Kappaleen 12 risteytysvastaukset

VASTAUS 1a: Kielen saaminen torvelle T= kieli torvelle, t= kieltä ei torvelle P-polvi TT x tt sukusolut T, T t, t F1-polvi Vastaus: Kaikki pariskunnan lapset saavat kielen torvelle (todennäköisyys 100 %). t T Tt

VASTAUS 1b: Kielen saaminen torvelle P-polvi Tt x Tt sukusolut T, t T, t F1-polvi Vastaus: Pariskunnan lapsista 75 % saa kielen torvelle. T t TT Tt tt

VASTAUS 1c: Kielen saaminen torvelle P-polvi Tt x tt sukusolut T, t t, t F1-polvi Vastaus: Pariskunnan lapsista 50 % saa kielen torvelle. t T Tt tt

VASTAUS 1d: Kielen saaminen torvelle P-polvi tt x TT sukusolut t, t T, T F1-polvi Vastaus: Pariskunnan lapsien todennäköisyys saada kieli torvelle on 100 %. T t Tt

VASTAUS 2: Hiusrajan perinnöllisyys (Leenan perimä) S=kärjellinen hiusraja, s=suora hiusraja Leenan äiti ss Leenan isä Ss tai SS Leena Ss tai SS Leenan puoliso ss F1-polvi Leenan täytyy olla eriperintäinen (Ss), koska äidillä on suora hiusraja. Leenan äiti Leenan isä TAI P-polvi ss x Ss SS Sukusolut s, s S, s S, S S s Ss S s Ss ss

VASTAUS 2: Hiusrajan perinnöllisyys (Lasten perimä) Leena Leenan mies P-polvi Ss x ss Sukusolut S, s s, s F1-polvi Vastaus: Lapset voivat saada joko kärjellisen tai suoran hiusrajan. s S Ss ss

VASTAUS 3: Herneenpalkojen väri K=vihreä palko genotyyppivaihtoehdot k=keltainen palko vihreä KK tai Kk keltainen kk Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 P-polvi genotyyppi KK x kk Kk x kk fenotyyppi vihreä keltainen vihreä keltainen sukusolut K, K k, k K, k k, k F1-polvi Vastaus: Jos vihreän herneen genotyyppi on KK, kaikki seuraavan polven herneet ovat vihreitä. Jos vihreän herneen genotyyppi on Kk, puolet seuraavan polven herneistä on vihreitä ja puolet keltaisia (vihreitä ja keltaisia lukusuhteessa 1:1). k K Kk k K Kk kk

VASTAUS 4: Marsujen jälkeläiset Valkoisuuden täytyy olla resessiivinen ominaisuus. Resessiivinen ominaisuus voi olla ilmenemättä yksilöissä (vanhemmissa), kun taas dominoiva ominaisuus ilmenee aina. V=musta turkki v=valkoinen turkki P-polvi Vv x Vv sukusolut V, v V, v F1-polvi Poikaset voivat olla joko mustia tai valkoisia, jos vanhemmat ovat heterotsygootteja Vv. c) Mustien ja valkoisten poikasten odotetut lukusuhteet ovat 3:1, joten havaitut lukusuhteet poikkeavat odotetusta. V v VV Vv vv

VASTAUS 5: Kissojen väri Testiristeytys eli takaisinristeytys R= musta turkki r= ruskea turkki Mustan kollin perimä voi olla RR tai Rr. Genotyyppi RR tuottaa vain mustia poikasia. Kasvattaja voi varmistaa kollin perimän testiristeytyksellä, jossa kolli parittelee ruskean narttukissan kanssa. Jos niille syntyy ruskeita poikasia, on kolli heterotsygootti Rr. Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 kolli narttu kolli narttu P-polvi RR x rr Rr x rr sukusolut R, R r, r R, r r, r F1-polvi r R Rr r R Rr rr

VASTAUS 6a: Ihmekukan väri VP=punainen väri VV=valkoinen väri P-polvi genotyyppi VPVV x VPVV fenotyyppi vaaleanpunainen vaaleanpunainen sukusolut VP, VV VP, VV F1-polvi Vastaus: Kahden vaaleanpunaisen ihmekukan jälkeläiset ovat punaisia, vaaleanpunaisia ja valkoisia lukusuhteissa 1:2:1. VP VV VP VP VP VV VV VV

VASTAUS 6b: Ihmekukan väri VP=punainen väri VV=valkoinen väri P-polvi genotyyppi VPVP x VPVV fenotyyppi punainen vaaleanpunainen sukusolut VP, VP VP, VV F1-polvi Vastaus: Punaisen ja vaaleanpunaisen ihmekukan jälkeläiset ovat punaisia ja vaaleanpunaisia lukusuhteessa 1:1. VP VV VP VP VP VV

VASTAUS 7: Vaaleankeltaiset samettikukat (YO-tehtävä S-01) a) Kummatkin vanhemmat ovat homotsygootteja, joten F1-polven kaikki jälkeläiset ovat genotyypiltään samanlaisia (AKAV). Koska kukat ovat väriltään vanhempien välimuotoa, periytyminen on välimuotoista. b) F2-polvessa syntyy vanhempien kaltaisia ja välimuotoja suhteessa 1:2:1. Puutarhuri saa siis seuraavana kesänä kolmenvärisiä kukkia pelkkien vaaleankeltaisten sijaan. c) Vaaleankeltaisia kukkasia saa valitsemalla F2-polvesta alkuperäisten vanhempien kaltaiset muodot. Risteyttämällä ne keskenään saadaan taas alkuperäisen F1-polven kaltaisia jälkeläisiä.

VASTAUS 8a: Perheen veriryhmät IA=A-veriryhmän alleeli IB=B-veriryhmän alleeli i=resessiivinen alleeli Vanhempien veriryhmä on AB, joten kummankin genotyypin on oltava IAIB. P-polvi IAIB x IAIB sukusolut IA, IB IA, IB F1-polvi Vastaus: Lapset voivat kuulua seuraaviin veriryhmiin: A 25 % todennäköisyydellä AB 50 % todennäköisyydellä B 25 % todennäköisyydellä. IA IB IA IA IA IB IB IB

VASTAUS 8b: Perheen veriryhmät Todennäköisyys toisen lapsen kuulumiselle veriryhmään A on edelleen 25 %.

VASTAUS 9: Veriryhmän periytyminen (genotyypit) IA=A-veriryhmän alleeli IB=B-veriryhmän alleeli i=resessiivinen alleeli vanhemmat: fenotyypit mahdolliset genotyypit a) AB ja B IAIB ja IB IB tai IB i b) O ja A ii ja IAIA tai IAi c) A ja B IAIA tai Iai ja IB IB tai IB i lapset: 1) A, O ja A IAIA tai IAi, ii ja IAIA tai IAi 2) O, AB ja A ii, IAIB ja IAIA tai IAi 3) A ja B IAIA tai Iai ja IB IB tai IB i

VASTAUS 9: Veriryhmän periytyminen (perustelut) Jos lapsen veriryhmä on O, täytyy kummallakin vanhemmalla olla ainakin yksi alleeli i. Vanhemmat a eivät voi olla lapsien 1 ja 2 vanhempia, koska toinen heistä on veriryhmältään AB. Heidän täytyy siis olla lasten 3 vanhempia. Jos lapsen veriryhmä on AB, hänen täytyy saada alleeli IA toiselta vanhemmaltaan ja alleeli IB toiselta vanhemmaltaan. Vanhemmat b eivät siis voi olla lasten 2 vanhempia, mutta vanhemmat c voivat olla. Jäljelle jää vanhemmat b, jotka voivat saada lapset 1. Vanhemmat genotyypit Lapset genotyypit a: IAIB ja IB i 3: IAi ja IB IB tai IB i b: ii ja IAi 1: IAi, ii ja IAi c: IAi ja IB i 2. ii, IAIB ja IAi

VASTAUS 10: Hännättömät kissat (YO-tehtävä S-98) H = hännättömyys, h = hännällisyys Hännättömyyden on oltava dominoiva ominaisuus, koska vanhemmat ovat sellaisia ja niitä on jälkeläistössä enemmän. Hännällisyys on resessiivinen ominaisuus, koska se ilmenee vasta jälkeläistössä. P-polvi Hh x Hh sukusolut H, h H, h F1-polvi Lukusuhteet: (HH 1) eivät ilmene jälkeläistössä, kuolevat ennen syntymää, Hh 2 ja hh 1 H on dominoiva letaalialleeli, joka on homotsygoottisena tappava. Tästä johtuu jälkeläisten normaalista monohybridiristeytyksen lukusuhteesta 1:3 poikkeava lukusuhde. H h HH Hh hh

Kappaleen 13 risteytysvastaukset

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri Merkitään: ZK= Vihreän värin aiheuttava dominoiva alleeli Zk= keltaisen värin aiheuttava resessiivinen alleeli W= Y-kromosomi Keltaisen koiraan perimä ZkZk, vihreän naaraan perimä ZKW, joten: P-polvi ZkZk x ZKW sukusolut Zk,Zk ZK,W F1-polvi Vastaus: 50% jälkeläisistä voi olla vihreitä koiraita ja 50 % keltaisia naaraita. ZK W Zk ZKZk ZkW

VASTAUS 2b: Ruusukaijasten väri Vihreän koiraan perimä ZKZK tai ZKZk, keltaisen naaraan perimä ZkW, joten: tapaus 1: P-polvi ZKZK x ZkW sukusolut ZK, ZK Zk,W F1-polvi Vastaus: 50 % jälkeläisistä voi olla vihreitä koiraita ja 50 % vihreitä naaraita. Eli kaikki jälkeläiset ovat vihreitä. Zk W ZK ZKZk ZKW

VASTAUS 2c: Ruusukaijasten väri Vihreän koiraan perimä ZKZK tai ZKZk, vihreän naaraan perimä ZKW, joten: tapaus 1: P-polvi ZKZK x ZKW sukusolut ZK,ZK ZK,W F1-polvi Vastaus: Kaikki jälkeläiset ovat vihreitä, koska keltaista alleelia ei periydy kummaltakaan vanhemmalta. ZK W ZK ZK ZKW

VASTAUS 2c: Ruusukaijasten väri Vihreän koiraan perimä ZKZK tai ZKZk, vihreän naaraan perimä ZKW, joten: tapaus 2: P-polvi ZKZk x ZKW sukusolut ZK, Zk ZK,W F1-polvi Vastaus: Kaikki koiraat ovat vihreitä. 50 % naaraista on vihreitä ja 50 % keltaisia. ZK W ZKZK ZKW Zk ZKZk ZkW

VASTAUS 3a: Mehiläisten hedelmöittyminen (YO-tehtävä S-08) Partenogeneesi tarkoittaa neitseellistä lisääntymistä, jossa munasolu alkaa jakautua ilman hedelmöitystä. Haploidia tarkoittaa kromosomistoa, jossa jokaista erilaista kromosomia on vain yksi kappale, jolloin jokaisesta geenistäkin on haploidisella yksilöllä vain yksi alleeli. Sukusolut ovat haploidisia. 24

VASTAUS 3b: Mehiläisten hedelmöittyminen (YO-tehtävä S-08) Merkitään: V= tumman värin aiheuttava dominoiva alleeli v= vaalean värin aiheuttava resessiivinen alleeli P-polvi Vv x V sukusolut V, v V F1-polvi Vastaus: Jälkeläiset ovat kaikki tummia, puolella genotyyppi on heterotsygoottinen ja puolella homotsygoottinen. Kaikki hedelmöityksen seurauksena syntyneet jälkeläiset ovat diploidisia eli naaraita. V VV v Vv 25

VASTAUS 4: Kissojen kilpikonnaväritys Koska naaras- ja urosjälkeläiset ovat erilaisia, voidaan päätellä, että kyseinen geeni sijaitsee sukupuolikromosomissa. Perustellaan tulos tekemällä risteytyskaavio. Merkitään alleelit: XO= oranssin värin aiheuttava alleeli XM= mustan värin aiheuttava alleeli Y= Y-kromosomi P-polvi: XMXM x XOY sukusolut XM XO, Y F1-polvi Vastaus: Uroskissa ei voi olla kilpikonnakuvioinen, ellei sillä ole kahta X-kromosomia. Tällaisen kromosomistomutaation omaavat uroskissat ovat hyvin harvinaisia, mutta kilpikonnakuviointi uroskissallakin on siis mahdollinen. XO Y XM XMXO XMY 26

VASTAUS 5: Ihmisen sukupuut (YO-tehtävä S-99)   K E K K K K E K K K E K E E K E E K E E E K E E 27

VASTAUS 7: Perheen verenvuototauti Jos äidinisä on sairastanut verenvuototautia, on äiti perinyt isältään verenvuototaudin aiheuttavan alleelin X-kromosomissa, eli äiti on taudin kantaja. Perheen isä lienee terve, koska hänen ei erikseen mainittu tautia sairastavan. Merkitään: XV= terve, dominoiva alleeli Xv= verenvuototaudin aiheuttava resessiivinen alleeli Y= Y-kromosomi P-polvi XVXv x XVY sukusolut XV , Xv XV, Y F1-polvi Vastaus: Perheen lasten todennäköisyys sairastua hemofiliaan eli verenvuototautiin on pojilla 50% ja tytöillä 0 %. Sen sijaan puolet tytöistä ovat todennäköisesti taudin kantajia. XV Y XVXV XVY Xv XVXv XvY 28

VASTAUS 9a: Poikavauvan sairaus (YO-tehtävä K-08) Sairaus ei voi periytyä dominoivasti Y-kromosomissa, sillä mikäli sairauden aiheuttava alleeli sijaitsisi Y-kromosomissa, kaikki sairastuneet olisivat miehiä (nainen 3 on sairas). Sairaus voi periytyä dominoivasti X-kromosomissa, koska jos nainen 2 olisi heterotsygoottinen (XX) sairauden suhteen, niin puolet jälkeläisistä sairastuisi, kuten tässä on käynyt. Sairaus ei voi periytyä resessiivisesti X-kromosomissa, koska nainen 3 on sairas. Mikäli tauti periytyisi resessiivisesti X-kromosomissa, olisi hänen pitänyt periä tautialleeli isältään. Isä (1) on kuitenkin terve. Sairaus voi periytyä dominoivasti autosomissa. Sairaus voi periytyä resessiivisesti autosomissa. 29

VASTAUS 9b: Poikavauvan sairaus (YO-tehtävä K-08) X-kromosomaalinen periytyminen, dominoiva: Merkitään: XT= sairauden aiheuttava dominoiva alleeli Xt= terve resessiivinen alleeli Y = Y-kromosomi P-polvi XtY (1) x XTXt (2) Sukusolut Xt,Y XT,Xt F1-polvi Vastaus: Pojan sairauden todennäköisyys on 50 %. XT Xt XTXt (3) XtXt (4) Y XTY (6) XtY (5)

VASTAUS 9b: Poikavauvan sairaus (YO-tehtävä K-08) X-kromosomaalinen periytyminen, resessiivinen: Merkitään: XS=terve, dominoiva alleeli Xs= sairauden aiheuttava resessiivinen alleeli Y= Y-kromosomi P-polvi XSY (1) x XsXs (2) Sukusolut XS,Y Xs,Xs F1-polvi Vastaus: Vain terveitä tyttöjä ja sairaita poikia, ei sovi sukupuuhun. Xs XS XSXs Y XsY

VASTAUS 9b: Poikavauvan sairaus (YO-tehtävä K-08) Autosomaalinen, resessiivinen periytyminen: Merkitään: S= terve, dominoiva alleeli s= sairauden aiheuttava resessiivinen alleeli P-polvi Ss (1) x ss(2) Sukusolut S,s s,s F1-polvi Vastaus: Syntyy sekä sairaita (ss) että terveitä (Ss) lapsia. Sukupuolella ei ole merkitystä, koska sairauden aiheuttava alleeli sijaitsee autosomissa eikä sukupuolikromosomissa. Syntyvän pojan sairastumisen todennäköisyys on siis 50 % s S Ss (4) Ss (5) ss (3) ss (6)

VASTAUS 9b: Poikavauvan sairaus (YO-tehtävä K-08) Autosomaalinen, dominoiva periytyminen: Merkitään: T= sairauden aiheuttava, dominoiva alleeli t= terve, resessiivinen alleeli P-polvi tt (1) x Tt(2) Sukusolut t,t T,t F1-polvi Vastaus: 50 % syntyvistä lapsista on todennäköisesti sairaita. Sukupuoli ei vaikuta asiaan, koska sairauden aiheuttava alleeli sijaitsee autosomissa, eikä sukupuolikromosomissa. T t Tt (3) tt (4) Tt (6) tt (5)

Kappaleen 14 vastaukset

VASTAUS 4a: Kissan himalajaväritys Alleelin kirjain valitaan resessiivisen ominaisuuden perusteella eli: H= yhtenäisen värin aiheuttava dominoiva alleeli h= himalaja-värityksen aiheuttava resessiivinen alleeli P= lyhytkarvaisuuden dominoiva alleeli p= pitkäkarvaisuuden resessiivinen alleeli 35

VASTAUS 4b: Kissan himalajaväritys Persialaiskissan perimä on HHpp ja siamilaiskissan hhPP P-polvi HHpp x hhPP sukusolut Hp hP F1-polvi HhPp sukusolut HP, Hp, hP, hp P-polvi HhPp x HhPp F2-polvi Vastaus: F1-sukupolvessa kaikki jälkeläiset ovat lyhytkarvaisia ja yksivärisiä. F2-sukupolvessa erilaisia jälkeläisiä syntyy 9:3:3:1, eli eniten lyhytkarvaisia ja yksivärisiä, siamilais- ja persialaiskissoja yhtä paljon ja himalajakissoja vain1/16. HP Hp hP hp HHPP HHPp HhPP HhPp HHpp Hhpp hhPP hhPp hhpp 36

VASTAUS 4c: Kissan himalajaväritys Persialaiskissa on varmasti puhdaslinjainen karvanpituuden alleelin suhteen, koska resessiivistä ominaisuutta ilmentävän yksilön täytyy olla homotsygootti kyseisen geenin alleelien suhteen. Tasavärisyyden puhdaslinjaisuuden selvittämiseksi kissa täytyy risteyttää himalaja- tai siamilaiskissan kanssa. Jos persialaiskissa on homotsygootti geenin alleelien suhteen, ovat kaikki jälkeläiset tasavärisiä. Mikäli persialaiskissa on heterotsygootti, puolella jälkeläisistä ruumiin ääriosat ovat tummat. Tasavärisyyden suhteen homotsygoottisen persialaiskissan ja himalajakissan risteytys : HHpp x hhpp sukusolut Hp hp Jälkeläiset HhPp Tasavärisyyden suhteen heterotsygoottisen persialaiskissan ja himalajakissan risteytys: Hhpp x hhpp sukusolut Hp, hp hp Jälkeläiset Hp hp Hhpp hhpp 37

VASTAUS 5a: Maissin siementen väri A= siemenen värin muodostumisen estävä dominoiva alleeli a = siemenen värin muodostumisen mahdollistava resessiivinen alleeli B = purppuranpunaisen siemenen värin aiheuttava dominoiva alleeli b = punaisen siemenen värin aiheuttava resessiivinen alleeli Keltaisia siemeniä tuottavat genotyypit: AABB, AaBb, AaBB, AAbb, Aabb Purppuranpunaisia siemeniä tuottavat genotyypit: aaBB, aaBb Punaisen siemenen tuottava genotyyppi: aabb 38

VASTAUS 5b: Maissin siementen väri P-polvi AaBb x AaBb sukusolut AB,Ab, AB,Ab, aB,ab aB,ab F1-polvi Vastaus: Keltasiemenisen maissin todennäköisyys risteytyksessä on 12/16 eli ¾, purppurasiemeninen maissi syntyy todennäköisyydellä 3/16 eli 1/8 ja punasiemenisiä maisseja syntyy todennäköisesti vain 1/16. AB Ab aB ab AABB AABb AaBB AaBb AAbb Aabb aaBB aaBb aabb 39

VASTAUS 6 perustelut: Humanoidien lapset A= kolmiantennisuuden dominoiva alleeli a= kaksiantennisuuden resessiivinen alleeli K= violetin värin aiheuttava dominoiva alleeli k= keltaisen värin aiheuttava resessiivinen alleeli Vastaus: Geenit ovat vahvasti kytkeytyneitä, eli ne sijaitsevat lähellä toisiaan samassa kromosomissa. Isä on kummankin geenin suhteen resessiivinen homotsygootti (aakk), joten perheen äiti määrää syntyvien lasten ominaisuuksia. 40

VASTAUS 6 vastaus: Humanoidien lapset Äidinäidiltä on periytynyt äidille kromosomi, jossa on violetin värin dominoiva alleeli. Äidinisältä taas on periytynyt kromosomi, jossa on kolmiantennisuuden aiheuttava dominoiva alleeli. Täten kyseisessä kromosomiparissa äidillä on toisessa vastinkromosomissa violetin värin dominoiva alleeli ja kaksiantennisuuden resessiivinen alleeli. Toisessa vastinkromosomissa taas on keltaisen värin resessiivinen alleeli ja kolmiantennisuuden dominoiva alleeli. Äiti on siis perimältään AaKk. Meioosissa äidiltä syntyy kahdenlaisia sukusoluja, Ak ja aK. Isältä lapset saavat aina alleeliyhdistelmän ak. Täten puolet lapsista ovat kolmiantennisia keltaisia ja puolet kaksiantennisia ja violetteja. Eli oikea vaihtoehto on B. A- ja C- vaihtoehdot eivät käy, koska lapset perivät äidiltään vain toisen vastinkromosomin eli vain yhden dominoivan ominaisuuden. 41

VASTAUS 8a: Banaanikärpäsen väri ja siiven pituus M= harmaan värin aiheuttava dominoiva alleeli m= mustan värin aiheuttava resessiivinen alleeli T= normaalit siivet aiheuttava dominoiva alleeli t= tynkäsiivet aiheuttava resessiivinen alleeli P-polvi mmTT x MMtt sukusolut mT Mt F1-polvi MmTt Vastaus: Kaikki jälkeläiset ovat heterotsygootteja molempien ominaisuuksien suhteen, eli harmaita ja normaalisiipisiä. 42

VASTAUS 8b: Banaanikärpäsen väri ja siiven pituus Vastaus: Koska erilaisia jälkeläisiä syntyy mendelistisistä lukusuhteista poikkeavissa lukusuhteissa, tulokset viittaavat siihen, että geenit sijaitsevat samassa kromosomissa eli ne ovat kytkeytyneet toisiinsa. Uusia ominaisuusyhdistelmiä on noin yhteensä 21 % [(33+28)/(145+150)*100 %], eli noin joka viidennessä meioosissa on tapahtunut näiden geenien osalta tekijäinvaihduntaa. 43

VASTAUS 9a: Heinäkasvin varren pituus (YO-tehtävä K-06) P-polvi AABBCC x aabbcc sukusolut ABC abc F1-polvi AaBbCc Vastaus: Koska yksilön AABBCC pituus on 120 cm ja aabbcc:n vain 30 cm, voidaan päätellä, että kasvin perusmitta on 30 cm ja kukin dominoiva alleeli (yht. 6 kpl) lisää pituuskasvua 15 cm [(120 cm  30 cm)/6= 15 cm]. Oikeaan vastaukseen päädytään myös seuraavalla laskentatavalla: Jokainen dominoiva alleeli lisää kasvua 20 cm (120 cm/6). Vastaavasti resessiiviset alleelit lisäävät kasvua viidellä sentillä (30 cm/6). Eli yksilön AaBbCc pituus on 3*20 cm + 3* 5 cm = 75 cm. 44

VASTAUS 9b: Heinäkasvin varren pituus (YO-tehtävä K-06) P-polvi AABbcc x aaBbCc sukusolut ABc, Abc aBC,aBc, abC,abc F1-polvi Vastaus: Neljä pituutta lisäävää alleelia saavat aikaan 90 cm korkean kasvin, kolme pituutta lisäävää 75 cm, kaksi pituutta lisäävää alleelia 60cm ja yksi pituutta lisäävä alleeli tuottaa 45 cm korkean kasvin. Eli 1/8 F1-polven jälkeläisistä on 90 cm pitkiä, 3/8 75 cm pitkiä, 3/8 60 cm pitkiä ja 1/8 on 45 cm pitkiä. aBC aBc abC abc ABc AaBBCc AaBBcc AaBbCc AaBbcc Abc AabbCc Aabbcc 45

VASTAUS 10a: Marsun turkin väri ja karvan pituus (YO-tehtävä S-08) Merkitään: V=mustan värin aiheuttava dominoiva alleeli v= valkoisen värin aiheuttava resessiivinen alleeli P= lyhyen karvan aiheuttava dominoiva alleeli p= pitkän karvan aiheuttava resessiivinen alleeli Kaksi eri geeniä voivat sijaita toisiinsa nähden kolmella eri tavalla: eri kromosomeissa tai samassa kromosomissa lähekkäin (tiukasti kytkeytyneet) tai samassa kromosomissa kaukana toisistaan (löyhästi kytkeytyneet). Sijainti saadaan selville testiristeytyksillä eli risteytetään molempien ominaisuuksien suhteen heterotsygoottinen yksilö kummankin ominaisuuden suhteen resessiivisen homotsygootin kanssa, eli: VvPp x vvpp

VASTAUS 10a: Marsun turkin väri ja karvan pituus (YO-tehtävä S-08) Jos geenit sijaitsevat eri kromosomeissa, eli ne eivät ole kytkeytyneitä, silloin jälkeläisiä syntyy neljänlaisia ja kaikkia yhtä paljon. P-polvi VvPp x vvpp sukusolut VP,Vp, vp vP,vp F1-polvi Jälkeläisistä 25 % on mustia ja lyhytkarvaisia (VvPp), 25 % mustia ja pitkäkarvaisia (Vvpp), 25 % valkoisia ja lyhytkarvaisia (vvPp) ja 25 % valkoisia ja pitkäkarvaisia (vvpp). Eli erilaisia jälkeläisiä syntyy 1:1:1:1. VP Vp vP vp VvPp Vvpp vvPp vvpp

VASTAUS 10a: Marsun turkin väri ja karvan pituus (YO-tehtävä S-08) Mikäli geenit olisivat kytkeytyneet, eli ne sijaitsisivat samassa kromosomissa, olisivat testiristeytyksen lukusuhteet erilaiset. Lähellä toisiaan sijaitsevat geenit ovat tiukasti kytkeytyneitä ja tällaisessa tapauksessa syntyy vain kahdenlaisia jälkeläisiä: P-polvi VvPp x vvpp sukusolut VP,vp vp F1-polvi Risteytyksestä syntyy kahdenlaisia jälkeläisiä, 50 % on mustia ja lyhytkarvaisia ja 50 % valkoisia ja pitkäkarvaisia. VP vp VvPp vvpp

VASTAUS 10a: Marsun turkin väri ja karvan pituus (YO-tehtävä S-08) On myös mahdollista, että dominoivia ominaisuuksia ilmentävällä yksilöllä alleelit V ja p sijaitsevatkin samassa vastinkromosomissa. Silloin: P-polvi VvPp x vvpp sukusolut Vp,vP vp F1-polvi Tästä risteytyksestä syntyy kahdenlaisia jälkeläisiä, 50 % on mustia ja pitkäkarvaisia ja 50 % on valkoisia ja lyhytkarvaisia. Vp vP vp Vvpp vvPp

VASTAUS 10a: Marsun turkin väri ja karvan pituus (YO-tehtävä S-08) Mikäli geenit sijaitsevat samassa kromosomissa, mutta kauempana toisistaan, silloin niiden välillä tapahtuu tekijäinvaihduntaa eli kromosomien käsivarsien välille muodostuu kiasmoja. Mitä kauempana geenit sijaitsevat toisistaan, sitä useammin tekijäinvaihduntaa meioosissa tapahtuu. Tällöin risteytyksen tulos olisi: P-polvi VvPp x vvpp sukusolut VP,Vp, vp,vp vP,vp F1-polvi Tässä risteytyksessä uusia ominaisuusyhdistelmiä syntyy yhteensä aina alle puolet. Jos geenit sijaitsevat aivan lähekkäin, on uusien ominaisuusyhdistelmien osuus hyvin pieni, koska kiasma syntyy harvoin geenien väliin. Jos geenien etäisyys toisistaan on suurempi, syntyy kiasmoja useammin ja uusia ominaisuusyhdistelmiä tavataan jälkeläisissä enemmän. VP Vp vP vp VvPp Vvpp vvPp vvpp