg Baltic Sea Region