SUOMEN KIELEN OMINAISPIIRTEET Suomi kuuluu uralilaiseen kielikuntaan, suomalais- ugrilaisten kielten ryhmään, ja sen sukukieliä ovat mm. viro, unkari ja.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Sijamuodot Sanataituri 5 & 6.
Advertisements

LanguageMaid Kielten oppimiseen ja opetukseen Itsenäiseen käyttöön Opettajan työvälineeksi.
Suomen kielen ominaispiirteet.
yhteen kirjoitettavat yhdyssanat
Kielioppi 1 Ssu luento.
Suomen kielioppia edistyneille Astevaihtelu
Astevaihtelu (k, p, t –vaihtelu)
Puhuminen Varmista, että toiset ymmärtävät sinua
Sisältää: Liitepartikkelisanat J:n kirjoittaminen I:n jälkeen Otta- ja oitta- verbit Lyhyt vai pitkä u tai y? Muita vaikeita sanoja.
Suomen kieli maailman kielten joukossa
Kirjoitettua ja puhuttua kieltä. Lue oppikirjasta s  Tee Särmä-tehtävät tehtävävihkon sivulta 49.
Laskettavat substantiivit
KIELENTUNTEMUS Kielioppi Metakieli Kielitietoisuus Kielioppi Metakieli Kielitietoisuus.
Vierassanojen oikeinkirjoitus
Syntaksin harjoituskurssi CYK140
Kielioppi Ssu112 Luento
VILU: A B C
Syntaksin harjoituskurssi CYK140 P Luento ma
VOKAALIT, KONSONANTIT JA KAKSOISKONSONANTIT
Kielioppi 1 Ssu112 Harjoitustehtäviä
KIRJOITETTUA JA PUHUTTUA KIELTÄ. Lue oppikirjasta s Tee Särmä-tehtävät tehtävävihkon sivulta 49.
Kielioppi 1 Ssu luento.
Mikael Agricola Mikael Agricola syntyi vuonna 1510 ja kuoli 9. huhtikuuta vuonna 1557 ja hänen kuolinpäivänsä on vakiintunut liputuspäivä. Keskiajalla.
Kielioppi 1 Ssu112 Luento
S2-opetus esiopetuksessa
ELM04 RAAMATUN- KÄÄNNÖSTYÖ Jokaisella ihmisellä on oikeus lukea Raamattua äidinkielellään.
” Kippis! Skål! Cheers! Jamas! Serefe! Cin cin!”.
Kielestä ja sen tehtävistä Sari Toivakka, Kauhavan lukio 1.
Suomi 2B Keskiviikko 20. huhtikuuta Etsi pari Etsi uusi pari. => Kenen kanssa et ole jutellut tällä kurssilla?
MAAILMAN KIELET JA SUOMI SYKSY MAAILMAN KIELIKUNNAT ► Maailmassa arvioidaan olevan tällä hetkellä eri kieltä (arvio sisältää viittomakielen.
Vierassanat. Vokaalit Vokaali on pitkä seuraavissa tapauksissa: 1. toiseksi viimeisessä tavussa suomalaisen konsonantin edellä naiivi, intiimi, kemikaali.
Suomi 3A Keskiviikko 25. toukokuuta Kotitehtävät Harjoitus 12 Harjoitus 15.
Suomen kielen ominais- piirteitä. Suomen kielen vaikeus riippuu näkökulmasta.
Suomi 2B Häät Millaiset ovat traditionaaliset häät sinun kotimaassa/kulttuurissa? Milloin häitä juhlitaan? Ovatko häät kirkossa vai maistraatissa.
2. PINNANMUODOT VAIHTELEVAT ALANGOISTA YLÄNKÖIHIN
Oona Oinonen, Tiia Rajalahti ja Nico Viiperi Alavuden yläkoulu 9c
Keskustele kaverin kanssa:
Puhumista, kuuntelemista, lukemista, kirjoittamista?
Suomen kielen ominaispiirteet.
1. Monimuotoinen terveys
Suomi 1B Torstai 1. syyskuuta 2016.
Suomi maailman kielten joukossa
Keskiviikko 18. toukokuuta 2016
Yleistajuisemman artikkelin kirjoittaminen
YHDESSÄ KOHTI ELÄMÄÄ: Lähetys ja evankeliointi muuttuvassa maailmassa
FINSKÝ INTENSIVNÍ  Titta Hänninen.
Suomen kielen alkeiskurssi -k-p-t-vaihtelu: nominit
Suomen kielen alkeiskurssi - sanaluokat
Sadusta uutiseksi Kirsi Hautamäki.
Terveysteknologia Tutustutaan, mitä kaikkea terveysteknologialla voidaan tarkoittaa ja miten se auttaa terveyden hoidossa ja sairauksien ehkäisyssä.
Titta Hänninen MOI KAIKILLE!
Verbien taivutus.
Suomen sukukielet ja kielivähemmistöt
Tekstinhuoltoa 3.
Verbin aikamuodot.
Yhdyssanat.
Terveystiedon ainereaali
Kotitehtävä, tehtävä 1.
Vinkkivideo työnhausta
ESPANJAN ÄÄNTÄMISESTÄ
6. Pyhien kirjojen sisältö
6.1 SELKÄRANGATTOMIEN ELINTAVAT JA MUODONVAIHDOS
Yhdyssanojen oikeinkirjoitusta
Suomi 1B Maanantai 29. elokuuta 2016.
Suomi 2A
Rakenteisen kertomuksen käyttöönotto DH:ssa
Kielitietoisuus.
Työmuistitesti Näet seuraavaksi 20 sanan listan.
Vieraiden kielten opiskelusta
TILASTOKUVIO kuvio on voimakkain tapa esittää tietoa
Esityksen transkriptio:

SUOMEN KIELEN OMINAISPIIRTEET Suomi kuuluu uralilaiseen kielikuntaan, suomalais- ugrilaisten kielten ryhmään, ja sen sukukieliä ovat mm. viro, unkari ja saame.

ÄÄNTÄMINEN  Suomen kielessä vallitsee äänne- ja kirjainvastaavuus eli yksi kirjain vastaa yhtä äännettä.  Tämä tekee kielestämme helpon ääntää.  Äänne on kielen osa, joka yksinään ei merkitse mitään, mutta äännettä vaihdettaessa sanan merkitys muuttuu.

1.Kirjoitetusta kielestä puuttuu äng-äänne. (ranka, rangan) 2. Loppukahdennusta ei kirjoiteta [tervettuloa]. 3.Kirjoitettu np keskellä sanaa ääntyy mp:nä [tulempa]. Kolme poikkeusta

VOKAALIT Diftongi Vokaalin pituus Vokaalisointu  Samassa tavussa olevat kaksi eri vokaalia (hius, heinä, paita).  Pitkä ja lyhyt vokaali (tuli – tuuli).  Sanassa voi olla vain taka- (a, o, u) tai etuvokaaleja (ä, ö, y), poikkeuksena yhdyssanat ja vierasperäiset sanat.

 Suomen kielessä sanan tai tavun alussa on vain yksi konsonantti. (HUOM. vierasperäiset sanat)  Sanat loppuvat useimmiten vokaaliin. Mahdollisia loppukonsonantteja ovat l, n, r, s ja t.  Keksi esimerkkisanat yllä oleviin loppukonsonantteihin! KONSONANTIT

 Astevaihtelu  Jos sanan keskellä on konsonantti k, p tai t, tapahtuu muutoksia sanaa taivutettaessa. 1) kaksoiskonsonantti eli geminaatta muuttuu yksinäiskonsonantiksi (matto – maton) 2) yksinäiskonsonantti muuttuu toiseksi tai katoaa (arpa – arvan) 3) yksinäiskonsonantti muuttuu edellisen äänteen kaltaiseksi (kampa – kamman) KONSONANTIT

Ettei aika kävisi pitkäksi… Aloita tästä:  Lue oppikirjan s Opettele erityisesti lihavoidut käsitteet.  Tee tehtävät 1-5 ja 7 s. 22. Sitten näitä:  Tee harjoituskirjasta aiheeseen liittyviä tehtäviä s

 Suomen kielen sanat taipuvat.  Nominit taipuvat sijamuodoissa.  Verbit taipuvat persoona- ja aikamuodoissa. TAIVUTTAMINEN

 Kielen pienintä yksikköä, jolla on merkitys, kutsutaan morfeemiksi.  Suomen kielen sanoihin voidaan liittää useita morfeemeja esim. kahvi+la+ssa+ni+kin Taivuttaminen

 Morfeemeita tutkiessa kannattaa etsiä ensin sanan kanta ja sen jälkeen erotella siitä erilaiset taivutusainekset! Tehtävä: Erota sanasta varastoistammekaan morfeemit ja nimeä ne! Taivuttaminen

vara / sto / i / sta / mme / kaan 1.Kanta / Vartalo 2.Johdin 3.Monikon tunnus 4.Sijapääte 5.Omistusliite 6.Liitepartikkeli Nominien morfeemit

 Laula / isi/ mme/ ko /han 1.Kanta 2.Moduksen tunnus 3.Persoonapääte 4.Kysymysliite 5.Liitepartikkeli Verbien morfeemit