HASARDIMAANTIEDE = RISKIEN MAANTIEDE

Johdantoa Hasardi = riski, uhka, vaara Mitä eroa on riskillä ja uhkalla? Riski = tapahtuman esiintymistodennäköisyys alueella perustuu tutkimustietoon, voidaan ilmoittaa matemaattisella suureella Uhka = kokemusperäinen tietoisuus onnettomuuden mahdollisuudesta epämääräisempi, sisältää arvailua mielletään usein todellisuutta suuremmiksi Uusimmat hasardit päällimmäisinä Myös uhkien vähättelyä, riskiin turtuu Onnettomuus = toteutunut uhka Erityisen suuri onnettomuus = Katastrofi

Hasardeja ollut aina Ihmisen muuttanut monia hasardeja, luonut myös uusia Hasardimaantiede tutkii luontoon, luonnonvaroihin ja ihmisen omaan toimintaan liittyviä riskejä ja uhkia: Niiden alueellista esiintymistä Syitä ja seurauksia Riskeihin varautumista ja torjuntaa

Kurssin sisältö Luonnon toimintaan liittyvät riskit Universaalit uhkat (esim. meteoriitit) Ilmakehän uhkat (esim. pyörremyrskyt) Vesikehän uhkat (esim. tulvat) Kivikehän uhkat (esim. maanjäristykset) Eliökehän uhkat (esim. kulkutaudit)

Ihmiskunnan riskit Väestömäärään ja -rakenteeseen liittyvät uhkat Nälkä- ja vesiongelma Kaupunkien riskit ja ongelmat Yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet Sosiaaliset ongelmat ja alueellinen segregaatio Tekniset riskit Liikenteen ja matkailun ongelmat Ihmisen ja luonnon väliseen riippuvuuteen liittyvät riskit (ympärisöriskit) Luonnonvarojen riittävyys Ekosysteemin säilyminen ja biodiversiteetti

Riskit haltuun Kestävä kehitys Kansainvälinen yhteistyö Paikkatieto riskien maantieteessä Globalisaatio

Riskien luokittelu Millaisia riskit ovat luonteeltaan? Luonnononnettomuuden käynnistäjänä jokin luonnon tapahtuma tai ekologian ilmiö Ihmiskunnan riskit liittyvät ihmisen käyttäytymiseen ja teknologiaan Ihminen riippuvainen luonnosta  ympäristöriskit

Hasardien ja ihmisen vaikutusmahdollisuuksien välinen riippuvuus Hasardien ja ihmisen vaikutusmahdollisuuksien välinen riippuvuus. Ihminen voi vaikuttaa itse aiheuttamiinsa uhkiin.

Vuosien 1975-2008 väliset luonnononnettomuudet, joissa on kuollut yli 500 henk.

Hasardeja voidaan mitata rahallisesti tai kuolleiden määrällä Vuosittain menehtyy satojatuhansia ihmisiä Omaisuutta tuhoutuu kymmenien miljardien $ edestä Luonnononnettomuudet aiheuttavat eniten taloudellisia menetyksiä

Riskien erilaisia ulottuvuuksia Alueen koko: yksi ihminen – maailma Toistuvuus: yksittäinen – yleinen Kesto: sekunti – tuhansia vuosia Varoitusaika: sekunteja – vuosia Esiintyminen: säännöllistä – epäsäännöllistä Voimakkuus: heikko – täystuho  Hasardiprofiili kuvaa hasardin ominaisuuksia

Diagrammissa kuivuuden, maanjäristyksen ja lumimyrskyn hasardiprofiilit.

Maanjäristyksen ja tulvan vertailu: Miten eroavat eri tekijöiden suhteen toisistaan? Mistä erot johtuvat?

Luonnon ja ihmisen aiheuttamien onnettomuuksien jakauma 1975-2001 Luonnon ja ihmisen aiheuttamien onnettomuuksien jakauma 1975-2001. Miksi kuolonuhrien määrä ei riipu onnettomuuksien määrästä?

Tuhoisimmat hasardit uhrien mukaan 1970–2004 Tuhoisimmat hasardit uhrien mukaan 1970–2004. 1 = kuolleet ja kadonneet, 2 = omaisuuden ja liiketoiminnan keskeytymisen korvaavat vakuutukset. (Lähde: Swiss Re -jälleenvakuutusyhtiö 2005.)

tuhoisimmat hasardit taloudellisten vahinkojen mukaan 1970–2004 tuhoisimmat hasardit taloudellisten vahinkojen mukaan 1970–2004. 1 = omaisuuden ja liiketoiminnan keskeytymisen korvaavat vakuutukset, 2 = kuolleet ja kadonneet. (Lähde: Swiss Re -jälleenvakuutusyhtiö 2005.)

Hasardit kohtelevat teollisuusmaita ja kehitysmaita eri tavoin: Köyhyys keskittyy tietyille alueille (tai väestöryhmille) - kehitysmaat Korkea väestönkasvu, väentiheys, asutusta riskialueille Riskien hallinta puutteellista 95 % maailman kuolonuhreista kehitysmaissa Teollisuusmaissa taloudelliset menetykset suuremmat (75%) Saman hasardin vaikutukset erilaiset: Hurrikaani USA:ssa: 1200 kuolonuhria (evakuoituja satoja tuhansia) Trooppinen sykloni Bangladeshissa: 138 000 kuolonuhria

Hasardien jakautuminen tyypeittäin ja alueittain 2003 ja 2004

Riski joutua onnettomuuteen kasvanut Luonnononnettomuuksissa kuolleiden ja onnettomuuden riskille alttiiden määrän muutos Suurten luonnonkatastrofien taloudelliset menetykset Luonnononnettomuuksissa kuolleita vähemmän (vaikka 2 x enemmän kuin 1960-l.) Tehokkaammat varoitusjärj., katastrofivalmius Ripeämmät pelastustyöt ja kulkutautien torjunta Riski joutua onnettomuuteen kasvanut Väestönkasvu riskialueilla Elintaso nousee  enemmän omaisuutta tuhoutuu

”Valhe – emävalhe – tilasto” Mitä kuva kertoo? ”Valhe – emävalhe – tilasto” Teemakartat ja diagrammit tehdään pohja-aineistosta, joka on jollain tavalla käsiteltyä ja valittua. Virheitä syntyy tahattomasti ja tahallisesti (esim. huono esitystapa, vääristely) Lähdekritiikki! Mitä kuvassa esitetään? Kuka kuvan on tehnyt? Mitkä motiivit? Kuinka totuudenmukainen kuva on?

Diagrammien ristiriitainen viesti

Kotitehtävä: Katastrofikartta AINEISTON KERÄÄMINEN: Seuraa kolmen viikon ajan sanomalehteä (viikot 43-47). Seuraa maailmalla tapahtuneita onnettomuuksia, mitkä maat uutisissa esiintyvät. Merkitse kartan alle: onnettomuus + alue (esim. maanjäristys, Japani) ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- TULOKSET: Merkitse uutiset maailmankartalle (kohdista oikeaan ruutuun) Esitä värien avulla eri onnettomuustyypin mukaan Luonnononnettomuudet vihreällä (tulvat, maanjäristykset, myrskyt…) Ympäristöonnettomuudet sinisellä (maanvyöryt, savusumu, öljyvuoto…) Ihmiskunnan onnettomuudet punaisella (sodat, suuret liikenneonnettomuudet…) Jos samalla alueella (samassa ruudussa) useampia onnettomuustyyppejä, jaa ruutu väreihin. Jos samaan ruutuun tulee useampi kuin yksi onnettomuus  tee sopivaksi katsomasi luokitus ja valitse sopivat symbolivärit (värin intensiteetti kasvaa, kun onnettomuuksien määrä kasvaa)

Riskiuutiset viikoilla ___   ______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Luonnononnettomuudet Ihmiskunnan riskit Ympäristöriskit