TERVETULOA SOLUN JA PERINNÖLLISYYDEN MAAILMAAN https://www.youtube.com/watch?v=uhpRrK5-B7M OLIPA KERRAN ELÄMÄ 4,10 MIN

MILTÄ NÄYTTÄÄ SOLU? MITÄ OSIA SIINÄ ON? SOLU MIKROSKOOPISSA! MITÄ TARKOITTAA PERINNÖLLISYYS? MILLÄ TAVOIN MUISTUTAT VANHEMPIASI? MITEN SILMIEN VÄRI PERIYTYY? MITEN PROTEIINEJA VALMISTUU?

ELIÖIDEN RAKENNEYKSIKKÖ SOLU ELIÖIDEN RAKENNEYKSIKKÖ

HISTORIAA Valomikroskooppi 1600-luvulla (n. 1500 x suurennos) Kaikki eliöt koostuvat soluista (1800-luku) Elektronimikroskooppi 1950-luvulla (parhaimmat nykyiset noin 2 000 000 x)

kuvia Länsiniilinvirus (ei solurakennetta!) kasvisoluja Verisoluja valo- ja elektroniikka- mikroskoopeissa

Solubiologian arkipäivää Geenisiirrot  siirtogeeniset eliöt Proteiinisynteesin tarkkailu Metabolian tutkiminen  uudet lääkkeet Solujen välisen viestinnän selvittäminen

Solun koko 1 mm

Hermosolu voi olla jopa 1 m pitkä Solut ovat pieniä, koska silloin Yleensä 0,1 – 0,01 mm Sammakon munasolu 1 mm Hermosolu voi olla jopa 1 m pitkä Solut ovat pieniä, koska silloin Aineenvaihdunta on tehokkaampaa Kuljetusmatkat soluissa ovat lyhyitä Yhdessä yksilössä voi olla useisiin eri tehtäviin erilaistuneita soluja

Solun ikä Bakteerit voivat jakaantua jopa alle 10 min välein Suolen epiteelisolut uusiutuvat päivän välein (1,5 vrk, punasolu 120 vrk, lähde 9 lk:n työkirja; Otava s. 5) Aivojen hermosolut eivät juuri uusiudu  vanhin ihminen 125 vuotta Yleensä solut elävät muutamia kuukausia

Soluista kudoksia ja solukoita Eläinsoluista kudokset Kasvisoluista solukot Pintakudos Lihaskudos Hermokudos Tukikudos Sidekudos Rustokudos Luukudos Rasvakudos Veri Pintasolukko Kasvusolukko Perussolukko (yhteyttää) Johtosolukko Tukisolukko Eritysssolukot

TEHTÄVIÄ Sivu 12: TEHTÄVÄ 1 Sivu 12: TEHTÄVÄ 2

KASVISOLU selluloosa solulimakalvosto solun tukiranka soluseinä Kuva kirjan sivulta 14 solulimakalvosto solun tukiranka soluseinä mitokondrio diktyosomi solunesterakkula ribosomi solukalvo viherhiukkanen kromosomit tumahuokonen http://prezi.com/5o6riimyyafm/?utm_campaign=share&utm_medium=copy

ELÄINSOLU tuma solun tukiranka ribosomi lysosomi keskusjyväset kuva kirjan sivulta 14 tuma solun tukiranka ribosomi lysosomi keskusjyväset golgin laite

SIENISOLU Kuva kirjan sivulta 14

Solun rakenne MITOKONDRIO RIBOSOMIT SOLULIMAKALVOSTO VAKUOLI VIHERHIUKKANEN DIKTYOSOMI SOLUSEINÄ TUMAKOTELO TUMAJYVÄNEN SOLUKALVO MIKROPUTKIA JA SÄIKEITÄ

SOLULIMA-KALVOSTO MITOKONDRIO KESKUSJYVÄNEN MIKROPUTKI SOLUKALVO TUMAKOTELO GOLGIN LAITE RIBOSOMIT LYSOSOMI TAI PEROKSISOMI TUMAJYVÄNEN (MELANIINI) MIKROSÄIE

KASVISOLU TUMAN JAKAUTUMINEN SOLUHENGITYS PERIMÄ PROTEIINISYNTEESI TUOTTAA RIBOSOMEJA SOLUHENGITYS Kuva kirjan sivulta 14 PERIMÄ PROTEIINISYNTEESI TUKEE JA SUOJAA VARASTOI AINEITA + NESTEJÄNNITYS AINEENVAIHDUNTA FOTOSYNTEESI AINEIDEN KULJETUS JA PROTEIINIEN / LIPIDIEN VALMISTUS

KASVISOLU selluloosa solulimakalvosto solun tukiranka soluseinä Kuva kirjan sivulta 14 solulimakalvosto solun tukiranka soluseinä mitokondrio diktyosomi solunesterakkula ribosomi solukalvo viherhiukkanen kromosomit tumahuokonen

VASTAUS 3: Taulukkotehtävä x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 20

https://www. youtube. com/watch https://www.youtube.com/watch?annotation_id=annotation_937748&feature=iv&src_vid=LP7xAr2FDFU&v=fKEaTt9heNM

PLASMIDI Tylakoidikalvo tai mesosomi SOLUSEINÄ RIBOSOMI SOLUKALVO DNA KAPSELI SIIMA RIPSI

ELÄIN- JA KASVISOLUN EROT VIHERHIUKKANEN KESKUSJYVÄNEN GOLGIN LAITE = DIKTYOSOMI VAKUOLI (harvoin eläinsolussa) LYSOSOMIT SOLUSEINÄ

SIENISOLU

OSIEN MERKITYS SOLUSEINÄ SOLUKALVO SOLULIMAKALVOSTO GOLGIN LAITE / DIKTYOSOMI TUKEE JA SUOJAA AINEENVAIHDUNTA AINEIDEN KULJETUS JA PROTEIINIEN / LIPIDIEN MUOKKAUS PROTEIINIEN MUOKKAUS JA LAJITTELU ERITYS SOLUN ULKOPUOLELLE

RIBOSOMI LYSOSOMI MITOKONDRIO VIHERHIUKKANEN KESKUSJYVÄNEN PROTEIINISYNTEESI HAJOTTAVAT MOLEKYYLEJÄ http://highered.mcgraw-hill.com/olcweb/cgi/pluginpop.cgi?it=swf::535::535::/sites/dl/free/0072437316/120067/bio01.swf::Lysosomes SOLUHENGITYS (ENERGIAA) FOTOSYNTEESI ELI YHTEYTTÄMINEN VALON AVULLA OSALLISTUU TUMAN JAKAUTUMISEEN

VAKUOLI PEROKSISOMI MESOSOMI TYLAKOIDIKALVO MIKROPUTKI / -SÄIE VARASTOI AINEITA + NESTEJÄNNITYS AINEIDEN (esim. Alkoholin) HAJOTUSREAKTIOT BAKTEERIN ”MITOKONDRIO” BAKTEERIN YHTEYTTÄJÄ MUODOSTAVAT SOLUN TUKIRAKENTEEN JA ESIMERKIKSI LIHASSÄIKEET

Tuma TUMAKOTELO TUMAJYVÄNEN KROMOSOMIT TUOTTAA RIBOSOMIEN RAKENNUSAINETTA KROMOSOMIT PERIMÄ + SOLUN TOIMINNAN OHJAUS

TEHTÄVÄT SIVU 16 TEHTÄVÄ 3 SIVU 16 TEHTÄVÄ 4 SIVU 16 TEHTÄVÄ 6

SOLUN KEMIALLINEN RAKENNE Tärkeimmät molekyylit: VESI 75-90 % PROTEIINIT 5-20 % LIPIDIT 1-2 % HIILIHYDRAATIT 1 % NUKLEIINIHAPOT 1-%

VESI EPÄORGAANINEN YHDISTE LÄMMÖNSÄÄTELIJÄ KULJETTAJA KEMIALLISET REAKTIOT TAPAHTUVAT LIUOKSISSA NESTEJÄNNITYS LIUOTIN LÄHTÖAINE REAKTIOISSA

IONIT Sähköisesti varautuneita atomeja Epäorgaanisia Tärkeitä solujen toiminnalle (esim hermoimpulssin kulku hermosolussa)

ORGAANISET YHDISTEET USEITA HIILIATOMEJA (Lukion biologia s.17) (HUOM. CO² EI OLE ORGAANINEN!)

HIILIHYDRAATIT ELI SOKERIT SISÄLTÄVÄT VAIN HIILTÄ, VETYÄ JA HAPPEA Yksinkertaisimpia sokereita kutsutaan monosakkarideiksi ESIM. GLUKOOSI, FRUKTOOSI JA RIBOOSI

Disakkaridien molekyylit ovat muodostuneet kahdesta monosakkaridimolekyylistä ESIM. SAKKAROOSI, MALTOOSI JA LAKTOOSI

Tärkeimmät polysakkaridit ovat tärkkelys, glykogeeni ja selluloosa sekä kitiini Tärkkelysmolekyylissä on glukoosiyksiköitä 200 - 2000 ja selluloosassa 2000 - 5000

SOKERIT TOIMIVAT ENERGIANLÄHTEINÄ ENERGIAVARASTOINA (glykogeeni) RAKENNUSAINEINA (esim. ligniini eli puuaine)

LIPIDIT ELI RASVA-AINEET HIILTÄ, VETYÄ JA HAPPEA Varsinaiset rasvat, fosfolipidit ja steroidit GLYSEROLI + 3 RASVAHAPPOA = varsinaiset rasvat ENERGIAVARASTO, RAKENNUSAINE, LÄMMÖNERISTE Tyydyttyneet, ei C - kaksoissidosta, jäykkiä eläinrasvoja Tyydyttymättömät, kaksoissidoksia, notkeita kasvi- /kalarasvoja

PROTEIINIT ELI VALKUAISAINEET SISÄLTÄVÄT AINA HIILTÄ, VETYÄ, HAPPEA JA TYPPEÄ urea KOOSTUVAT AMINOHAPOISTA (20 YLEISTÄ + pyrrolysiini ja selenokysteiini) PROTEIINISSA ON SATOJA AMINOHAPPOJA

ERILAISET RAKENTEET PRIMAARIRAKENNE (eli aminohappojärjestys) SEKUNDAARIRAKENNE TERTIAARIRAKENNE (vaikuttaa toimintaan) (KVATERNAARIRAKENNE / Kvartiaarirakenne)

GLYKOPROTEIINIT SISÄLTÄVÄT HIILIHYDRAATTIOSAN (solukalvolla tunnistetehtävissä) LIPOPROTEIINIT SISÄLTÄVÄT LIPIDIOSAN (HDL ja LDL)

TEHTÄVÄT RAKENNUSAINE (MYOSIINI) VASTA-AINE (IMMUNOGLOBULIINI-A) KULJETTAJA (HEMOGLOBIINI) HORMONI (KASVUHORMONI) ENTSYYMI (LAKTAASI) KANAVA JA PUMPPUPROTEIINIT (SIIRTÄVÄT AINEITA SOLUKALVOLLA) VIESTINTÄ, VEREN HYYTYMINEN

ENTSYYMI KATALYSOI KEMIALLISIA REAKTIOITA HAJOTUS-REAKTIO RAKENNUS-REAKTIO http://highered.mheducation.com/sites/0072495855/student_view0/chapter2/animation__how_enzymes_work.html

TOIMII VAIN TIETYSSÄ LÄMPÖTILASSA JA HAPPAMUUDESSA ENTSYYMI KOOSTUU PROTEIINISTA JA USEIN SIINÄ ON KOFAKTORI  VITAMIINI TAI METALLI-IONI VAIKUTTAA VAIN TIETTYYN AINEESEEN ELI SUBSTRAATTIIN JA TIETTYYN REAKTIOON (spesifisyys) TOIMII VAIN TIETYSSÄ LÄMPÖTILASSA JA HAPPAMUUDESSA http://highered.mcgraw-hill.com/sites/0072495855/student_view0/chapter2/animation__how_enzymes_work.html

TUHOUTUVAT HELPOSTI KUUMUUDESSA DENATUROITUMINEN = TERTIAARIRAKENNE HAJOAA MYRKYT TOIMIVAT INHIBIITTOREINA ELI HAITTAAVAT TAI ESTÄVÄT ENTSYYMIN TOIMINTAA MYRKKY KIINNITTYY AKTIIVISEEN KESKUKSEEN  SUBSTRAATTI EI VOI KIINNITTYÄ MYRKKY KIINNITTYY MUUALLE ENTYSYYMIIN, JOLLOIN AKTIIVISEN KOHDAN MUOTO MUUTTUU  SUBSTRAATTI EI VOI KIINNITTYÄ http://www.kscience.co.uk/animations/anim_2.htm

TEHTÄVÄT SIVU 30 TEHTÄVÄ 1 SIVU 30 TEHTÄVÄ 2 MIHIN SEURAAVAT ENTSYYMIT VAIKUTTAVAT Laktaasi Fytaasi Proteaasit Pektinaasi Arginaasi

Laktaasi hajottaa maitosokeria (laktoosia) Fytaasi hajottaa tiettyjä fosforiryhmiä Proteaasit hajottavat proteiineja Pektinaasi pilkkoo kasvien soluseinän pektiiniä Arginaasi pilkkoo arginiinia (yksi aminohapoista)

NUKLEIINIHAPOT DNA JA RNA DNA  PERIMÄ, RNA  KESKEINEN OSA PROTEIINISYNTEESIÄ

RUNSASENERGISET YHDISTEET (ATP, ADP, AMP) EMÄS + SOKERI + 1-3 FOSFAATTIA MITOKONDRIOIDEN SOLUHENGITYKSESSÄ VAPAUTUVA ENERGIA SITOUTUU NIIHIN  ATP SIIRTYY SOLUSSA SINNE MISSÄ ENERGIAA TARVITAAN http://student.ccbcmd.edu/~gkaiser/biotutorials/energy/atpan.html

TEHTÄVIÄ SIVU 24: TEHTÄVÄ 1 SIVU 24: TEHTÄVÄ 2

1. Taulukkotehtävä Täydennä taulukko.

VASTAUS 1: Taulukkotehtävä - monosakkarideja: glukoosi, fruktoosi, galaktoosi, riboosi - disakkarideja: sakkaroosi, laktoosi, maltoosi, trehaloosi - polysakkarideja: tärkkelys, glykogeeni, selluloosa - varsinaiset rasvat eli triglyseridit - fosfolipidit - steroidihormonit - Keratiini (iho, kynnet) - Kollageeni (jänteet) - hemoglobiini - insuliini - entsyymit - lihasolun säikeet - dna - rna 55

2. Käsitekartta Jatka käsitekarttaa eli mindmapia seuraavilla termeillä: disakkaridi deoksiribonukleiinihappo dna glykogeeni lipidi insuliini-hormoni nukleiinihappo polysakkaridi proteiini ribonukleiinihappo rna steroidi triglyseridi tyydyttymätön rasvahappo tärkkelys rasva-aine

VASTAUS 2: Käsitekartta deoksiribonukleiinihappo ribonukleiinihappo insuliini-hormoni dna rna nukleiinihappo proteiini glykogeeni tärkkelys polysakkaridi lipidi rasva-aine disakkaridi triglyseridi steroidi tyydyttymätön rasvahappo Tyydyttynyt rasvahappo -C-C-C=C-C-C- -C-C-C-C-C-C-C- 57